Mikään ei ole yhtä pysyvää kuin muutos. Työelämäkään ei ole ollut koskaan staattinen tai muuttumaton, mutta muutostahti on viime vuosina kiihtynyt entisestään. Muutoksista on tullut entistä nopeampia ja työelämän tilanteista yhä epävarmempia. Teknologian kehitys, digitalisaatio ja asiakkaiden tarpeiden jatkuva muutos vaativat organisaatioilta ja yksilöiltä kykyä uudistua ja sopeutua. Aikamme työelämässä osaamisen kehittäminen on noussut yhdeksi keskeisistä teemoista, joka vaikuttaa niin yksilöiden kuin organisaatioiden menestykseen.
Myös vakuutusala on ollut jo pitkään jatkuvassa murroksessa. Olen itse työskennellyt eräässä vakuutusyhtiössä opintojeni ohella usean vuoden ajan. Tutussa ympäristössä mielenkiintoisia tutkimusaiheita vilisi lukuisia, mutta lopulta valitsin osaamisen kehittämisen teeman. Tarkemmin päädyin tutkimuksessani selvittämään, millaisena tämän vakuutusyhtiön työntekijät käsittävät osaamisen kehittämisen. Osaamisen kehittämisen käsite on moninainen. Se näyttäytyy jatkuvan oppimisen toteuttamisen keinona, osana elinikäistä oppimista. Tutkimuksessani viittaan osaamisen kehittämisellä lähtökohtaisesti työssä tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen.
Tutkimukseni oli luonteeltaan fenomenografisen tutkimusotteen ohjaama laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu tapahtui haastatteluin Microsoft Teams:n välityksellä. Haastattelin tutkielmaani varten viittä työntekijää teemahaastatteluin. Aineiston analyysi tapahtui hyödyntäen fenomenografista lähestymistapaa, jonka pohjalta muodostin aineistosta kategoriat, kuvauskategoriat ja lopulta kategoria-avaruuden.
Tutkimustuloksista muodostamani kuvauskategoriat ovat: osaamisen kehittäminen toimintana, yksilö osaamisensa kehittäjänä ja osaamisen kehittämisen luonne. Kuvauskategoriat edustavat käsitysten keskeisiä merkityksiä, jonka lisäksi tarkoitus on kuvata laadullisesti erilaisia tapoja kuvata ja ymmärtää ilmiötä. Tutkimushenkilöt kokivat, että kohdeorganisaatiossa osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jota toteutetaan luonnollisena osana työn arkea. Osaamisen kehittäminen ei rajoitu erillisiin koulutustilaisuuksiin, vaan esimerkiksi jatkuva itsereflektio ja uusien työtaitojen omaksuminen kehittävät osaamista. Uutta omaksutaan työn lomassa ja tiedostamatta. Suunnitelmallisuuden rinnalla esiin nousi tasapuoliset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen, jotka nähtiin motivaatiota tukevina ja tasalaatuista asiakaspalvelua mahdollistavana tekijänä. Luonteeltaan osaamisen kehittämistä kuvattiin myös ajallisesti moniulotteiseksi, moninaiseksi ja konstruktiiviseksi. Osaamisen kehittämisen ytimessä on yksilö itse. Yksilön rooli oman osaamisensa kehittämisessä on merkittävä; yksilön oma aktiivisuus ja kiinnostuneisuus näyttäytyvät tärkeinä Osaamisen kehittämistä kuvataan tapahtuvan vertaisten kanssa vastavuoroisesti niin työtovereilta apua saamalla kuin heitä auttamalla.
Vaikka tutkimukseni ei ole tutkimusmenetelmän ja pienen otoksen vuoksi yleistettävissä laajemmin, kertovat tulokset osaamisen kehittämisen moninaisista merkityksistä ja tärkeydestä. Vakuutusalan kaltaisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen eivät ole vain yksilön etu, vaan myös organisaation kilpailukyvyn elinehto. Pidänkin tärkeänä, että organisaatioissa nähtäisiin nämä osaamisen kehittämisen moninaiset merkitykset ja osaamisen kehittäminen yhä vahvemmin kilpailuetuna. On otettava huomioon, että osaamisen kehittäminen ei ole vain reagointia muutoksiin, vaan ennakoivaa toimintaa, jolla voidaan varmistaa tulevaisuuden menestystä. Osaamisen kehittämiseen panostamalla organisaatiot voivat pitää huolen siitä, että henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta sekä kykenee vastaamaan haasteisiin myös tulevaisuudessa.
Lotta Romberg
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, aikuiskasvatustiede
Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu- tutkielmaan “Ei kukaan sulle tule tuomaan niitä asioita, jos ei itte ole aktiivinen – Työntekijöiden käsityksiä osaamisen kehittämisestä vakuutusalan organisaatiossa”.
Kommentit
Lähetä kommentti