Siirry pääsisältöön

Kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutuminen etäopetusjakson aikana keväällä 2020

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tapahtuu koulumaailmassa jatkuvasti. Kevät 2020 oli kuitenkin Suomen peruskouluille poikkeuksellista aikaa, kun koulut siirtyivät lyhyessä ajassa lähiopetuksesta etäopetukseen koronaviruksen (COVID-19) vuoksi. Opetuksen siirtyminen etäopetukseen asetti koulut ja kodit uuden tilanteen eteen, kun sekä opetus että kodin ja koulun välinen yhteistyö siirtyivät täysin etäyhteyksien varaan. Lähiopetuksessa kodin ja koulun välistä yhteistyötä tulisi tapahtua yhteistyön kunta-, koulu-, luokka ja oppilastasolla. Näillä tasoilla tulisi toteutua yhteistyön muodot, mitkä ovat oppilashuolto ja yhteydenpito. (Opetushallitus 2007; 2014, Metso 2013.) Kiinnostuimme siitä, miten lähiopetuksessa toteutuva yhteistyö muutti muotoaan etäopetuksessa, ja päätimmekin lähteä tutkimaan aihetta.

Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää, miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksessa poikkeusolojen aikana keväällä 2020. Tutkielmamme oli laadullinen tutkimus. Tutkimuskysymyksemme olivat: Miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksen aikana keväällä 2020 vanhempien näkökulmasta? Miten kodin ja koulun välinen yhteistyö toteutui etäopetuksen aikana keväällä 2020 opettajien näkökulmasta? Tutkimusaineistot keräsimme vuoden 2021 tammi- ja helmikuussa Webropol-kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeita oli kaksi, joista toinen oli suunnattu opettajille ja toinen vanhemmille. Lopullinen tutkimusaineistomme koostui 9 opettajan ja 14 vanhemman avoimista vastauksista. Analysoimme aineistot teoriaohjaavan sisällön analyysin mukaisesti.

Tutkimustulokset osoittavat, että vanhempien mukaan kodin ja koulun yhteistyötä etäopetusjakson aikana tapahtui vain yhteistyön oppilas- ja luokkatasoilla. Vanhempien mukaan yhteistyössä keskityttiin koulunkäynnin toteutumiseen ja kuulumisien vaihtamiseen. Vanhempien mukaan yhteistyötä ei tapahtunut yhteistyön koulu- ja kuntatasoilla lainkaan. Toisin sanoen vanhemmat eivät osallistuneet vanhempaintoimintaan eivätkä vanhempainiltoihin. Yhteistyön muodot toteutuivat vanhempien mielestä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Yhteyttä pidettiin eri yhteydenpitojärjestelmien avulla, joista vanhemmat kokivat parhaimmaksi WhatsApp-sovelluksen. Vanhemmat nostivat yhteistyön haasteeksi sen, että oppilashuollon palvelut eivät olleet saatavilla, vaikka niille olisi ollut tarvetta.

Myös opettajien mukaan yhteistyötä tapahtui vain yhteistyön oppilas- ja luokkatasoilla. Opettajien mukaan yhteistyössä keskityttiin lähinnä opettamiseen, ei niinkään yhteistyöhön. Parhaimmaksi yhteydenpitojärjestelmäksi opettajat kokivat Wilman ja puhelinkeskustelut. Oppilashuollon palveluihin pääsi opettajien mukaan opettajan tai vanhemman aloitteesta. Opettajien mukaan haasteina yhteistyössä olivat oppilaan tavoittaminen ja koulunkäynnistä huolehtiminen.

Sekä vanhemmat että opettajat kokivat etäopetusjakson aikana tapahtuneen yhteistyön erilaisena, kun sitä verrataan lähiopetuksessa tapahtuvaan yhteistyöhön. Etäopetusjakson aikana yhteistyössä keskityttiin arjen sujumiseen kotona. Tämä tarkoitti sitä, että kodin ja koulun välinen vuorovaikutus ilmeni lähinnä opetuksena ja sen järjestämisenä. Tämän vuoksi myös opettajien ja vanhempien roolit etäopetusjakson aikana muuttuivat. Opettajat välittivät tehtäviä oppilaille ja vanhemmat puolestaan joutuivat välillä toimimaan opettajina.

Tämä pro gradu -tutkielma oli pieni katsaus etäopetusjakson aikana tapahtuneeseen yhteistyöhön. Tutkielmamme osoittaa, että kodin ja koulun välinen yhteistyö tarvitsee selkeitä toimintamalleja, mitkä ohjaavat vanhempien ja opettajien toimintaa. Emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta on mahdollista, että etäopetuksesta tai hybridiopetuksesta tulee tulevaisuuden peruskouluun uusi normi. Tästä syystä kodin ja koulun välinen yhteistyö voi muuttaa muotoaan.

Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro gradu -tutkielmaan: ”Yhteistyö oli lopulta aika vähäistä, koska etäopetus oli lähinnä opetusta.” Kodin ja koulun välinen yhteistyö etäopetuksessa poikkeusolojen aikana keväällä 2020.

Siiri-Sofia Laitala & Sanni Nordberg

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Lähteet

Metso, T. 2013. Vanhemmat osallisina koulun arjessa. Teoksessa J. Helenius (toim.) Reissuvihkosta dialogiin – ideoita kodin ja koulun yhteistyöhön. 24–28. https://docplayer.fi/149933-Reissuvihkosta-dialogiin-ideoita-kodin-ja-koulun-yhteistyohon.html (Luettu 27.5.2021.)

Opetushallitus. 2007. Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön.
https://docplayer.fi/149896-Laatua-kodin-ja-koulun-yhteistyohon-opetushallitus.html. (Luettu 27.5.2021.)

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Luettu 27.5.2021.)









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Luokanopettajien kokemuksia neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemisesta

Perusopetuslain (2010/642 § 30) mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan tukea annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisten järjestelyjen avulla (Opetushallitus 2014, 61). Neuropsykiatrisesti oireilevat oppilaat, joilla ilmenee yleensä neurokognitiivisia poikkeavuuksia sekä käyttäytymisen ja tunnesäätelyn ongelmia, muodostavat merkittävän ryhmän tuen saajista (Parikka, Halonen-Malliarakis & Puustjärvi 2020, 7, 10). Useimmiten he opiskelevat yleisopetuksen luokissa, minkä myötä luokanopettajilta vaaditaan osaamista heidän tukemiseensa.  Tutkin pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien koettua osaamista neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Tutkimuksessani neuropsykiatrisesti oireilevalla oppilaalla tarkoitetaan oppilasta, jolla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö tai siihen liittyviä piirteitä. Lähdin tutki...