Nao-robotti suomalaisissa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa – markkinointiväline vai innovatiivinen opetusmenetelmä?

Opetuksen digitaalisia menetelmiä ja oppimisen ympäristöjä on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti perinteisten opetusmenetelmien rinnalle (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023). Yksi digitaalisista välineistä ovat opetuksessa käytettävät robotit ja niihin liitettävät oppimissovellukset. Opetuksessa käytettäviä robotteja on monenlaisia ja niitä hyödynnetään eri kouluasteilla ympäri maailmaa monin eri tavoin (Veivo 2022; Randall 2019; Amirova & Rakhymbayeva & Yadollahi & Sandygulova & Johal 2021). Myös ammatillisessa koulutuksessa Suomessa hyödynnetään robotteja opetuksen tukena. Keskityin pro gradu -tutkielmassani erityisesti ihmiseltä muistuttavaan Nao-robottiin. Halusin selvittää, miten Nao-robotteja hyödynnetään suomalaisessa ammatillisen koulutuksen kontekstissa ja miten niitä hyödynnetään osana oppimisprosessia. Kiinnostus Nao-robotteihin ja tutkimusaiheeseen on herännyt työni kautta. Minulla on ollut mahdollisuus kehittää robottiavusteista opetusmenetelmää hyödyntäen Nao-robottia ja siihen liitettävää Elias Robot -sovellusta. Tätä opetusmenetelmää on käytetty vieraskielisten oppijoiden suomen kielen oppimisen tueksi.

Sitä, miten Nao-robotteja hyödynnetään ammatillisella toisella asteella Suomessa tai osana oppimisprosessia, ei ole tutkittu aiemmin. Pro gradu -tutkielma edustaa fenomenografista tapaustutkimusta, jossa tutkimuskohteena ovat Nao-robotteja käyttävien henkilöiden käsitykset ja kokemukset. Fenomenografinen tutkimussuuntaus valikoitui tutkimukseni lähestymistavaksi, koska sen avulla voidaan tutkittavasta ilmiöstä saada selville laadullisesti erilaisia käsityksiä ja kokemuksia (Niikko 2003). Tutkimusaineiston muodostivat tutkimushenkilöiden henkilökohtaiset teemahaastattelut. Tutkimukseen osallistui kymmenen suomalaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa Nao-robottien kanssa työskentelevää henkilöä eri puolilta Suomea. Asetin tutkimukselle kaksi tutkimuskysymystä: 1. Miten Nao-robotteja hyödynnetään suomalaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa Nao-robotteja käyttävien henkilöiden käsitysten ja kokemusten mukaan? sekä 2. Miten Nao-robottia hyödynnetään osana oppimisprosessia Nao-robotteja käyttävien henkilöiden käsitysten ja kokemusten mukaan? Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat Nao-robotti, Elias Robot -sovellus sekä robottiavusteisen oppimisen taustalla olevat oppimiskäsitykset.

Tutkimuskysymyksiin vastattiin analysoimalla Nao-robotteja käyttävien henkilöiden kokemuksia ja käsityksiä. Analyysin pohjalta rakensin kuvauskategoriat, jotka muodostavat tutkimukseni tulokset. Nao-robotteja käyttävien henkilöiden käsitysten ja kokemusten mukaan Nao-robottia hyödynnettiin ammatillisissa oppilaitoksissa monin eri tavoin. Nao-robottia hyödynnettiin markkinointiin ja esittelyyn, opetukseen ja harjoitteluun, asiakaspalveluun ja luennointiin. Lisäksi Nao-robotti toimi viihdyttäjänä ja ohjaajana. Tutkimushenkilöiden käsitysten ja kokemusten mukaan Nao-robottia voidaan hyödyntää monin eri tavoin oppimisen tukena sekä oppimisprosessissa. Se voi toimia oppimisen ja vuorovaikutuksen tukijana sekä vaikuttaa myönteisesti oppijan tunteisiin ja motivaatioon. Nao-robotti voi osoittaa onnistumista palkitsemalla oppijan onnistumisen harjoituksen päätteeksi antamalla positiivista palautetta sanallisesti tai liikkeen avulla. Nao-robotteja käyttävien henkilöiden käsitysten ja kokemusten mukaan robottiavusteisessa oppimisessa kertaaminen on keskeinen tapa tukea oppijan oppimista.

Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että Nao-robottia voidaan hyödyntää opetuksessa monipuolisesti sekä innovatiivisesti. Nao-robotti voi tarjota oppijalle monenlaista tukea, oppimisen iloa ja kannustusta oppimiseen. Tutkimustulosten perusteella robottiavusteinen menetelmä sopii ikään katsomatta kaikille ammatillisen toisen asteen oppijoille.

Kati Susanna Kouri, Lapin yliopisto

Kasvatustieteiden tiedekunta, yhdenvertaisuuden ja jatkuvan oppimisen maisteriohjelma

Blogikirjoitus perustuu pro-gradu tutkielmaani ”Nao-robottien hyödyntäminen suomalaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa – fenomenografinen tutkimus”

Kuva: Kati Susanna Kourin kuva-arkisto (2019)

Lähteet

Amirova, Aida & Rakhymbayeva, Nazerke & Yadollahi, Elmira & Sandygulova, Anara & Johal, Wafa. 2021. 10 Years of Human-NAO Interaction Research: A Scoping Review. Front. Robot. AI 8:744526. doi: 10.3389/frobt.2021.744526

Niikko, Anneli. 2003. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuu. Joensuun yliopisto.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:17. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027 (valtioneuvosto.fi)

Randall, Natasha. 2019. A Survey of Robot-Assisted Language Learning (RALL). ACM Trans. Hum.-Robot Interact. 9, 1, Article 7 (December 2019), 36 pages. https://doi.org/10.1145/3345506

Veivo, Outi. 2022. Tehokas opettaja vai hauska lelu? – Sosiaaliset robotit kielten oppimisessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(1). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2022/tehokas-opettaja-vai-hauska-lelu-sosiaaliset-robotit-kielten-oppimisessa