Siirry pääsisältöön

Kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutuminen etäopetusjakson aikana keväällä 2020

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tapahtuu koulumaailmassa jatkuvasti. Kevät 2020 oli kuitenkin Suomen peruskouluille poikkeuksellista aikaa, kun koulut siirtyivät lyhyessä ajassa lähiopetuksesta etäopetukseen koronaviruksen (COVID-19) vuoksi. Opetuksen siirtyminen etäopetukseen asetti koulut ja kodit uuden tilanteen eteen, kun sekä opetus että kodin ja koulun välinen yhteistyö siirtyivät täysin etäyhteyksien varaan. Lähiopetuksessa kodin ja koulun välistä yhteistyötä tulisi tapahtua yhteistyön kunta-, koulu-, luokka ja oppilastasolla. Näillä tasoilla tulisi toteutua yhteistyön muodot, mitkä ovat oppilashuolto ja yhteydenpito. (Opetushallitus 2007; 2014, Metso 2013.) Kiinnostuimme siitä, miten lähiopetuksessa toteutuva yhteistyö muutti muotoaan etäopetuksessa, ja päätimmekin lähteä tutkimaan aihetta.

Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää, miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksessa poikkeusolojen aikana keväällä 2020. Tutkielmamme oli laadullinen tutkimus. Tutkimuskysymyksemme olivat: Miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksen aikana keväällä 2020 vanhempien näkökulmasta? Miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksen aikana keväällä 2020 opettajien näkökulmasta? Tutkimusaineistot keräsimme vuoden 2021 tammi- ja helmikuussa Webropol-kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeita oli kaksi, joista toinen oli suunnattu opettajille ja toinen vanhemmille. Lopullinen tutkimusaineistomme koostui 9 opettajan ja 14 vanhemman avoimista vastauksista. Analysoimme aineistot teoriaohjaavan sisällön analyysin mukaisesti.

Tutkimustulokset osoittavat, että vanhempien mukaan kodin ja koulun yhteistyötä etäopetusjakson aikana tapahtui vain yhteistyön oppilas- ja luokkatasoilla. Vanhempien mukaan yhteistyössä keskityttiin koulunkäynnin toteutumiseen ja kuulumisien vaihtamiseen. Vanhempien mukaan yhteistyötä ei tapahtunut yhteistyön koulu- ja kuntatasoilla lainkaan. Toisin sanoen vanhemmat eivät osallistuneet vanhempaintoimintaan eivätkä vanhempainiltoihin. Yhteistyön muodot toteutuivat vanhempien mielestä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Yhteyttä pidettiin eri yhteydenpitojärjestelmien avulla, joista vanhemmat kokivat parhaimmaksi WhatsApp-sovelluksen. Vanhemmat nostivat yhteistyön haasteeksi sen, että oppilashuollon palvelut eivät olleet saatavilla, vaikka niille olisi ollut tarvetta.

Myös opettajien mukaan yhteistyötä tapahtui vain yhteistyön oppilas- ja luokkatasoilla. Opettajien mukaan yhteistyössä keskityttiin lähinnä opettamiseen, ei niinkään yhteistyöhön. Parhaimmaksi yhteydenpitojärjestelmäksi opettajat kokivat Wilman ja puhelinkeskustelut. Oppilashuollon palveluihin pääsi opettajien mukaan opettajan tai vanhemman aloitteesta. Opettajien mukaan haasteina yhteistyössä olivat oppilaan tavoittaminen ja koulunkäynnistä huolehtiminen.

Sekä vanhemmat että opettajat kokivat etäopetusjakson aikana tapahtuneen yhteistyön erilaisena, kun sitä verrataan lähiopetuksessa tapahtuvaan yhteistyöhön. Etäopetusjakson aikana yhteistyössä keskityttiin arjen sujumiseen kotona. Tämä tarkoitti sitä, että kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ilmeni lähinnä opetuksena ja sen järjestämisenä. Tämän vuoksi myös opettajien ja vanhempien roolit etäopetusjakson aikana muuttuivat. Opettajat välittivät tehtäviä oppilaille ja vanhemmat puolestaan joutuivat välillä toimimaan opettajina.

Tämä pro gradu -tutkielma oli pieni katsaus etäopetusjakson aikana tapahtuneeseen yhteistyöhön. Tutkielmamme osoittaa, että kodin ja koulun välinen yhteistyö tarvitsee selkeitä toimintamalleja, mitkä ohjaavat vanhempien ja opettajien toimintaa. Emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta on mahdollista, että etäopetuksesta tai hybridiopetuksesta tulee tulevaisuuden peruskouluun uusi normi. Tästä syystä kodin ja koulun välinen yhteistyö voi muuttaa muotoaan.

Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro gradu -tutkielmaan: ”Yhteistyö oli lopulta aika vähäistä, koska etäopetus oli lähinnä opetusta.” Kodin ja koulun välinen yhteistyö etäopetuksessa poikkeusolojen aikana keväällä 2020.

Siiri-Sofia Laitala & Sanni Nordberg

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Lähteet

Metso, T. 2013. Vanhemmat osallisina koulun arjessa. Teoksessa J. Helenius (toim.) Reissuvihkosta dialogiin – ideoita kodin ja koulun yhteistyöhön. 24–28. https://docplayer.fi/149933-Reissuvihkosta-dialogiin-ideoita-kodin-ja-koulun-yhteistyohon.html (Luettu 27.5.2021.)

Opetushallitus. 2007. Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön.
https://docplayer.fi/149896-Laatua-kodin-ja-koulun-yhteistyohon-opetushallitus.html. (Luettu 27.5.2021.)

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Luettu 27.5.2021.)









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...