Lapsen elinpiiri on usein melko suppea, ja ihminen viettää
lapsuudessa paljon aikaa oman perheen kesken. Valkendorf ja Sihvonen (2020)
kuvaavat nuorena tilanteen kuitenkin muuttuvan: murrosikäisen elinpiiri
laajenee, ja nuori luo itselleen uusia ja tärkeitä, lapsuudenperheestä
riippumattomia ihmissuhteita. Kaverien merkitys nuorten elämässä kasvaa, ja
nuori saattaa ottaa etäisyyttä perheeseen. Tämän vuoksi perheen merkitys on
nuorelle myös usein hankala ja monisyinen. (Valkendorf & Sihvonen, 2020,
6.)
Kasvaessamme huomaamme perheiden olevan erilaisia. Yhdessä
perheessä vietetään aikaa perheenjäsenten kesken, ja tarjolla on aina
lohdutusta, sekä lämmintä ruokaa. Toisessa perheessä lapset saavat pärjätä
pienestä asti omatoimisesti, ja jääkaapissa loistaa lähinnä vain valo.
Parhaimmillaan perhe tuntuu nuoresta turvasatamalta, pahimmillaan nuoren tunne
on päinvastainen.
Jokainen lapsi saa näin erilaiset lähtökohdat elämälleen.
Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyserot heijastuvat nuoren elämään kuitenkin
aina aikuisuuteen saakka (Valkendorf & Sihvonen, 2020, 7). Myös perheiden tavoissa
rakastaa on eroja. Rakastetuksi tuleminen ja kyky rakastaa on ihmislajin
sisäänrakennettu taipumus, jolla on merkittävä vaikutus koko ihmiselämän ajan
(Leskisenoja, 2023, 231).
Tutkin pro gradu -tutkielmassani, millainen perhe-elämä näyttäytyy
onnellisena nuorten kertomuksissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää,
millaisia piirteitä nuoret liittävät onnelliseen perhe-elämään, ja millaisia
kokemuksia heidän kertomuksensa heijastavat. Tutkimuksessa hyödynnettiin
”Yhdeksänluokkalaisten kirjoituksia onnellisuudesta” -aineistoa. Tutkimus
toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui
aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja tutkimusaihetta tarkasteltiin onnellisuuden
näkökulmasta.
Tutkimustulosten perusteella nuoret kokevat rakastavan,
turvallisen, hyväksyvän ja yhtenäisen perhe-elämän onnellisena kertomuksissaan.
Nuorten kirjoituksissa korostuivat erityisesti perheen rakastava ja välittävä
tunnelma. Nuoret kokivat tärkeänä myös perheen kiinnostuksen nuoren asioihin,
sekä hyväksyvän ilmapiirin. Lisäksi yhdessä vietetty aika, sekä perheen hyvät
keskinäiset suhteet koettiin tärkeinä onnellisuutta tukevina tekijöinä.
Nuorten perhe-elämän onnellisuutta kuvaavista lausahduksista välittyi väkevästi
rakkaus, lämpimät ihmissuhteet, sekä aito välittäminen. Myös hyvän
keskusteluyhteyden toteutuminen perhe-elämässä koettiin tutkimuksessani nuorten
onnellisuutta lisäävänä.
Nuoret pohtivat turvallisuuden merkitystä nuorten onnellisuuden
kokemuksen rakentajana perhe-elämässä monelta kannalta. Muun muassa
eriävien tunteiden näyttämisen tärkeys turvallisessa ympäristössä tuotiin ilmi.
Nuorten kirjoituksissa onnellisena perhe-elämänä näyttäytyivät myös
turvallisen tukiverkon muodostajat, sekä sisarukset, joiden kanssa saa
turvallisesti riidellä ilman pelkoa rakkauden katoamisesta.
Nuoret kuvasivat kirjoituksissaan perhe-elämän onnellisuutta
kuvaavaksi tekijäksi nuoren hyväksymisen sellaisena kuin hän on. Myös aito
kiinnostus nuorta kohtaan koettiin tärkeäksi. Yksi nuori kuvasi kirjoituksissa
lämpimästi perheenjäseniään, jotka osoittivat luottamusta nuoreen. Nuoret
kokivat myös perheen yhtenäisyyden, sekä perheen kanssa yhdessä vietetyn ajan
tärkeänä ja onnellisuutta ilmentävänä asiana perhe-elämässä.
Jonna Matikainen
Lapin Yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatustieteen maisteriohjelma.
Blogikirjoitus perustuu Pro gradu- tutkielmaani ”Minulla on perhe,
joka välittää ja rakastaa minua tällaisena kuin olen. Nuorten kokemuksia
perhe-elämästä onnellisuuden näkökulmasta”.
Lähteet:
Leskisenoja, E. (2023). PERMA-teoria hyvinvointiopetuksen
kivijalkana. Teoksessa Positiivisen psykologian voima. Toim. Lotta Uusitalo,
L. PS-kustannus. 224-256.
Valkendorf, T. & Sihvonen, E. (2020) Toim. Nuorten perheet ja
läheissuhteet. Nuorten elinolot vuosikirja 2020. Turku: Hansaprint.
Kommentit
Lähetä kommentti