Työnantajien näkemyksiä yleisen kasvatustieteen tutkinnon käytettävyydestä työelämässä

Opiskelijoita askarruttavat alanvalintaan liittyvät kysymykset sekä toiveet tulevaisuuden työelämästä. Opintojen eri vaiheissa pohditaan, mihin koulutus valmistaa ja miten koulutuksesta opittuja asioita voidaan hyödyntää työelämässä. (Penttinen, Skaniakos, Karhu, Liimatainen & Keskinarkaus 2014, 10.) Yleisen kasvatustieteen koulutus luetaan generalistialan koulutukseksi. Generalisteilla tarkoitetaan sellaisilta akateemisilta aloilta valmistuneita, joiden opinnot eivät valmista tiettyyn ammattiin, vaan tarjoavat enemmänkin yleisiä valmiuksia työelämään. (Rouhelo 2008, 3.) Generalistialojen työtehtäviin vaaditaan yleisesti soveltuva korkeakoulututkinto, kun taas professionaalisten alojen työtehtäviin vaaditaan tietyn akateemisen tutkinnon suorittamista (Rouhelo 2008, 83). Yleisen kasvatustieteen tutkinnon antamia työelämävalmiuksia, tulevaisuuden työllistymiseen liittyviä odotuksia ja työhön kiinnittymistä on tutkittu useissa eri Pro gradu -tutkielmissa opiskelijoiden näkökulmista. Tässä tutkimuksessa keskityttiin työnantajan näkökulmaan, joka antaa uutta tietoa työllistymisestä yleisen kasvatustieteen tutkinnolla.

 

Tutkielmassani tarkoituksenani oli selvittää, minkälaisena muun kuin kasvatuksen ja koulutuksen alojen työnantajat näkevät yleisen kasvatustieteen tutkinnon käytettävyyden työelämässä, millaisia näkemyksiä työnantajilla on opintojen sisällöstä ja opintojen antamista työelämävalmiuksista sekä mitkä tekijät vaikuttavat työllistymiseen. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, jossa haastateltaviksi valitsin työnantajan edustajia eri aloilta. Pidin punaisena lankana soveltuvan korkeakoulututkinnon vaatimusta haettavassa työtehtävässä hankkiessani haastateltavia tutkimukseeni. Tämän tutkimuksen haastateltavat työskentelevät kaupanalalla, julkishallinnossa, työnvälitystoiminnan alalla, rikosoikeudellisissa tehtävissä ja julkisella sektorilla. Jokainen haastateltava toimii omalla alallaan johtotason tehtävissä, esihenkilötyössä tai muutoin tehtävissä, joissa on aktiivisesti osana rekrytointiprosessia. Aineisto on analysoitu fenomenografista tutkimusotetta hyödyntäen.

 

Yleisen kasvatustieteen tutkinnon käytettävyys näyttäytyi tutkimuksen perusteella laajana muualla kuin kasvatuksen ja koulutuksen aloilla. Tutkinto avaa ovia kasvatuksen ja koulutuksen alojen työtehtäviin, mutta se ei rajaa pois myöskään yhteiskunnallisen alan tehtäviä. Tutkimus osoittaa tutkinnon olevan monikäyttöinen ja sopivan usealle eri alalle, vaikka tämän tutkimuksen perusteella ei voidakaan täysin vastata siihen, mihin kaikkiin työtehtäviin tutkinnolla voi työllistyä. Tutkinnon vahvuudet kuitenkin tunnistetaan ja siitä saatuja osaamisia arvostetaan. Yleisen kasvatustieteen tutkinnolla on vahva asema, kun haettava työtehtävä vaatii soveltuvaa korkeakoulututkintoa.

 

Tutkimuksen perusteella tutkinnon merkitys nähdään työnantajien edustajien mukaan lähtökohtaisesti muodollisena pätevyytenä, jolloin tutkinnon sisältö tai pääaine eivät ole niin merkityksellisiä kuin se, että tutkinto on suoritettu. Tutkinto on siis tärkeä olla olemassa, jotta hakija voi tulla valituksi työtehtävään, mutta muut tekijät nähdään merkityksellisempinä rekrytointitilanteessa ja päätöksiä tehdessä. Tutkimuksen perusteella ei voida määritellä tärkeintä työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavaa tekijää, mutta vaikuttaviksi tekijöiksi nostettiin esimerkiksi tutkinto, työkokemus, yksilön ominaisuudet ja oman osaamisen sanoittaminen.

 

Saana Ohtonen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede

Blogikirjoitus perustuu Pro gradu -tutkielmaani ”Työnantajien näkemyksiä yleisen kasvatustieteen tutkinnon käytettävyydestä työelämässä”

 

Lähteet:

Penttinen, L., Skaniakos, T., Karhu, K., Liimatainen, J. O. & Keskinarkaus, P. 2014. Miten tukea opiskelijan työelämäorientaatiota opintojen aikana?: Pedagogisia malleja kehittämässä ja tutkimassa. Yliopistosta työelämään: opintopolun työelämäorientaatiota tukemassa. Jyväskylän yliopisto, 6–12.

Rouhelo, A. 2008. Akateemiset urapolut: Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen alan generalistien urapolkujen alkuvaiheet 1980- ja 1990-luvulla. Turun yliopisto.