Siirry pääsisältöön

Teknologian hyödyntäminen alakoulun musiikinopetuksessa

Tämän päivän peruskouluissa on yhä enemmän käytössä teknologiaa, jota hyödynnetään päivittäin eri oppiaineiden opetuksessa ja opiskelussa. Siinä, missä muissakin oppiaineissa, on myös musiikinopetuksessa avautunut uusia mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa. Kun ennen musiikkiteknologiaksi miellettiin muun muassa sähköiset soittimet ja äänentoisto, on osaksi musiikinopetusta tullut myös erilaiset tietotekniset laitteet ja sovellukset. Näitä laitteita ja sovelluksia voidaan hyödyntää osana musiikinopetusta hyvin laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Erityisesti tableteille on mahdollista ladata lukemattomia määriä erilaisia musiikkisovelluksia, joita on helppo hyödyntää erilaisissa harjoituksissa. Teknologian käyttö tulee kuitenkin aina olla jollain tavalla perusteltua, ettei sitä käytetä vain sen takia, että se on helppoa.

Kandidaatin tutkielmassamme (Moilanen & Salmela 2020) saimme selville, että musiikkia opettavat opettajat eivät koe olevansa tarpeeksi perehtyneitä käyttämään tietoteknisiä sovelluksia osana musiikinopetustaan. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että tietoteknisten sovellusten käyttö osana musiikinopetusta on suhteellisen uusi asia ja suurimalla osalla tällä hetkellä kentällä työskentelevistä opettajista, ei ole kokemusta näiden työkalujen tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä musiikinopetuksessa. Opettajat kokivat tietotekniset sovellukset erittäin hyödyllisenä ja oppilaille mielekkäänä tapana opiskella musiikkia, mutta eivät kokeneet olevansa tarpeeksi perehtyneitä sovellusten käyttöön, jotta voisivat niitä omassa opetuksessaan käyttää perustellusti. Näiden tulosten perusteella kiinnostuimme ajatuksesta, että opettajille olisi saatavilla valmiiksi suunniteltuja kokonaisuuksia, joita seuraten he voisivat toteuttaa erilaisia musiikintunteja ja -jaksoja hyödyntäen teknologiaa.

Tutustuttuamme aiheeseen liittyvään lähdekirjallisuuteen huomasimme aiheesta löytyvän hyvin vähän aiempaa tutkimusta. Metsälä (2018) esimerkiksi oli tutkinut tapaustutkimuksen keinoin iPad-laitteiden käyttöä osana alakoulun musiikinopetusta. Salmela (2020) oli myös tutkinut musiikkiteknologian käyttöä osana musiikinopetusta. Kummatkaan heistä eivät kuitenkaan olleet tutkielmassaan käytännössä esitelleet ohjeita, miten laitteita ja sovelluksia voitaisiin tuoda osaksi musiikinopetusta. Tämän vuoksi halusimme tehdä designtutkimuksen, jossa luodaan uusia, toimivia tapoja selkein ohjein opettaa musiikkia teknologian avulla.

Pro gradu- tutkielmamme tarkoituksena oli suunnitella ja kokeilla uusia tapoja hyödyntää teknologiaa alakoulun musiikinopetuksessa. Tutkielmamme perustuu itse suunnittelemallemme ja toteuttamallemme opetuskokonaisuudelle, jonka aikana opetimme musiikkia hyödyntäen tietotekniikkaa ja erilaisia tietoteknisiä sovelluksia. Opetuskokonaisuuden pääteemat olivat kuuntelun ja luovan tuottamisen harjoituksissa. Aineiston tutkielmaamme keräsimme neljä viikkoa kestävän kenttäharjoittelun aikana ja toteutimme opetuskokonaisuuden 5.- ja 6. luokkalaisten musiikintunneilla, joita pidimme molemmille luokille 8 eli yhteensä 16 kappaletta. Tärkeitä aihealueita opetuskokonaisuutemme aikana olivat oppilaslähtöinen ja motivoiva luovaan tuottamiseen painottuva työskentely tietoteknisiä sovelluksia hyödyntäen.

Tutkimustulostemme perusteella voidaan todeta, että suunnittelemamme opetuskokonaisuus oli toimiva. Oppilaat olivat motivoituneita tekemään harjoituksia teknologian avulla ja opetusta seuranneet opettajat olivat tyytyväisiä oppitunteihin ja opetukselle asetettuihin tavoiteisiin, jotka täyttyivät oppituntien aikana. Opetusta seuranneet opettajat kokivat oppitunnit myös selkeiksi ja hyvin rakennetuiksi. Tärkeä huomio oli se, että opettajat kokivat pystyvänsä opettamaan kyseisen opetuskokonaisuuden ohjeiden avulla. Näin ollen voidaan todeta, että tutkimuksen tekeminen oli hyödyllistä itse meille tutkijoille, mutta toivon mukaan siitä on hyötyä myös kentällä oleville opettajille, jotka haluavat kehittää omaa musiikinopetustaan monipuolisemmaksi tai heille, jotka eivät koe itseään kovin varmoiksi musiikinopettajiksi.

Eetu Moilanen & Samuli Salmela
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu tutkielmaan ”Designtutkimus tietoteknisten sovellusten hyödyntämisestä alakoulun musiikinopetuksessa”

Lähteet

Metsälä, S. 2018. iPad-laitteet osana alakoulun musiikinopetusta - Tapaustutkimus pääkaupunkiseudun alakouluissa. Helsingin Yliopisto.

Moilanen, E. & Salmela, S. 2020. Tietoteknisten sovellusten hyödyntäminen peruskoulun musiikinopetuksessa. Kandidaatin tutkielma. Lapin yliopisto

Salmela, S. 2020. Musiikkiteknologia osana musiikinopetusta. Maisteritutkielma. Jyväskylän yliopisto.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla