Nyky-yhteiskunnassa talousosaaminen on tärkeä taito. Talouskasvatuksen päämääränä on lisätä talousosaamista eli talouslukutaitoa. Talouslukutaidolla tarkoitetaan yksilöiden kykyä tehdä erilaisia taloudellisia valintoja. Erityisesti lasten ja nuorten talouskasvatukseen tulisi panostaa, sillä nuoret kokevat, että heille ei opeteta riittävästi taloustaitoja ja he kokevat tarvitsevansa apua raha-asioiden hoitamisessa.
Peruskoulun tavoitteena on lisätä talousosaamista. Suomessa talouskasvatusta on upotettu useaan eri aineeseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tavoitteena on esimerkiksi oman talouden hallitseminen ja suunnitteleminen, kannustaminen raha-asioissa kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästämiseen. (Opetushallitus 2014, 22.) Kaikki eivät saa kotonaan riittävää talouskasvatusta, kun taas peruskoulu tavoittaa koko ikäryhmän. Todennäköisesti lapsen ensimmäinen kosketus talouteen tapahtuu kauppareissulla ostoskärryissä istuessa. Siellä lapsi näkee erilaisia tuotteita eri värisissä ja muotoisissa pakkauksissa. (Webley, Burgoyne, Lea & Young 2001, 20, 23.) Talouskasvatuksen toteutus vaihtelee paljon perheiden välillä. Vanhempien taloudelliset käyttäytymismallit voivat periytyä lapsille niin hyvässä kuin pahassa. (Ahvenainen & Savela 2020, 18.)
Tutkin pro gradu -tutkielmassani yhteyttä lapsuuden rahakasvatuksen ja aikuisiän kulutustottumusten välillä. Keräsin aineiston kyselylomakkeella, jonka julkaisin Facebook-ryhmässä. Kyselyyn vastanneet olivat täysi-ikäisiä. Aineisto kerättiin muistelemalla lapsuuden rahakasvatusta ja nykyhetken kulutustottumuksia. Kyselylomake oli jaettu kolmeen osioon. Ensimmäisessä osiossa selvitin vastaajan taustatietoja. Toisessa osiossa muisteltiin lapsuuden ja nuoruuden rahakasvatusta ja yleisesti raha-asioita. Kolmannessa osiossa kysymykset koskettivat nykyhetken rahankäyttötottumuksia, kuten kuluttamista ja säästämistä. Kyselylomake sisälsi muutaman avoimen kysymyksen lisäksi monivalintakysymyksiä. Toteutin tutkielman hyödyntäen sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta.
Tutkielmani tulokset osoittavat, että ainoastaan alle kymmenesosa koki saaneensa talouskasvatusta koulussa. Koulussa oli opetettu muun muassa suunnitelmallisuudesta, hyvästä taloudenpidosta ja säästämisestä. Mielestäni on huolestuttavaa, että näin harva koki saaneensa talouskasvatusta koulussa. Onneksi nykyisessä opetussuunnitelmassa on säädelty tarkat tavoitteet talouskasvatuksen osalta. Oletan, että tulokset voisivat olla tältä osin erilaiset, mikäli tutkimus toteutettaisiin uudelleen vuosien päästä.
Lapsuudenkodissa annettiin paljon vinkkejä raha-asioissa. Kotona puhuttiin muun muassa säästämisestä ja sijoittamisesta. Esimerkiksi noin puolelle vastaajista oli kerrottu säästämisestä yllättäviä menoja varten ja sijoittamisesta taas oli kerrottu noin kymmenesosalle vastaajista. Vanhempien rahatavat periytyivät shoppailusta säästämiseen. Vanhemmat painottivat myös työnteon tärkeyttä, sillä se mahdollistaa kuluttamisen ja säästämisen. Työtä tekemällä rahanarvo myös hyvin konkretisoituu. Lähes puolet vastaajista oli lapsena saanut viikkorahaa, jonka tarkoituksena on opettaa rahankäytön suunnitelmallisuutta. Viikkorahan antamista voidaan siis pitää osana rahakasvatusta. Myös poikkeuksia löytyi, sillä kaikissa perheissä ei puhuttu rahasta. Useat näihin perheisiin kuuluvat vastaajat ottivat itse selvää raha-asioista aikuisena.
Saara Kähkönen
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Lapsuuden rahakasvatuksen yhteys aikuisiän kulutustottumuksiin”.
Lähteet
Ahvenainen Annika ja Savela Iida 2020. Vanhempien antama talouskasvatus kotitalouksissa. Joensuu: Joensuun yliopisto, Pro gradu -tutkielma.
Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman ydinasiat. Linkki lähteeseen: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-ydinasiat Viitattu: 11.5.2021
Webley Paul, Burgoyne Carole B, E.G.Lea Stephen & Young Brian M. 2001. The Economic Psychology of Everyday Life. Psychology Press: Hove.
Kommentit
Lähetä kommentti