Työrauha on perusta oppimiselle – ilman
sitä luokassa on vaikea keskittyä, oppia ja kehittyä. Työrauhan ylläpitäminen
on yksi opettajan keskeisimmistä tehtävistä (Blomberg, 2008; Saloviita, 2014),
mutta silti opettajankoulutuksessa ei juurikaan paneuduta siihen, miten
työrauhaa käytännössä rakennetaan ja ylläpidetään. Erityisesti uransa
alkuvaiheessa olevat opettajat kokevat usein eniten haasteita työrauhan
ylläpitämisessä, koska heillä ei ole riittäviä taitoja kohdata
työrauhahäiriöitä (Alter & Haydon, 2017; Blomberg, 2008; Saloviita, 2014).
Näin myös itse tulevana opettajana aloin pohtia, mikä kaikkea hyvän työrauhan
taustalla oikeastaan on.
Tutkin pro gradu –tutkielmassani, mistä
asioista hyvä työrauha rakentuu ja millaisin keinoin sitä voidaan tukea ja
ylläpitää kouluarjessa. Laadullisen tutkimukseni aineisto koostui 53
luokanopettajan vastauksista, jotka keräsin sähköisellä kyselylomakkeella
syksyllä 2024. Analysoin vastaukset aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset toivat esiin, että hyvä työrauha ei ole yhden keinon tai tekijän
varassa. Se rakentuu monista toisiinsa kytkeytyvistä tekijöistä, jotka
jaottelin neljään pääluokkaan: fyysinen oppimisympäristö, psyykkinen ja
sosiaalinen ympäristö, opettajan rooli ja toiminta sekä oppilaiden toiminta.
Fyysinen oppimisympäristö pitää
sisällään istumajärjestyksen, erilaiset työskentelytilat, valaistuksen ja
akustiikan, keskittymistä tukevat välineet sekä ääniympäristön. Näitä
ympäristön rakenteellisia tekijöitä muokkaamalla opettaja voi tukea rauhallista
työskentelyä ja keskittymistä tukevaa ilmapiiriä. Monet opettajat korostivat,
että hyvin suunniteltu istumajärjestys auttaa vähentämään häiriöitä ja parantaa
oppilaiden kykyä keskittyä. Lisäksi ääniympäristö nousi aineistossa yhdeksi
merkittävimmistä fyysisistä tekijöistä, sillä korkea melutaso koettiin selvästi
keskittymistä haittaavaksi, kun taas rauhallinen äänentaso nähtiin tukevan
oppilaiden työskentelyä ja oppimista.
Työrauha ei synny kuitenkaan vain
fyysistä järjestelyistä, vaan myös siitä, millainen ilmapiiri luokassa
vallitsee. Turvallinen ja arvostava ilmapiiri tukee oppilaiden oppimista ja
vähentää häiriökäyttäytymistä. Kun oppilas tuntee olevansa arvostettu omana
itsenään, hän voi keskittyä oppimiseen paremmin. Lisäksi turvallinen ilmapiiri
vähentää epävarmuutta ja pelkoa virheistä, mikä voi parantaa oppilaan halua
osallistua opetukseen. Myös hyvä ryhmähenki, empatia sekä vuorovaikutustaidot
nousivat keskeisiksi työrauhaa tukeviksi tekijöiksi.
Opettajat näkivät oman roolinsa
keskeisenä työrauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. He korostivat
erityisesti johdonmukaisuutta, rajojen asettamista, ennakointia ja myönteistä vuorovaikutusta
oppilaiden kanssa. Myös kyky puuttua häiriötilanteisiin rakentavasti ja
oikea-aikaisesti nähtiin tärkeänä. Opettajan työ ei siis rajoitu pelkästään
oppisisältöjen opettamiseen, vaan hän toimii myös luokan johtajana, joka luo
selkeät rajat ja ennakoitavan rakenteen koulupäivään. Kun opettaja toimii
johdonmukaisesti, se lisää oppilaiden turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa
luottamusta. Pienillä asioilla, kuten päivän kulun läpikäynti tai myönteisen
palautteen antaminen, voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen työrauha
luokassa vallitsee.
Oppilaiden käyttäytyminen ja toiminta
luokassa vaikuttavat merkittävästi myös työrauhaan. Opettajien mukaan työrauhan
edellytyksenä on, että oppilaat osaavat säädellä omaa käyttäytymistään,
keskittyä annettuihin tehtäviin ja kohdella toisia kunnioittavasti. Esimerkiksi
oman puheenvuoron odottaminen tai hiljaisuuden säilyttäminen toisten
työskentelyn aikana ovat tärkeitä taitoja työrauhan säilymisen kannalta. Nämä
taidot eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan vaativat harjoittelua ja aikuisen
ohjausta. Kun oppilaat ymmärtävät oman vastuunsa työrauhan ylläpitämisessä,
luokkaan rakentuu ilmapiiri, joka tukee jokaisen oppimista.
Hyvä työrauha syntyy, kun sekä opettajat
että oppilaat toimivat yhdessä sitä kohti. Se ei ole hetkessä syntyvä tila,
vaan vaatii jatkuvaa, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Työrauha ei
tarkoita täydellistä hiljaisuutta, vaan oppimista tukevaa ilmapiiriä, jossa
jokaisella on mahdollisuus keskittyä ja osallistua. Opettajalla on keskeinen
rooli tämän ilmapiirin luomisessa. Tietoisuus omasta toiminnasta, pedagogista
valinnoista ja oppimisympäristön vaikutuksesta antavat paremmat valmiudet
edistää ja ylläpitää työrauhaa. Myös pienillä teoilla, kuten myönteisellä
palautteella, toistuvilla rutiineilla ja selkeällä tuntirakenteella voi olla
suuri merkitys hyvän työrauhan rakentumiseen. Työrauha on keskeinen tekijä
oppimisympäristön laadussa, ja siksi sen merkitystä oppimisen ja opettamisen
edellytyksenä ei pidä unohtaa.
Mari Mäkipeura, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus perustuu pro gradu
–tutkielmaani Luokanopettajien näkemyksiä hyvän työrauhan rakentumisesta.
Kommentit
Lähetä kommentti