Oppilaitosten rooli ystävyyssuhteiden muodostumisen tukemisessa opiskelijavaihdossa

 

Vuosittain useat korkeakouluopiskelijat lähtevät opiskelijavaihtoon tavoitteenaan hakea uusia ja elämää rikastuttavia kokemuksia. Pro gradu –tutkielmani käsittelee suomalaisista yliopistoista lähteneiden vaihto-opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia ystävyyssuhteista. Ystävyys nähdään pitkäkestoisena ihmissuhteena, jossa esiintyy molemminpuolista kiintymystä. Ystävyyssuhteen piirteisiin liitetään läheisyys, vastavuoroisuus, prososiaalinen käyttäytyminen eli toisen tukeminen, samankaltaisuus ja ystävyyssuhteiden kesto. Tutkielmani aineisto koostui vaihto-opiskelijoiden yksilöhaastatteluista, jotka analysoin fenomenografisin ottein.

 

Yksi tutkimustulosteni teema on oppilaitosten rooli ystävyyssuhteiden syntymisen tukemisessa. Ystävyyssuhteiden syntymisen perustana pidetään vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen edellytyksenä nähdään ympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuksia ja kannustimia ihmisten keskinäiseen tutustumiseen. Haastatteluissa vaihto-opiskelijat nostivat esiin keinoja, joilla oppilaitokset voivat edistää ystävyyssuhteiden syntymistä opiskelijavaihdossa. Lähtöoppilaitoksen rooli koettiin tutkimustulosten mukaan pienenä, kun taas vaihto-oppilaitoksella nähtiin olevan enemmän vaikutusmahdollisuuksia ystävyyssuhteiden syntymisen rohkaisussa.

 

Vaihto-opiskelijoiden käsitysten mukaan lähtöoppilaitos voi kuitenkin jossain määrin rohkaista ystävyyssuhteiden syntymistä. Lähtöoppilaitos voi esimerkiksi tuoda esiin aikaisempien vaihto-opiskelijoiden kokemuksia muun muassa sosiaalisessa mediassa. Vaihto-opiskelijat ehdottivat, että samaan kohteeseen lähtevät vaihto-opiskelijat voidaan saattaa yhteen ennen opiskelijavaihdon alkua. Näin vaihto-opiskelijalla olisi jo etukäteen ystävä tai ystäviä, jotka toisivat turvaa uuteen ympäristöön saapuessa. Lähtöoppilaitoksen ja vaihto-oppilaitoksen välinen yhteistyö nähtiin myös yhtenä mahdollisuutena edesauttaa ystävyyssuhteiden syntymistä ja uuteen paikkaan sopeutumista.

 

Fyysinen läheisyys on avainasemassa ystävyyssuhteiden syntymiselle. Vuorovaikutustilanteiden tarjoaminen tekee vuorovaikutuksesta helpompaa ja vaivattomampaa. Tämä antaa mahdollisuuden tutkia vuorovaikutuksen ylläpidon arvoa pidempään samalla tukien ystävyyssuhteiden luomista. Vaihto-oppilaitoksen toiminnassa erityisen tärkeänä koetiin sen järjestämät orientaatioviikot, tapahtumat ja muut aktiviteetit. Tapahtumat ja aktiviteetit tarjoavat mahdollisuuksia muihin tutustumiseen. Hyvä viestintä vaihto-oppilaitoksessa antaa vaihto-opiskelijoille informaatiota tapahtumista, joissa on mahdollista löytää uusia ystäviä. Vaihto-oppilaitoksen toiminnan jatkuvuus voi auttaa ystävyyssuhteiden luomista myös sellaisten kohdalla, jotka eivät käy ensimmäisissä tapahtumissa. Toiminnan tulisi olla sellaista, johon kaikkien olisi helppo tulla, ja sitä voitaisiin järjestää myös pienemmissä ryhmissä, jolloin muihin tutustuminen voisi olla helpompaa.

 

Vaihto-opiskelijat kokivat kouluympäristön ystävyyssuhteiden luomisen kannalta merkittävänä paikkana. Vaihto-oppilaitoksen toivottiin järjestävän opinnot lähiopiskeluina, ja niiden tulisi sisältää vuorovaikutteista toimintaa, kuten ryhmätöiden tekemistä. Myös kurssien opettajat voivat olla mukana toiminnan järjestämisessä, mikä mahdollisesti edistää ystävyyssuhteiden syntymistä. Oppilaitoksen opettajien toiminta myös kurssien ulkopuolella on tärkeää, sillä opettajat ovat tärkeitä sosiaalisia toimijoita, jotka auttavat vaihto-opiskelijoita integroitumaan oppilaitoksen kulttuuriin, lisäävät yhteenkuuluvuutta sekä toimivat sosiaalisena tukiverkostona. Paikallisten opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden väliset ystävyyssuhteet voivat hyödyttää vaihto-opiskelijoita esimerkiksi opiskelussa ja uuteen arkeen sopeutumisessa. Vaihto-opiskelijoiden ja paikallisten opiskelijoiden ryhmäyttämistä pidettiin keinona edesauttaa vaihto-opiskelijoiden integroimista osaksi paikallista opiskelijayhteisöä. Jos ryhmäyttävä toiminta järjestetään erikseen vaihto-opiskelijoille ja paikallisille opiskelijoille, he todennäköisesti myös pysyvät omissa ryhmissään.

 

Vaikka oppilaitokset voivat vaihto-opiskelijoiden mukaan edistää ystävyyssuhteiden syntymistä monin tavoin, opiskelijat korostivat, että ystävyyssuhteiden luominen vaatii ennen kaikkea omaa aktiivisuutta. Vastuu ystävyyssuhteiden muodostamisesta koetaan olevan myös vaihto-opiskelijoilla, sillä heidän käsitystensä mukaan oppilaitokset voivat vaikuttaa ystävyyssuhteiden syntymiseen vain vähän.  

 

Wilma Heikkinen

Lapin yliopisto

Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus

 

Tämä blogikirjoitus perustuu pro gradu –tutkielmaani “Kyllähän kaikki tuollainen vaihto luodaan yhdessä ja on yhteisöllinen kokemus mielestäni”: Vaihto-opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia ystävyyssuhteista opiskelijavaihdon aikana.