Kasvatuksen tuulia

Korkeakoulutuksen rooli ulottuu yhä useammin akateemisten taitojen opettamisen lisäksi opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. Tämä näkyy erityisesti siinä, että viime vuosina opiskelijoiden jaksamisen, mielenterveyshaasteiden ja toimeentulon epävarmuuden kysymykset ovat nousseet keskiöön tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa. Opiskelijat elävät usein ristipaineessa opintojen, työn ja taloudellisten huolien välillä, mikä vaikuttaa merkittävästi heidän arjessaan jaksamiseen (Poikkeus & Alasuutari 2021, 356).   Vaikka opiskelijoiden hyvinvointia tarkastellaan usein yksilön näkökulmasta, sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden merkitystä ei voi aliarvioida. Ystävyyssuhteet, vertaistuki ja kuulumisen tunne ovat keskeisiä voimavaroja erityisesti elämänmuutosten ja siirtymävaiheiden keskellä. Korkeakouluopiskelija kuuluu moniin yhteisöihin – oppimisryhmiin, opiskelijayhteisöihin ja epämuodollisiin verkostoihin – jotka voivat tarjota tukea ja osallisuuden ...

Lasten fyysisen aktiivisuuden väheneminen on herättänyt runsaasti keskustelua ja huolta viime vuosina. Tutkimukset osoittavat, että vain noin kolmasosa suomalaisista lapsista ja nuorista saa suositusten mukaisesti tarpeeksi liikuntaa oman hyvinvointinsa kannalta (Kokko & Martin 2023). Samalla kun liikkumattomuus lisää riskiä moniin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin se heijastuu myös koulunkäyntiin. Tämä näkyy esimerkiksi oppimistulosten heikkenemisenä. (Michel, Berner & Thompson, 2022.) Opettajilla onkin keskeinen rooli lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä, sillä kouluympäristö tarjoaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa lasten liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunnallinen elämäntapa eli fyysisen aktiivisuuden luonnollinen sisällyttäminen arjen rutiineihin rakentuu vahvasti lapsuudessa omaksuttujen toimintatapojen pohjalta. Nämä varhaiset tottumukset kantavat läpi elämän ja vaikuttavat liikkumiseen myös aikuisuudessa. (Telama, Hirvensalo & Yang 2014.)   ...

Työrauha on perusta oppimiselle – ilman sitä luokassa on vaikea keskittyä, oppia ja kehittyä. Työrauhan ylläpitäminen on yksi opettajan keskeisimmistä tehtävistä (Blomberg, 2008; Saloviita, 2014), mutta silti opettajankoulutuksessa ei juurikaan paneuduta siihen, miten työrauhaa käytännössä rakennetaan ja ylläpidetään. Erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat opettajat kokevat usein eniten haasteita työrauhan ylläpitämisessä, koska heillä ei ole riittäviä taitoja kohdata työrauhahäiriöitä (Alter & Haydon, 2017; Blomberg, 2008; Saloviita, 2014). Näin myös itse tulevana opettajana aloin pohtia, mikä kaikkea hyvän työrauhan taustalla oikeastaan on.   Tutkin pro gradu –tutkielmassani, mistä asioista hyvä työrauha rakentuu ja millaisin keinoin sitä voidaan tukea ja ylläpitää kouluarjessa. Laadullisen tutkimukseni aineisto koostui 53 luokanopettajan vastauksista, jotka keräsin sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2024. Analysoin vastaukset aineistolähtöisen sisällönanalyysin avul...

Opettajien työtä on kuormittanut viime vuosina jatkuvasti muuttuva työ, lisääntyneet vaatimukset sekä työhyvinvoinnin haasteet. Vahvuuksien tunnistamisen ja käyttämisen on havaittu tukevan työntekijöiden hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä sekä toimivan voimavarana muutostilanteissa. Vahvuuksilla tarkoitetaan jokaiselta yksilöltä löytyviä, positiivisia ja kehitettäviä ominaisuuksia, joiden käyttämistä luonnehtivat kokemus luontaisuudesta, mielekkyydestä ja itselle tärkeiden sekä arvokkaiden asioiden toteuttamisesta (Peterson & Seligman 2004). Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että johtamisella voi olla merkitystä työntekijän mahdollisuuksille hyödyntää vahvuuksiaan työssään.   Wenström (2020, 127) on kuvannut, että kasvatus- ja opetusalalla työntekijöiden vahvuuksia ei hyödynnetä riittävästi. Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli kuvata ja tulkita, minkälaisista tekijöistä peruskoulun opettajien kokemus vahvuuksia tukevasta tai tukemattomasta johtamisesta muodostuu...

Viime vuosina oppilaiden monikielisyys on lisääntynyt ja luokkahuoneet voidaan nähdä monitasoisina kieli-ideologisina risteyminä. Moninaisuuden lisääntyessä myös käsitykset oppimisesta, opettajuudesta ja koulutuksesta ovat olleet voimakkaassa muutoksessa. Käytettävien kielten määrän ja kielenkäytön variaatioiden lisääntyessä pedagogisilta käytännöiltä vaaditaan entistä vahvempaa kielitietoisuutta sekä arjen kielellisten resurssien hyödyntämistä ja oppimisen tukemista monikielisissä konteksteissa. Tutkimukseni tavoitteena oli hahmottaa, miten kieli- ja kulttuurisensitiivinen pedagogiikka näkyy opettajan arjessa ja mitkä monikielisen opettajan ominaisuudet nousevat merkityksellisiksi. Narratiivien analyysin ja narratiivisen analyysin avulla toin tutkimuksessani näkyväksi niin opettajien erilaisia tapoja kohdata monikielisyys kuin yhteisiä teemoja, jotka kertovat laajemmin koulujärjestelmän suhteesta monikulttuurisuuteen. Luokkahuoneiden toimintakulttuuria ja opettajan pedagogisia val...

Lasten liikkumattomuus on huolestuttava ilmiö, joka näkyy yhä selvemmin suomalaisessa kouluarjessa. Se on noussut esiin niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimustuloksissakin. Olympiakomitean (2023) mukaan lasten ja nuorten hyötyliikunta on vähentynyt, ja elektroniikan käyttö on syrjäyttänyt ulkoilun ja leikin arjessa. Erityisesti korona-ajan jälkeen liikkuminen ei ole palautunut entiselleen, esteet ovat lisääntyneet, ja vain kolmasosa saavuttaa liikkumissuositukset, mikä heikentää hyvinvointia ja tulevaa työkykyä. (Suomen olympiakomitea 2023.). Kouluympäristö on tärkeä paikka lasten fyysisen aktiivisuuden tukemisessa ja liikkumattomuuden ehkäisyssä. Liikunta edistää hyvinvointia, ja nuoremmille oppilaille korostuvat erityisesti liikuntatuntien tarjoamat välittömät kokemukset. (Opetushallitus 2014). Nuorena omaksutut liikuntatottumukset voivat muodostua pysyviksi elämäntavoiksi, sillä varhaisessa iässä syntyy usein pitkäkestoisia asenteita ja tottumuksia liikuntaa kohtaan (Tiirikaine...

Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin (Sutela ym. 2019, 343). Globalisaatio, teknologinen kehitys ja väestörakenteen muutokset ovat tehneet työmarkkinoista aiempaa epävarmempia ja monimuotoisempia. Nämä megatrendit ovat muuttaneet paitsi työn tekemisen tapoja myös ihmisten suhtautumista työhön. Työ ei ole enää pelkästään toimeentulon lähde, vaan siihen liitetään yhä useammin merkityksellisyyden, arvojen ja itsensä toteuttamisen ulottuvuuksia (Haikkola & Myllyniemi 2020, 5). Yhteiskunnallisessa keskustelussa työelämä näyttäytyy kuitenkin usein synkkänä: esiin nousevat erityisesti työurien pirstaleisuus, epävarmuus ja työuupumus (Pyöriä ym. 2019, 140–141; Järvensivu 2014, 65). Tällaiseen nopeasti muuttuvaan työelämään ovat tämän päivän nuoret vähitellen siirtymässä tulevina työntekijöinä ja yhteiskunnan rakentajina. Siksi on olennaista kuulla heidän äänensä ja ymmärtää, millaisia odotuksia, toiveita ja huolia he liittävät tulevaan työuraansa.   Nuorten työelämäo...

Nuorten aikuisten hyvinvoinnista ollaan Suomessa huolissaan. Tutkimukset osoittavat pahoinvoinnin lisääntyneen nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Samalla tulee huomioida, etteivät suinkaan kaikki nuoret voi yhtä huonosti. Kiinnostus vapaaehtoistyöhön ja hyväntekeväisyyteen on myös vähentynyt nuorten aikuisten keskuudessa. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin leotoimintaa, joka on osa Lions-järjestön nuorisotoimintaa. Leotoiminta on palvelevaa vapaaehtoistyötä, johon on mahdollista tulla mukaan 12–30-vuotiaana. Itselläni on myös taustaa leotoiminnasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia leotoiminnasta saa ja miten ne vaikuttavat nuorten aikuisten hyvään elämään. Tutkimukseni pohjautuu Martin Seligmanin PERMA-teoriaan, joka kuvaa hyvinvointia viiden osa-alueen: myönteisten tunteiden, sitoutumisen, ihmissuhteiden, merkityksellisyyden ja saavuttamisen kautta. Täydensin tätä teoriaa vielä kuudennella elementillä eli terveydellä.   Tutkimusmenetelmäks...

Varhaiskasvatuslain 540/2018 voimaantulon seurauksena varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit menettivät varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden. Uudessa laissa varhaiskasvatuksen moniammatillisiin tiimeihin lisättiin uusi tehtävänimike, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajan rinnalle (Varhaiskasvatuslaki 640/2018, 37§). Tehtävänimikkeen ollessa uusi on tarpeen tarkastella varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista ja tehtävänkuvan muotoutumista.   Suomessa suurin osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen (Tilastokeskus 2023). 2000-luvulla päivähoidon tilalle on pyritty tuomaan varhaiskasvatus -käsite, jota myös uudistunut varhaiskasvatuslaki tukee. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lasten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia, jonka toteuttamisen keskiössä on ammattitaitoinen henkilökunta. Varhaiskasvatuksen tavoite on kaiken kaikkiaan muuttunut kohti lasten osallisuutta ja kokona...

Opettajan työn ydintä on halu auttaa ja kohdata oppilaitaan sekä mahdollistaa heidän oppimisensa. Nämä toiminnot vaativat otolliset olosuhteet, jotta oppilas on mahdollista kohdata yksilöllisesti jokaisen omat tarpeet huomioon ottaen. Opettajan työ on kuitenkin murroksessa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n vuoden 2024 Työolobarometrin (ks. OAJ 2024, 33) mukaan tähän vaikuttavat esimerkiksi niukkenevat resurssit, lisääntyvä työmäärä ja opetushenkilöstön voimavarojen vähentyminen. Opettajien työn ydin pysyy, mutta muuttuvat olosuhteet luovat siihen omat haasteensa. Oppilaiden kohtaaminen ja opettaja-oppilas -suhteen vuorovaikutus vaatii opettajalta aitoa kiinnostusta ja välittämistä oppilaitaan kohtaan. Empatia on tässä kohtaamisessa oleellinen työväline. Tarkastelin tutkimuksessani perusopetuksen opettajien käsityksiä empatian ilmenemisestä luokkahuoneen vuorovaikutuksessa. Vaikka empatia on tutkimuksissa havaittu keskeiseksi opettajan osaamisen osa-alueeksi, on sitä harvakseltaan vie...

Luokanopettajien työnkuva on samanlainen niin vastavalmistuneille kuin kokeneille opettajille, minkä vuoksi siirtymä opinnoista työelämään on opettajille haastavampi kuin monilla muilla aloilla. Useilla muilla ammattialoilla työura alkaa helpommilla tehtävillä, ja vastuuta lisätään vähitellen. Luokanopettajat puolestaan kantavat heti työuran alussa täyden juridisen ja pedagogisen vastuun oppilaistaan. (Jokinen ym. 2014, 37; Tynjälä & Heikkinen 2011, 12.) Noviisiopettajat myös kokevat koulutuksen ja työelämän olevan irrallaan toisistaan erityisesti koulutuksen teoriapainotteisuuden vuoksi, mikä vaikeuttaa uran alkua (Blomberg 2008).   Tutkin pro gradu -tutkielmassani noviisiopettajien kokemuksia luokanopettajakoulutuksen antamista valmiuksista opettajan työhön sekä koulutuksen kehityskohteista. Tutkimuksessani noviisiopettajalla tarkoitetaan opettajaa, jonka opetusalan työkokemus on alle viisi vuotta. Opettajan uran alkuvaiheeseen liittyvät kysymykset ovat itselleni ajankohtai...

Suomalainen peruskoulu elää voimakkaasti muuttuvassa todellisuudessa, jossa oppilasaineksen moninaisuus kasvaa kulttuurisesti ja kielellisesti. Vieraskielisten oppilaiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vuonna 2022 perusopetuksen oppilaista 10 % oli vieraskielisiä (Suomen virallinen tilasto 2022). Erityisesti maahanmuuttajaoppilaat ja heidän perheensä tuovat kouluympäristöön monikulttuurisia näkökulmia ja kokemuksia, jotka haastavat perinteiset toimintatavat ja rikastuttavat koulujen arkea. Muutos edellyttää opettajilta uusia näkökulmia, kulttuurista sensitiivisyyttä ja erityistä herkkyyttä oppilaiden tukemiseen. Kouluyhteisöjen moninaistumisen seurauksena myös S2-opetuksen merkitys kasvaa, ja inklusiivisen koulutuksen tavoitteet edellyttävät entistä monipuolisempia tukikeinoja kaikille oppilaille. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki voivat ehkäistä oppimiserojen syvenemistä ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa (Arvonen, K...

Opiskelijoita askarruttavat alanvalintaan liittyvät kysymykset sekä toiveet tulevaisuuden työelämästä. Opintojen eri vaiheissa pohditaan, mihin koulutus valmistaa ja miten koulutuksesta opittuja asioita voidaan hyödyntää työelämässä. (Penttinen, Skaniakos, Karhu, Liimatainen & Keskinarkaus 2014, 10.) Yleisen kasvatustieteen koulutus luetaan generalistialan koulutukseksi. Generalisteilla tarkoitetaan sellaisilta akateemisilta aloilta valmistuneita, joiden opinnot eivät valmista tiettyyn ammattiin, vaan tarjoavat enemmänkin yleisiä valmiuksia työelämään. (Rouhelo 2008, 3.) Generalistialojen työtehtäviin vaaditaan yleisesti soveltuva korkeakoulututkinto, kun taas professionaalisten alojen työtehtäviin vaaditaan tietyn akateemisen tutkinnon suorittamista (Rouhelo 2008, 83). Yleisen kasvatustieteen tutkinnon antamia työelämävalmiuksia, tulevaisuuden työllistymiseen liittyviä odotuksia ja työhön kiinnittymistä on tutkittu useissa eri Pro gradu -tutkielmissa opiskelijoiden näkökulmista. T...

Rehtorin työ on jatkuvaa tasapainoilua pedagogisen johtamisen, hallinnollisten tehtävien, henkilöstöjohtamisen ja yllättävien tilanteiden välillä. Koulujen johtajat kohtaavat päivittäin laajan kirjon erilaisia tehtäviä, joiden välillä vaihtaminen ja priorisointi vaativat tehokasta ajanhallintaa. Työn monipuolisuus, jatkuvat keskeytykset ja ennakoimattomat tilanteet luovat haasteita rehtoreille, jotka pyrkivät tasapainottamaan koulun operatiivista johtamista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Erityisesti viime vuosina rehtorin työnkuva on muuttunut entistä moniulotteisemmaksi, kun hallinnolliset tehtävät ovat lisääntyneet ja koulun johtamiseen kohdistuu yhä moninaisempia odotuksia. Pro gradu -tutkielmassani haastattelin viittä peruskoulun rehtoria, joiden työkokemus vaihteli 8 vuodesta 25 vuoteen. Aineistosta nousi esiin viisi keskeistä teemaa: työn ja vapaa-ajan erottamisen hallinta, työn organisointi ja strateginen ajattelu, jaetun johtajuuden rakenteet ja prosessit, työhyvinvoinnin tuke...

Suomalainen koulutusjärjestelmä on pitkään ollut esimerkillinen tasa-arvon ja laadun yhdistelmä, jonka perustana toimii muun muassa yhteinen opetussuunnitelma ja korkeasti koulutetut opettajat. Kansainväliset vertailut, kuten PISA-tutkimukset, ovat osoittaneet oppilaiden välisen osaamistason olevan melko tasainen, mutta tilanne on muuttumassa. Vuonna 2023 julkaistujen PISA-tulosten myötä koulutuksellinen tasa-arvo on noussut jälleen yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Laskusuhdanne oppimistuloksissa ei ole uusi ilmiö, mutta erityistä huolta herättää erojen kasvu eri taustoista tulevien oppilaiden suoritusten välillä. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus oppimistuloksiin on kaksinkertaistunut kahden vuosikymmenen aikana (Bernelius & Huilla 2021). Suomalainen peruskoulujärjestelmä on rakennettu tasa-arvon periaatteille, mutta tutkimuksemme osoittaa, että perheen sosioekonominen asema vaikuttaa edelleen merkittävästi lasten koulumenestykseen ja koulutustasoon. Sosialisaatio alka...