Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvan muotoutuminen osaksi varhaiskasvatuksen moniammatillisia tiimejä

Varhaiskasvatuslain 540/2018 voimaantulon seurauksena varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit menettivät varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden. Uudessa laissa varhaiskasvatuksen moniammatillisiin tiimeihin lisättiin uusi tehtävänimike, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajan rinnalle (Varhaiskasvatuslaki 640/2018, 37§). Tehtävänimikkeen ollessa uusi on tarpeen tarkastella varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista ja tehtävänkuvan muotoutumista.

 

Suomessa suurin osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen (Tilastokeskus 2023). 2000-luvulla päivähoidon tilalle on pyritty tuomaan varhaiskasvatus -käsite, jota myös uudistunut varhaiskasvatuslaki tukee. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lasten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia, jonka toteuttamisen keskiössä on ammattitaitoinen henkilökunta. Varhaiskasvatuksen tavoite on kaiken kaikkiaan muuttunut kohti lasten osallisuutta ja kokonaisvaltaista tukemista, joka asettaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille entistä vaativampia tehtävänkuvia arjessa. Muun muassa ammattilaisten vastuuseen analysoida omaa toimintaansa ja tuottaa onnistuneita pedagogisia ratkaisuja tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatuista sisällöistä on tehty oikeudellisesti velvoittavia (Varhaiskasvatussuunnitelma 2022, 8, 14–17). Tunnistamalla eri koulutustaustaisten ammattilaisten eriytyvän ja yhtäläisen osaamisen sekä selkiyttämällä eri ammattiryhmien tehtävänkuvia, voidaan toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta varhaiskasvatuslain hengessä (Ranta, Sajaniemi, Eskelinen & Lämsä 2021, 65–67; Karila, Kosonen & Järvenkallas 2017, 85–89).

 

Pro gradu -tutkimuksessani olin kiinnostunut siitä, millaista osaamista varhaiskasvatuksen sosionomilla on suhteessa muihin ammattilaisiin sekä siitä, kuinka tehtävänkuva muotoutuu osaksi olemassa olevia varhaiskasvatuksen tiimejä. Toteutin tutkimukseni laadullisena tutkimuksena ja saadun aineiston analysoin fenomenografisella lähestymistavalla. Tutkimusaineistoni koostuu viidestä varhaiskasvatuksen sosionomin ja kolmesta varhaiskasvatuksen opettajan teemahaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä kuudesta eri varhaiskasvatusyksiköstä samalta keskisuurelta paikkakunnalta.

 

Tutkimustulosten perusteella haastateltavat tunnistavat varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen, joka vastaa varhaiskasvatuksen sosionomin koulutuksen tavoitteita (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021, 111–115). Varhaiskasvatuksen sosionomin keskeisiksi osaamisalueiksi nostettiin perhetyön osaaminen, moniammatillinen työskentely ja sosiaalipedagoginen työote. Vaikka haastateltavat tunnistivat varhaiskasvatuksen sosionomin eriytyvän osaamisen, nähtiin varsinaisen tehtävänkuvan herkästi rinnastuvan varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävänkuvaan. On kuitenkin huomattava, että ammattikorkeakoulusta valmistuva varhaiskasvatuksen sosionomi on korkeakoulutettu varhaiskasvatuksen ammattilainen ja näin ollen hänen tehtävänkuvansa tulisi rinnastua varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänkuvaan.

 

Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva näyttäytyi jokaisessa haastatteluyksikössä erilaisena. Tehtävänkuvan koettiin olevan vielä väljä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Haastateltavien mukaan tämä mahdollistaa tehtävänkuvan kirjavan toteuttamisen ja haastaa varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen.

 

Konkreettisena haasteena tutkimusaineiston perusteella nousi esiin suunnitteluajan vähäisyys, sekä rajattu mahdollisuus tuoda esiin ammatillista asiantuntijuutta esimerkiksi yksiköiden pedagogisissa tiimeissä tai lasten varhaiskasvatussuunnitelmien kirjauksissa. Varhaiskasvatuksen sosionomien selkeät ammatilliset osaamisalueet, roolit ja työtehtävät osana moniammatillista työryhmää auttaisivat sosionomiopintoihin hakeutuvia opiskelijoita suuntaamaan opintonsa varhaiskasvatukseen ja sitoutumaan alalle. Lisäksi varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien tehtävänkuvien selkiyttämisellä ja varhaiskasvatuksessa tarvittavan erilaisen ammattiosaamisen huomioimisella voidaan parhaiten tukea lasten ja perheiden hyvinvointia (Karila ym. 2017, 85–89). Ilman selkeää tehtävänkuvaa on vaarana, että varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillisen osaamisen hyödyntäminen jää vähäiseksi. Varhaiskasvatuksen ammattilaisista on huutava pula, joten meillä ei ole yhteiskunnallisella tasolla varaa hukata kenenkään osaamista.

 

Jenni Herajärvi

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede

Blogikirjoitus perustuu Pro gradu -tutkielmaani ”Kun siinä opettajan ja sosionomin ammatillisuus yhdistyy, taika tapahtuu.” Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvan muotoutuminen varhaiskasvatuksen sosionomien ja opettajien kertomana

 

Lähteet:

Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. 2017. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162662/OKM_2021_3.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Ranta, S., Sajaniemi, N., Eskelinen, M. & Lämsä, T. 2021. Päivähoidosta varhaiskasvatukseen – Pedagogisen toiminnan edellytykset suomalaisessa päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Kasvatus & Aika 15(2), 60–72. https://doi.org/10.33350/ka.103194.

Tilastokeskus. 2023. Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten osuus kasvoi vuonna 2022. https://stat.fi/julkaisu/cl8l48a1oj27m0dukvmlyq0wd.

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_1.pdf.