Kasvatuksen tuulia

Lapsen elinpiiri on usein melko suppea, ja ihminen viettää lapsuudessa paljon aikaa oman perheen kesken. Valkendorf ja Sihvonen (2020) kuvaavat nuorena tilanteen kuitenkin muuttuvan: murrosikäisen elinpiiri laajenee, ja nuori luo itselleen uusia ja tärkeitä, lapsuudenperheestä riippumattomia ihmissuhteita. Kaverien merkitys nuorten elämässä kasvaa, ja nuori saattaa ottaa etäisyyttä perheeseen. Tämän vuoksi perheen merkitys on nuorelle myös usein hankala ja monisyinen. (Valkendorf & Sihvonen, 2020, 6.)     Kasvaessamme huomaamme perheiden olevan erilaisia. Yhdessä perheessä vietetään aikaa perheenjäsenten kesken, ja tarjolla on aina lohdutusta, sekä lämmintä ruokaa. Toisessa perheessä lapset saavat pärjätä pienestä asti omatoimisesti, ja jääkaapissa loistaa lähinnä vain valo. Parhaimmillaan perhe tuntuu nuoresta turvasatamalta, pahimmillaan nuoren tunne on päinvastainen.      Jokainen lapsi saa näin erilaiset lähtökohdat elämälleen. Lapsiperheiden hyv...

Luonnon monimuotoisuus heikkenee maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa nopeammin kuin koskaan ennen. Tätä ilmiötä kutsutaan luontokadoksi, jonka pohjalta kestävän kehityksen tavoitteet ovat syntyneet. Kestävä kehitys näkyy nykyään vahvasti opetussuunnitelmissa eri ympäristökasvatuksen tavoitteiden muodossa, joten nykyiset ja tulevat opettajat ovat jossain määrin velvollisia toteuttamaan ympäristökasvatusta. Luontokadon ehkäisemiseksi ja ympäristökasvatuksen tavoitteiden edistämiseksi tarvitsemme poliittisten päätösten lisäksi myös luonnon ymmärryksen ja arvostuksen lisäämistä. Yksi konkreettinen tapa lähestyä tätä haastetta koulutuksen näkökulmasta on tutkia, millainen on tulevien opettajien kasvien lajintuntemus ja ympäristöasenne sekä miten nämä mahdollisesti liittyvät toisiinsa. Lajintuntemuksen on huomattu lisäävän ihmisten kiinnostusta ja arvostusta luontoa kohtaan sekä tukevan kestävämmän elämäntavan omaksumista. Parempi lajintuntemus on havaittu olevan yhteydessä myös ympäristö...

Yle uutisoi 15.2.2025 Tampereen ja Helsingin yliopistojen valtakunnallisen arviointitutkimuksen tuloksista, joiden mukaan yhdeksäsluokkalaisten suhtautuminen kouluun on muuttunut huomattavan paljon aiempaa kielteisemmäksi, ja että monet oppilaat eivät koe koulunkäyntiä ja koulussa opittavia asioita yhtä tärkeiksi kuin aiemmin. Tämän lisäksi oppimistulokset ovat edelleen laskeneet. (Matson-Mäkelä 2025.) Mikä olisikaan luontevampi paikka alkaa etsiä syitä tämänkaltaisen kehityskulun taustalla kuin Kalle Päätalon Iijoki-sarja. Kyllä, luit aivan oikein. Kalle Päätalon 26-osaisessa ja 17 000 sivua kattavassa Iijoki-sarjassa käsitellään Kalle Päätalo-nimisen henkilöhahmon näkökulmasta katsottuna käytännössä katsoen koko itsenäisen Suomen historia, aina vuodesta 1919 vuoteen 1998 asti. Näin ollen myös oman tutkimukseni kannalta olennaiset asiat koulutus, sivistys ja harrastustoiminta tulevat käsitellyksi sarjassa moneen otteeseen ja erilaisista näkökulmista käsin. Päädyin siis tutkimaan sitä,...

  ”---kyllä mä sen tiedän, että niinku iso muutos on ollut. Mä en tiedä sitten millainen olisi ollut se toinen reitti, varmaan linnaan.” -entinen JOPO-oppilas   Tämä sitaatti yhdeltä tutkimukseni osallistujalta kiteyttää, millaisia muutoksia joustava perusopetus voi saada aikaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämässä. Gradussani tutkin, miten JOPO-luokka on vaikuttanut haastattelemieni nuorten aikuisten elämänkulkuun.   JOPO tarkoittaa joustavaa perusopetusta, josta tässä kirjoituksessa käytetään vakiintunutta nimitystä JOPO. JOPO-toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja turvata peruskoulun päättötodistuksen saaminen. Pitkän tähtäimen tavoitteena JOPO-toiminnalla on kiinnittää oppilaita opiskeluun ja työelämään myös peruskoulun jälkeen. Onnistuuko JOPO tehtävässään? Haastattelemieni nuorten aikuisten elämässä useat syrjäytymisen riskitekijät olivat toteutuneet jo yläkouluiässä. Koulutyöskentelyyn ei yksinkertaisesti jäänyt voimavaroja, kun arkea kuo...

  Varhaiskasvatuksen johtajuus on tällä hetkellä murrostilassa, sillä varhaiskasvatuksen kentällä tapahtuneet muutokset ovat luoneet uudenlaisen viitekehyksen johtamiselle. Varhaiskasvatuksen hallinnon alan muutos Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen vuonna 2013 aloitti muutosten ketjun, minkä seurauksena valtakunnallisesti velvoittavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet astuivat ensimmäisen kerran voimaan vuonna 2016 ja uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) säädettiin vuonna 2018. Lain (540/2018) tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua. Laatuun pyritään vaikuttamaan nostamalla varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustasoa, minkä seurauksena päiväkodin johtajan kelpoisuusehto on määritelty maisteritasoiseksi kasvatustieteen alalla vuoteen 2030 mennessä. (Alila 2020, 2.) Johtaja nähdään keskeisenä tekijänä varhaiskasvatuksen laadun edistäjänä, ja toimiva johtajuus on määritelty yhdeksi varhaiskasvatuksen laadun edellytykseksi. (Hjelt & Karila 2021, 98.) Koulutu...

  Vuosittain useat korkeakouluopiskelijat lähtevät opiskelijavaihtoon tavoitteenaan hakea uusia ja elämää rikastuttavia kokemuksia. Pro gradu –tutkielmani käsittelee suomalaisista yliopistoista lähteneiden vaihto-opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia ystävyyssuhteista. Ystävyys nähdään pitkäkestoisena ihmissuhteena, jossa esiintyy molemminpuolista kiintymystä. Ystävyyssuhteen piirteisiin liitetään läheisyys, vastavuoroisuus, prososiaalinen käyttäytyminen eli toisen tukeminen, samankaltaisuus ja ystävyyssuhteiden kesto. Tutkielmani aineisto koostui vaihto-opiskelijoiden yksilöhaastatteluista, jotka analysoin fenomenografisin ottein.   Yksi tutkimustulosteni teema on oppilaitosten rooli ystävyyssuhteiden syntymisen tukemisessa. Ystävyyssuhteiden syntymisen perustana pidetään vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen edellytyksenä nähdään ympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuksia ja kannustimia ihmisten keskinäiseen tutustumiseen. Haastatteluissa vaihto-opiskelijat nostivat esiin kei...

  Kohtaaminen on ainutkertainen hetki huomata toinen kokonaisvaltaisesti. Kohtaamisissa pidämme vertauskuvallisesti kuin taimenta kädessä, jolla on mahdollisuus kasvaa suureksi puuksi. Välittävässä kohtaamisessa kasvattaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin myötäelävästi. Kun kasvattaja on kohtaamisessa läsnä, lapsi saa mahdollisuuden ilmaista itselleen tärkeitä asioita. Jos ihminen kokee toisen olevan kiireinen, toinen ei usein tahdo vaivata toista (Mustajoki 2023). Lapsi tarvitsee elämässä turvasatamia. Yksi näistä satamista on varhaiskasvatus. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on paljon hyvää, mutta vaikeina hetkinä lasten perustarpeisiin ei voida vastata (Sinkkonen 2020, 220). Lapsi rakentaa todellisuutta aikuisten kanssa jaetussa sosiaalisessa todellisuudessa. Kasvattajilla on tärkeä rooli yhteisten näkökulmien ymmärtämiseen pyrkimisessä. Jos lapsi jää ilman aikuisen tukea, se ruokkii itsekeskeisyyttä ja yhteiskunnassamme olevaa individuaalisuutta (Pulkkinen 2002, 113). L...