Siirry pääsisältöön

Teknologian hyödyntäminen alakoulun musiikinopetuksessa

Tämän päivän peruskouluissa on yhä enemmän käytössä teknologiaa, jota hyödynnetään päivittäin eri oppiaineiden opetuksessa ja opiskelussa. Siinä, missä muissakin oppiaineissa, on myös musiikinopetuksessa avautunut uusia mahdollisuuksia hyödyntää teknologiaa. Kun ennen musiikkiteknologiaksi miellettiin muun muassa sähköiset soittimet ja äänentoisto, on osaksi musiikinopetusta tullut myös erilaiset tietotekniset laitteet ja sovellukset. Näitä laitteita ja sovelluksia voidaan hyödyntää osana musiikinopetusta hyvin laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Erityisesti tableteille on mahdollista ladata lukemattomia määriä erilaisia musiikkisovelluksia, joita on helppo hyödyntää erilaisissa harjoituksissa. Teknologian käyttö tulee kuitenkin aina olla jollain tavalla perusteltua, ettei sitä käytetä vain sen takia, että se on helppoa.

Kandidaatin tutkielmassamme (Moilanen & Salmela 2020) saimme selville, että musiikkia opettavat opettajat eivät koe olevansa tarpeeksi perehtyneitä käyttämään tietoteknisiä sovelluksia osana musiikinopetustaan. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että tietoteknisten sovellusten käyttö osana musiikinopetusta on suhteellisen uusi asia ja suurimalla osalla tällä hetkellä kentällä työskentelevistä opettajista, ei ole kokemusta näiden työkalujen tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä musiikinopetuksessa. Opettajat kokivat tietotekniset sovellukset erittäin hyödyllisenä ja oppilaille mielekkäänä tapana opiskella musiikkia, mutta eivät kokeneet olevansa tarpeeksi perehtyneitä sovellusten käyttöön, jotta voisivat niitä omassa opetuksessaan käyttää perustellusti. Näiden tulosten perusteella kiinnostuimme ajatuksesta, että opettajille olisi saatavilla valmiiksi suunniteltuja kokonaisuuksia, joita seuraten he voisivat toteuttaa erilaisia musiikintunteja ja -jaksoja hyödyntäen teknologiaa.

Tutustuttuamme aiheeseen liittyvään lähdekirjallisuuteen huomasimme aiheesta löytyvän hyvin vähän aiempaa tutkimusta. Metsälä (2018) esimerkiksi oli tutkinut tapaustutkimuksen keinoin iPad-laitteiden käyttöä osana alakoulun musiikinopetusta. Salmela (2020) oli myös tutkinut musiikkiteknologian käyttöä osana musiikinopetusta. Kummatkaan heistä eivät kuitenkaan olleet tutkielmassaan käytännössä esitelleet ohjeita, miten laitteita ja sovelluksia voitaisiin tuoda osaksi musiikinopetusta. Tämän vuoksi halusimme tehdä designtutkimuksen, jossa luodaan uusia, toimivia tapoja selkein ohjein opettaa musiikkia teknologian avulla.

Pro gradu- tutkielmamme tarkoituksena oli suunnitella ja kokeilla uusia tapoja hyödyntää teknologiaa alakoulun musiikinopetuksessa. Tutkielmamme perustuu itse suunnittelemallemme ja toteuttamallemme opetuskokonaisuudelle, jonka aikana opetimme musiikkia hyödyntäen tietotekniikkaa ja erilaisia tietoteknisiä sovelluksia. Opetuskokonaisuuden pääteemat olivat kuuntelun ja luovan tuottamisen harjoituksissa. Aineiston tutkielmaamme keräsimme neljä viikkoa kestävän kenttäharjoittelun aikana ja toteutimme opetuskokonaisuuden 5.- ja 6. luokkalaisten musiikintunneilla, joita pidimme molemmille luokille 8 eli yhteensä 16 kappaletta. Tärkeitä aihealueita opetuskokonaisuutemme aikana olivat oppilaslähtöinen ja motivoiva luovaan tuottamiseen painottuva työskentely tietoteknisiä sovelluksia hyödyntäen.

Tutkimustulostemme perusteella voidaan todeta, että suunnittelemamme opetuskokonaisuus oli toimiva. Oppilaat olivat motivoituneita tekemään harjoituksia teknologian avulla ja opetusta seuranneet opettajat olivat tyytyväisiä oppitunteihin ja opetukselle asetettuihin tavoiteisiin, jotka täyttyivät oppituntien aikana. Opetusta seuranneet opettajat kokivat oppitunnit myös selkeiksi ja hyvin rakennetuiksi. Tärkeä huomio oli se, että opettajat kokivat pystyvänsä opettamaan kyseisen opetuskokonaisuuden ohjeiden avulla. Näin ollen voidaan todeta, että tutkimuksen tekeminen oli hyödyllistä itse meille tutkijoille, mutta toivon mukaan siitä on hyötyä myös kentällä oleville opettajille, jotka haluavat kehittää omaa musiikinopetustaan monipuolisemmaksi tai heille, jotka eivät koe itseään kovin varmoiksi musiikinopettajiksi.

Eetu Moilanen & Samuli Salmela
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu tutkielmaan ”Designtutkimus tietoteknisten sovellusten hyödyntämisestä alakoulun musiikinopetuksessa”

Lähteet

Metsälä, S. 2018. iPad-laitteet osana alakoulun musiikinopetusta - Tapaustutkimus pääkaupunkiseudun alakouluissa. Helsingin Yliopisto.

Moilanen, E. & Salmela, S. 2020. Tietoteknisten sovellusten hyödyntäminen peruskoulun musiikinopetuksessa. Kandidaatin tutkielma. Lapin yliopisto

Salmela, S. 2020. Musiikkiteknologia osana musiikinopetusta. Maisteritutkielma. Jyväskylän yliopisto.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...