Kasvatuksen tuulia

Opetuksen digitaalisia menetelmiä ja oppimisen ympäristöjä on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti perinteisten opetusmenetelmien rinnalle (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023). Yksi digitaalisista välineistä ovat opetuksessa käytettävät robotit ja niihin liitettävät oppimissovellukset. Opetuksessa käytettäviä robotteja on monenlaisia ja niitä hyödynnetään eri kouluasteilla ympäri maailmaa monin eri tavoin (Veivo 2022; Randall 2019; Amirova & Rakhymbayeva & Yadollahi & Sandygulova & Johal 2021). Myös ammatillisessa koulutuksessa Suomessa hyödynnetään robotteja opetuksen tukena. Keskityin pro gradu -tutkielmassani erityisesti ihmiseltä muistuttavaan Nao-robottiin. Halusin selvittää, miten Nao-robotteja hyödynnetään suomalaisessa ammatillisen koulutuksen kontekstissa ja miten niitä hyödynnetään osana oppimisprosessia. Kiinnostus Nao-robotteihin ja tutkimusaiheeseen on herännyt työni kautta. Minulla on ollut mahdollisuus kehittää robottiavusteista opetusmenetelmää hyöd...

Inkluusio, osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys…Pelkkiä sanoja paperilla ja suunnitelmissa? Kuinka saada sanat käytäntöön ja toiminnan tasolle, kun on kyse pienryhmän oppilaista suuressa yhtenäiskoulussa? Pro graduni aihe kumpuaa suoraan elävästä elämästä. Päädyin noin kymmenen vuotta sitten opettamaan pienryhmää, jonka muodostivat moninainen joukko pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita. Muistan, että työhaastattelussa koulun mainittiin olevan inklusiivinen tavoitteiltaan ja käytänteiltään, joten uteliaana ja innostuneena tartuin toimeen lukuvuoden alkaessa. Parin huoltajan kanssa käydyissä keskusteluissa minulle valkeni, ettei inkluusio vielä toteutunut ihanteellisesti tässä koulussa, ainakaan pienryhmän oppilaiden näkökulmasta. Fyysinen integraatio ei vielä ollut johtanut syvällisempään inkluusioon. Kohtaaminen, kuunteleminen ja dialoginen vuorovaikutus johti meidän, minun ja kyseisten huoltajien, väliseen yhteiseen tiedostamiseen tilannetta koskien. Niin muodostui ydintiimi...

Mikään ei ole yhtä pysyvää kuin muutos. Työelämäkään ei ole ollut koskaan staattinen tai muuttumaton, mutta muutostahti on viime vuosina kiihtynyt entisestään. Muutoksista on tullut entistä nopeampia ja työelämän tilanteista yhä epävarmempia. Teknologian kehitys, digitalisaatio ja asiakkaiden tarpeiden jatkuva muutos vaativat organisaatioilta ja yksilöiltä kykyä uudistua ja sopeutua. Aikamme työelämässä osaamisen kehittäminen on noussut yhdeksi keskeisistä teemoista, joka vaikuttaa niin yksilöiden kuin organisaatioiden menestykseen.   Myös vakuutusala on ollut jo pitkään jatkuvassa murroksessa. Olen itse työskennellyt eräässä vakuutusyhtiössä opintojeni ohella usean vuoden ajan. Tutussa ympäristössä mielenkiintoisia tutkimusaiheita vilisi lukuisia, mutta lopulta valitsin osaamisen kehittämisen teeman. Tarkemmin päädyin tutkimuksessani selvittämään, millaisena tämän vakuutusyhtiön työntekijät käsittävät osaamisen kehittämisen. Osaamisen kehittämisen käsite on moninainen. Se näy...

Perusopetuslain (2010/642 § 30) mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan tukea annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisten järjestelyjen avulla (Opetushallitus 2014, 61). Neuropsykiatrisesti oireilevat oppilaat, joilla ilmenee yleensä neurokognitiivisia poikkeavuuksia sekä käyttäytymisen ja tunnesäätelyn ongelmia, muodostavat merkittävän ryhmän tuen saajista (Parikka, Halonen-Malliarakis & Puustjärvi 2020, 7, 10). Useimmiten he opiskelevat yleisopetuksen luokissa, minkä myötä luokanopettajilta vaaditaan osaamista heidän tukemiseensa.  Tutkin pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien koettua osaamista neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Tutkimuksessani neuropsykiatrisesti oireilevalla oppilaalla tarkoitetaan oppilasta, jolla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö tai siihen liittyviä piirteitä. Lähdin tutki...

Lasten ja nuorten heikentynyt hyvinvointi on ollut laajasti esillä eri medioissa. Alaikäisten mielenterveysongelmat sekä omaisuus-, huumausaine- ja väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Kaikki edellä mainitut ovat esimerkkejä psykologisen hyvinvoinnin kriisiytymisestä. Koulun vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin on erityisen keskeinen, sillä käytännössä kaikki lapset ja nuoret käyvät koulua. Hyvinvoinnin haasteet näkyvät siis myös koulussa. Toisaalta koululla on jo lainsäädännönkin velvoittama hyvinvointitehtävä.  Opettajat joutuvat kantamaan yhä enenevissä määrin vastuuta oppilaiden henkisestä hyvinvoinnista. Opettajankoulutuksen pääpaino ei kuitenkaan ole kasvatus- ja kehityspsykologisessa osaamisessa, minkä seurauksena opettajien tietämys lasten ja nuorten psykologisen hyvinvoinnin edistämisestä voi ymmärrettävästi olla puutteellista. Silti huolestuttava tilanne vaatii toimia myös opettajilta. Käytännön tasolla oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen toteutuu psykologisten perustar...

Varhaiskasvatuksen päätavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Varhaiskasvattajan työ on moniulotteista, ja siinä yhdistyy sekä lasten että heidän perheidensä tukeminen. Rooli edellyttää jatkuvaa ammatillista kehittymistä, tiedonhallinnan ylläpitoa ja reflektiokykyä, mikä mahdollistaa työn arvioinnin ja kehittämisen käytännössä. Varhaiskasvatuksen opettajilta vaaditaan laajaa pedagogista osaamista, kuten tietämystä lapsen kehityksestä ja oppimisprosesseista sekä kykyä luoda yksilöllistä kasvua tukevia oppimisympäristöjä. He pyrkivät luomaan pohjan yhtenäiselle oppimispolulle ja hyödyntävät ajankohtaista tutkimustietoa kehittäessään toimintaansa. Pedagoginen asiantuntijuus ja eettisyys ovat varhaiskasvatuksen perusta, jotka mahdollistavat lasten fyysisten, sosiaalisten ja emotionaalisten tarpeiden monipuolisen tukemisen. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani yliopistosta valmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien odotuksia ja kokemuks...

Ikäihmisten ja koulujen hyvinvointi on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Samoin lasten lukutaidon heikkenemisestä on uutisoitu varsin vilkkaasti (YLE 2023). Halusimme pro gradu -tutkielmassamme selvittää voisiko ylisukupolvisella yhteistyöllä olla merkitystä ikäihmisten ja koulujen hyvinvoinnille. Tutkimuksella haluamme myös nostaa esiin ikäihmisille ja lapsille suunnatun toiminnan merkityksellisyyttä ajassa, jossa hallitus heikentää voimakkaasti hyvinvointia tukevaa toimintaa koordinoivien järjestöjen toimintaedellytyksiä. Pro gradu -tutkielmassamme selvitimme lukumummi ja -vaari -toiminnan merkityksiä ikäihmisille ja kouluille hyvinvoinnin näkökulmasta. Lukumummi ja -vaari -toiminta on yksi ylisukupolvisen yhteistyön muoto. Toiminta on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tukemaa ja se perustuu siihen, että vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa lasten kanssa. Tuokiot ovat kahdenkeskisiä ja kestoltaan noin 20 minuuttia. Tutkimuksen ai...