Tunnetaidot ovat puhuttaneet ihmisiä 2000-luvulla ja niiden tärkeyteen on havahduttu myös koulumaailmassa. Tunnetaidot ovatkin vahvasti mukana myös viimeisimmässä perusopetuksen opetussuunnitelmassa, jonka mukaan tunnetaitokasvatus alkaa jo alakoulun ensimmäisellä luokalla ja jatkuu läpi koko peruskoulun (OPS 2014). Tunnetaidoilla tarkoitetaan sekä omien että muiden tunteiden tunnistamista ja nimeämistä sekä tunteiden ilmaisu- ja säätelykykyä. Tunnetaidot ovat tärkeässä osassa ihmisen elämässä, sillä tunnetaidot vaikuttavat niin ihmisen sisäiseen elämään kuin ihmissuhteisiin. Hyvien tunnetaitojen avulla kykenemme esimerkiksi tekemään elämäämme koskettavia päätöksi ja motivoimaan itsemme epämieluistenkin asioiden tekemiseen. Tunnetaitoisuus on myös avainasemassa siinä, että pystymme sujuvaan vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Keskeisimpiä taitoja tunnetaitoisuudessa onkin kyky empatiaan, eli toisen ihmisen asemaan asettumisen taito.
Tunnetaidot ovat taito, jolle luodaan perusta jo lapsuudessa. Lapsen tunnetaidot alkavat kehittyä heti syntymän jälkeen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Lapsuudessa opitut tunteiden käsittelytavat vaikuttavat läpi elämän, joten hyvien tunnetaitojen oppimisella lapsuudessa on suuri merkitys ihmisen koko elämänkaaren aikana. Kun tunnetaitojen kehittäminen on päämäärätietoista, puhutaan tunnekasvatuksesta. Tunnekasvatusta tapahtuu päiväkodeissa ja kouluissa. Tunnekasvatukselle ei kuitenkaan ole olemassa omaa oppiainetta, vaan tunnekasvatus tapahtuu alakoulussa osana ympäristöopin opetusta. Tunnetaitojen harjoittaminen on kuitenkin osa myös laaja-alaista osaamista sekä uskonnonopetuksen sisältöjä (OPS 2014, 22, 132, 250).
Lastenkirjallisuuden on havaittu olevan hyvä keino lasten tunnetaitojen tukemiselle. Lastenkirjallisuuden kautta lapsi pystyy peilaamaan sadun hahmojen tunteita omaan elämäänsä ja
Tunnetaidot ovat taito, jolle luodaan perusta jo lapsuudessa. Lapsen tunnetaidot alkavat kehittyä heti syntymän jälkeen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Lapsuudessa opitut tunteiden käsittelytavat vaikuttavat läpi elämän, joten hyvien tunnetaitojen oppimisella lapsuudessa on suuri merkitys ihmisen koko elämänkaaren aikana. Kun tunnetaitojen kehittäminen on päämäärätietoista, puhutaan tunnekasvatuksesta. Tunnekasvatusta tapahtuu päiväkodeissa ja kouluissa. Tunnekasvatukselle ei kuitenkaan ole olemassa omaa oppiainetta, vaan tunnekasvatus tapahtuu alakoulussa osana ympäristöopin opetusta. Tunnetaitojen harjoittaminen on kuitenkin osa myös laaja-alaista osaamista sekä uskonnonopetuksen sisältöjä (OPS 2014, 22, 132, 250).
Lastenkirjallisuuden on havaittu olevan hyvä keino lasten tunnetaitojen tukemiselle. Lastenkirjallisuuden kautta lapsi pystyy peilaamaan sadun hahmojen tunteita omaan elämäänsä ja
käsittelemään vaikeitakin asioita ilman, että se aiheuttaa lapsessa liikaa ahdistusta (Karjalainen 2000, 61). Satua voidaan käyttää myös välineenä tunnekasvatuksessa, jolloin sadun avulla lasta voidaan opettaa esimerkiksi nimeämään tunteita, ja huomaamaan syitä ja seuraamuksia tunteille. Talvion ja Klemolan (2017, 19) mukaan tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen toimii perustana tunnetaidolle. Tunnesanaston laajenemisella on positiivisia vaikutuksia lapsen tunteiden ilmaisemiselle ja käsittelemiselle. Nämä taidot taas puolestaan auttavat lasta kohti omien ja muiden tunteiden huomioon ottamista.
Olen Pro gradu -tutkielmassani tutkinut Petronella Grahnin vuonna 2020 julkaistun Pomenia Taikamaailman suuri seikkailu sadun tarjoamia mahdollisuuksia tunnetaitojen tukemiselle. Tutkimuksessani selvitin, millaisia tunteita sadussa käydyissä vuoripuheluissa esiintyy, millaiset tilanteet johtavat koettuihin tunteisiin ja millä tavoilla koettuihin tunteisiin vastataan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Pomenia Taikamaailman suuressa seikkailussa käsitellään pääosin kielteisiksi miellettyjä tunteita: surua, pelkoa ja vihaa, mutta myös myönteisiksi miellettäviä ilon tunteita. Tunteisiin johtavia syitä pystyttiin tutkimuksessa erottamaan kaksi, kiusaaminen sekä uudet tilanteet. Tunteisiin reagoitiin puolestaan joko välinpitämättömästi, myötätuntoisesti, tunnetta vahvistavasti tai tunne huomioimalla.
Tutkimuksen perusteella Pomenia Taikamaailman suuri seikkailu satua voidaan hyödyntää tunnekasvatuksessa erilaisiin, ikäviksikin koettujen, tunteisiin tutustumiseen. Satua olisi mahdollista hyödyntää erityisesti kiusaamisen aikaansaamien tunteiden tunnistamisessa ja käsittelemisessä. Sadun avulla voidaan lisäksi käsitellä myötätunnon ja empatian taitoja, sekä oppia huomaamaan erilaisia suhtautumistapoja toisen kokemia tunteita kohtaan.
Amanda Väli-Korpi
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu kasvatustieteen Pro gradu -tutkielmaan Iloa, surua, pelkoa ja vihaa – satu tunnekasvatuksen välineenä
Lähteet
Karjalainen, M. 2001. Realistisen lastenkirjan lapsikuva. Teoksessa Suojala, M. ja Karjalainen, M. (toim.) Avaa lastenkirja: johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön. Helsinki: Las-tenkeskus. 56–84.
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushal-litus. Saatavana www-muodossa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf . (Luettu: 25.5.2021.)
Talvio, M. ja Klemola, U. 2017. Toimiva vuorovaikutus. Jyväskylä: PS-kustannus. E-kirja.
Olen Pro gradu -tutkielmassani tutkinut Petronella Grahnin vuonna 2020 julkaistun Pomenia Taikamaailman suuri seikkailu sadun tarjoamia mahdollisuuksia tunnetaitojen tukemiselle. Tutkimuksessani selvitin, millaisia tunteita sadussa käydyissä vuoripuheluissa esiintyy, millaiset tilanteet johtavat koettuihin tunteisiin ja millä tavoilla koettuihin tunteisiin vastataan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Pomenia Taikamaailman suuressa seikkailussa käsitellään pääosin kielteisiksi miellettyjä tunteita: surua, pelkoa ja vihaa, mutta myös myönteisiksi miellettäviä ilon tunteita. Tunteisiin johtavia syitä pystyttiin tutkimuksessa erottamaan kaksi, kiusaaminen sekä uudet tilanteet. Tunteisiin reagoitiin puolestaan joko välinpitämättömästi, myötätuntoisesti, tunnetta vahvistavasti tai tunne huomioimalla.
Tutkimuksen perusteella Pomenia Taikamaailman suuri seikkailu satua voidaan hyödyntää tunnekasvatuksessa erilaisiin, ikäviksikin koettujen, tunteisiin tutustumiseen. Satua olisi mahdollista hyödyntää erityisesti kiusaamisen aikaansaamien tunteiden tunnistamisessa ja käsittelemisessä. Sadun avulla voidaan lisäksi käsitellä myötätunnon ja empatian taitoja, sekä oppia huomaamaan erilaisia suhtautumistapoja toisen kokemia tunteita kohtaan.
Amanda Väli-Korpi
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu kasvatustieteen Pro gradu -tutkielmaan Iloa, surua, pelkoa ja vihaa – satu tunnekasvatuksen välineenä
Lähteet
Karjalainen, M. 2001. Realistisen lastenkirjan lapsikuva. Teoksessa Suojala, M. ja Karjalainen, M. (toim.) Avaa lastenkirja: johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön. Helsinki: Las-tenkeskus. 56–84.
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushal-litus. Saatavana www-muodossa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf . (Luettu: 25.5.2021.)
Talvio, M. ja Klemola, U. 2017. Toimiva vuorovaikutus. Jyväskylä: PS-kustannus. E-kirja.
Kommentit
Lähetä kommentti