Siirry pääsisältöön

Kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutuminen etäopetusjakson aikana keväällä 2020

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tapahtuu koulumaailmassa jatkuvasti. Kevät 2020 oli kuitenkin Suomen peruskouluille poikkeuksellista aikaa, kun koulut siirtyivät lyhyessä ajassa lähiopetuksesta etäopetukseen koronaviruksen (COVID-19) vuoksi. Opetuksen siirtyminen etäopetukseen asetti koulut ja kodit uuden tilanteen eteen, kun sekä opetus että kodin ja koulun välinen yhteistyö siirtyivät täysin etäyhteyksien varaan. Lähiopetuksessa kodin ja koulun välistä yhteistyötä tulisi tapahtua yhteistyön kunta-, koulu-, luokka ja oppilastasolla. Näillä tasoilla tulisi toteutua yhteistyön muodot, mitkä ovat oppilashuolto ja yhteydenpito. (Opetushallitus 2007; 2014, Metso 2013.) Kiinnostuimme siitä, miten lähiopetuksessa toteutuva yhteistyö muutti muotoaan etäopetuksessa, ja päätimmekin lähteä tutkimaan aihetta.

Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää, miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksessa poikkeusolojen aikana keväällä 2020. Tutkielmamme oli laadullinen tutkimus. Tutkimuskysymyksemme olivat: Miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksen aikana keväällä 2020 vanhempien näkökulmasta? Miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksen aikana keväällä 2020 opettajien näkökulmasta? Tutkimusaineistot keräsimme vuoden 2021 tammi- ja helmikuussa Webropol-kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeita oli kaksi, joista toinen oli suunnattu opettajille ja toinen vanhemmille. Lopullinen tutkimusaineistomme koostui 9 opettajan ja 14 vanhemman avoimista vastauksista. Analysoimme aineistot teoriaohjaavan sisällön analyysin mukaisesti.

Tutkimustulokset osoittavat, että vanhempien mukaan kodin ja koulun yhteistyötä etäopetusjakson aikana tapahtui vain yhteistyön oppilas- ja luokkatasoilla. Vanhempien mukaan yhteistyössä keskityttiin koulunkäynnin toteutumiseen ja kuulumisien vaihtamiseen. Vanhempien mukaan yhteistyötä ei tapahtunut yhteistyön koulu- ja kuntatasoilla lainkaan. Toisin sanoen vanhemmat eivät osallistuneet vanhempaintoimintaan eivätkä vanhempainiltoihin. Yhteistyön muodot toteutuivat vanhempien mielestä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Yhteyttä pidettiin eri yhteydenpitojärjestelmien avulla, joista vanhemmat kokivat parhaimmaksi WhatsApp-sovelluksen. Vanhemmat nostivat yhteistyön haasteeksi sen, että oppilashuollon palvelut eivät olleet saatavilla, vaikka niille olisi ollut tarvetta.

Myös opettajien mukaan yhteistyötä tapahtui vain yhteistyön oppilas- ja luokkatasoilla. Opettajien mukaan yhteistyössä keskityttiin lähinnä opettamiseen, ei niinkään yhteistyöhön. Parhaimmaksi yhteydenpitojärjestelmäksi opettajat kokivat Wilman ja puhelinkeskustelut. Oppilashuollon palveluihin pääsi opettajien mukaan opettajan tai vanhemman aloitteesta. Opettajien mukaan haasteina yhteistyössä olivat oppilaan tavoittaminen ja koulunkäynnistä huolehtiminen.

Sekä vanhemmat että opettajat kokivat etäopetusjakson aikana tapahtuneen yhteistyön erilaisena, kun sitä verrataan lähiopetuksessa tapahtuvaan yhteistyöhön. Etäopetusjakson aikana yhteistyössä keskityttiin arjen sujumiseen kotona. Tämä tarkoitti sitä, että kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ilmeni lähinnä opetuksena ja sen järjestämisenä. Tämän vuoksi myös opettajien ja vanhempien roolit etäopetusjakson aikana muuttuivat. Opettajat välittivät tehtäviä oppilaille ja vanhemmat puolestaan joutuivat välillä toimimaan opettajina.

Tämä pro gradu -tutkielma oli pieni katsaus etäopetusjakson aikana tapahtuneeseen yhteistyöhön. Tutkielmamme osoittaa, että kodin ja koulun välinen yhteistyö tarvitsee selkeitä toimintamalleja, mitkä ohjaavat vanhempien ja opettajien toimintaa. Emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta on mahdollista, että etäopetuksesta tai hybridiopetuksesta tulee tulevaisuuden peruskouluun uusi normi. Tästä syystä kodin ja koulun välinen yhteistyö voi muuttaa muotoaan.

Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro gradu -tutkielmaan: ”Yhteistyö oli lopulta aika vähäistä, koska etäopetus oli lähinnä opetusta.” Kodin ja koulun välinen yhteistyö etäopetuksessa poikkeusolojen aikana keväällä 2020.

Siiri-Sofia Laitala & Sanni Nordberg

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Lähteet

Metso, T. 2013. Vanhemmat osallisina koulun arjessa. Teoksessa J. Helenius (toim.) Reissuvihkosta dialogiin – ideoita kodin ja koulun yhteistyöhön. 24–28. https://docplayer.fi/149933-Reissuvihkosta-dialogiin-ideoita-kodin-ja-koulun-yhteistyohon.html (Luettu 27.5.2021.)

Opetushallitus. 2007. Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön.
https://docplayer.fi/149896-Laatua-kodin-ja-koulun-yhteistyohon-opetushallitus.html. (Luettu 27.5.2021.)

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Luettu 27.5.2021.)









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...