Työstä ja työelämästä puhuttaessa esiin monesti nousevat jatkuva kiire, epävarmuus sekä loputtomat muutokset. Tilanteita katsotaan ongelmalähtöisestä näkökulmasta, jolloin keskitytään näiden ongelmien ratkaisemiseen. Negatiivissävytteinen keskustelu ja uutisointi ovat nähtävissä myös opetusalalla ja opettajan ammatissa. Yleisessä keskustelussa ja uutisissa tuodaan esille työn stressitekijöitä ja niistä aiheutuvia jaksamisongelmia sekä opettajien uupumusta. Usein puhutaan, kuinka työpäivistä pyritään vain ´selviytymään´ tai ´suoriutumaan´, mikä ei hyvinvoinnin näkökulmasta ole kestävää. Tutkimukseni aihe muodostuikin kiinnostuksesta tutkia opettajan työtä ja työhyvinvoinnin kehittämistä myönteisemmästä näkökulmasta. Työhän tuottaa paljon myös hyvää ja on tekijälleen antoisaa. Herääkin kysymys, mikä tuottaa opettajille iloa, ja erityisesti, millaisia onnistumisia opettajan työssä koetaan.
Työssä onnistumisen kokemukset ovat ihmiselle tärkeitä ja merkityksellisiä monesta syystä. Esimerkiksi Koli (2014) toteaa, että työssä onnistumisilla on keskeinen merkitys työhyvinvoinnin osatekijänä. Wenströmin (2020) tutkimuksen mukaan onnistumiset lisäävät opettajan innostusta työtä kohtaan. Lisäksi onnistumisen kokemukset vahvistavat yksilön pystyvyyden tunnetta (Bong & Skaalvik 2003). On siis tärkeä pysähtyä tarkastelemaan työssä onnistumisia, joista kasvaneet voimavarat ja hyvän olon tunteet voivat kannatella myös myöhemmin työn haasteissa.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani toisen asteen opettajien työssä onnistumisen kokemuksia ja lähestyn aihetta positiivisen psykologian näkökulmasta. Kysyin, millaisia työssä onnistumisen kokemuksia opettajat kokevat, millaisia tekijöitä nähdään olevan onnistumisten taustalla, ja mitä merkityksiä onnistumisille annetaan työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisesti narratiivista menetelmää hyödyntäen. Aineistona toimivat kahdeksan opettajan kirjoittamat kertomukset työssä onnistumisen kokemuksista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja analyysiprosessin jälkeen muodostetut tulokset jäsenneltiin kolmeen kategoriaan, joita olivat onnistuminen opiskelijan kasvun ja oppimisen tukemisessa, onnistuminen opettajan ammatillisen osaamisen kehityksessä, onnistuminen työyhteisössä. Opettajan työssä onnistumisen tärkeitä taustatekijöitä taas olivat vuorovaikutustaidot, opiskelijoiden arvostaminen, ammatillinen pätevyys ja halu kehittyä, kokemus työn merkityksellisyydestä sekä työyhteisön tuki. Tulosten mukaan työssä onnistumiset lisäsivät opettajien positiivisia tunteita, antoivat kokemuksen pätevyydestä sekä vahvistivat työssä viihtymistä ja vireää työilmapiiriä. Tutkimus osoitti, että työssä onnistumiset ovat merkittävä työnilon lähde.
Tutkimuksessa korostui työssä onnistumisten subjektiivinen kokemus, jolloin onnistumista ei määritellyt mikään ulkopuolinen tekijä, vaan opettaja itse. Onnistumisen kokemukset heijastelivat heidän henkilökohtaista arvomaailmaansa ja kytkeytyivät sellaisiin tilanteisiin tai asioihin, joita opettajat pitivät merkityksellisinä. Onnistumisia koettiin yhtä lailla arjen perustyössä kuin myös muutostilanteissa ja uusien haasteiden edessä. Onnistumisten havaitseminen vaati tilanteeseen pysähtymistä ja opettajan itsereflektointikykyä. Tutkimusprosessin aikana heräsi ajatus, että opettajien työssä onnistumisia voisi jatkossa tutkia vielä lisää keskittyen erityisesti työn muutostilanteisiin. Tällä hetkellä yhtenä ajankohtaisena uudistuksena on oppivelvollisuuden laajentaminen, mikä tuo muutoksia myös toisen asteen opettajien työhön. Tämä uudistus tarjoaisikin mielenkiintoisen tutkimuskohteen tarkastella opettajien kokemia onnistumisia työn muutoksen näkökulmasta.
Monika Tuuliainen
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaan ”Työssä onnistuminen – Toisen asteen opettajien kokemuksia työssä onnistumisesta”.
Lähteet
Bong M. & Skaalvik E. 2003. Academic self-concept and self-efficacy: How different are they really? Educational Psychology Review, 15, 1–40.
Koli A. 2014. Työn mieltä etsimässä – Työhyvinvoinnin edistäminen ammatinopettajien työssä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Väitöskirja.
Wenström S. 2020. Enthusiasm as a driving force in vocational education and training (VET) teachers’ work. – Defining positive organization and positive leadership in VET. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Väitöskirja.
Työssä onnistumisen kokemukset ovat ihmiselle tärkeitä ja merkityksellisiä monesta syystä. Esimerkiksi Koli (2014) toteaa, että työssä onnistumisilla on keskeinen merkitys työhyvinvoinnin osatekijänä. Wenströmin (2020) tutkimuksen mukaan onnistumiset lisäävät opettajan innostusta työtä kohtaan. Lisäksi onnistumisen kokemukset vahvistavat yksilön pystyvyyden tunnetta (Bong & Skaalvik 2003). On siis tärkeä pysähtyä tarkastelemaan työssä onnistumisia, joista kasvaneet voimavarat ja hyvän olon tunteet voivat kannatella myös myöhemmin työn haasteissa.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani toisen asteen opettajien työssä onnistumisen kokemuksia ja lähestyn aihetta positiivisen psykologian näkökulmasta. Kysyin, millaisia työssä onnistumisen kokemuksia opettajat kokevat, millaisia tekijöitä nähdään olevan onnistumisten taustalla, ja mitä merkityksiä onnistumisille annetaan työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisesti narratiivista menetelmää hyödyntäen. Aineistona toimivat kahdeksan opettajan kirjoittamat kertomukset työssä onnistumisen kokemuksista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja analyysiprosessin jälkeen muodostetut tulokset jäsenneltiin kolmeen kategoriaan, joita olivat onnistuminen opiskelijan kasvun ja oppimisen tukemisessa, onnistuminen opettajan ammatillisen osaamisen kehityksessä, onnistuminen työyhteisössä. Opettajan työssä onnistumisen tärkeitä taustatekijöitä taas olivat vuorovaikutustaidot, opiskelijoiden arvostaminen, ammatillinen pätevyys ja halu kehittyä, kokemus työn merkityksellisyydestä sekä työyhteisön tuki. Tulosten mukaan työssä onnistumiset lisäsivät opettajien positiivisia tunteita, antoivat kokemuksen pätevyydestä sekä vahvistivat työssä viihtymistä ja vireää työilmapiiriä. Tutkimus osoitti, että työssä onnistumiset ovat merkittävä työnilon lähde.
Tutkimuksessa korostui työssä onnistumisten subjektiivinen kokemus, jolloin onnistumista ei määritellyt mikään ulkopuolinen tekijä, vaan opettaja itse. Onnistumisen kokemukset heijastelivat heidän henkilökohtaista arvomaailmaansa ja kytkeytyivät sellaisiin tilanteisiin tai asioihin, joita opettajat pitivät merkityksellisinä. Onnistumisia koettiin yhtä lailla arjen perustyössä kuin myös muutostilanteissa ja uusien haasteiden edessä. Onnistumisten havaitseminen vaati tilanteeseen pysähtymistä ja opettajan itsereflektointikykyä. Tutkimusprosessin aikana heräsi ajatus, että opettajien työssä onnistumisia voisi jatkossa tutkia vielä lisää keskittyen erityisesti työn muutostilanteisiin. Tällä hetkellä yhtenä ajankohtaisena uudistuksena on oppivelvollisuuden laajentaminen, mikä tuo muutoksia myös toisen asteen opettajien työhön. Tämä uudistus tarjoaisikin mielenkiintoisen tutkimuskohteen tarkastella opettajien kokemia onnistumisia työn muutoksen näkökulmasta.
Monika Tuuliainen
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaan ”Työssä onnistuminen – Toisen asteen opettajien kokemuksia työssä onnistumisesta”.
Lähteet
Bong M. & Skaalvik E. 2003. Academic self-concept and self-efficacy: How different are they really? Educational Psychology Review, 15, 1–40.
Koli A. 2014. Työn mieltä etsimässä – Työhyvinvoinnin edistäminen ammatinopettajien työssä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Väitöskirja.
Wenström S. 2020. Enthusiasm as a driving force in vocational education and training (VET) teachers’ work. – Defining positive organization and positive leadership in VET. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Väitöskirja.
Kommentit
Lähetä kommentti