Ikäihmisten ja koulujen hyvinvointi on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Samoin lasten lukutaidon heikkenemisestä on uutisoitu varsin vilkkaasti (YLE 2023). Halusimme pro gradu -tutkielmassamme selvittää voisiko ylisukupolvisella yhteistyöllä olla merkitystä ikäihmisten ja koulujen hyvinvoinnille. Tutkimuksella haluamme myös nostaa esiin ikäihmisille ja lapsille suunnatun toiminnan merkityksellisyyttä ajassa, jossa hallitus heikentää voimakkaasti hyvinvointia tukevaa toimintaa koordinoivien järjestöjen toimintaedellytyksiä.
Pro gradu -tutkielmassamme selvitimme lukumummi ja -vaari -toiminnan merkityksiä ikäihmisille ja kouluille hyvinvoinnin näkökulmasta. Lukumummi ja -vaari -toiminta on yksi ylisukupolvisen yhteistyön muoto. Toiminta on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tukemaa ja se perustuu siihen, että vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa lasten kanssa. Tuokiot ovat kahdenkeskisiä ja kestoltaan noin 20 minuuttia. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Rovaniemellä haastattelemalla toiminnassa mukana olevia luokanopettajia ja ikäihmisiä. Haastattelut koostuivat yksilö- ja parihaastatteluista. Aineisto analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysi pohjautui Allardtin (1976) sekä Hirvilammen ja Helnen (2021) hyvinvointiteorioihin.
Hyvinvointi muodostuu Allardtin (1976) hyvinvointimallin mukaan elintasosta (having), yhteisyyssuhteista (loving) sekä itsensä toteuttamisen muodoista (being). Hyvinvoinnin määrittelyn lähtökohtana on yksilökeskeisyys ja yksilöllisten tarpeiden tyydyttäminen. Helne ja Hirvilammi (2015, 2021) ovat kehittäneet Allardtin hyvinvointimallia jakamalla hyvinvoinnin having, doing, loving, being -ulottuvuuksiin. Doing -ulottuvuus viittaa ihmisen omista arvoista ja itsekunnioituksesta kumpuavaan merkitykselliseen tekemiseen.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että lukumummi ja -vaari -toiminnalla oli monia merkityksiä sekä kouluille että vapaaehtoisille ikäihmisille. Osalla näistä merkityksistä voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille. Ikäihmiset kokivat esimerkiksi onnistumisen kokemuksia sekä korvaamattomuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Näillä tekijöillä on Allardtin (1976) teorian mukaan merkityksiä yksilön hyvinvoinnille. Ikäihmiset kokivat toiminnan rikastuttavan heidän elämäänsä. Toiminnan myötä he pysyivät kiinni nykyajan koulumaailmassa ja saivat arkeensa rytmiä. He kokivat toiminnan kautta oppivan itsekin uusia asioita ja kehittävän itseään. Ikäihmiset ja luokanopettajat kuvasivat lasten lukutaidon vahvistuneen toiminnan myötä sekä lasten saavan samalla yksilöllistä huomiota. Lisäksi toiminta mahdollisti lasten ja ikäihmisten ylisukupolvisen kohtaamisen, josta molempien osapuolten kerrottiin kokevan iloa. Toiminnan koettiin rikastuttavan kouluarkea. Opettajat kokivat saavansa helpotusta omaan työkuormaansa, kun ryhmäkoot pienenevät ja lapset saavat tukea lukutaidon kehitykseen. Lisäksi turvallisuuden tunteen koettiin lisääntyvän kouluilla, kun aikuisia on enemmän. Ikäihmisten läsnäolon koettiin tuovan rauhallisuutta kouluympäristöön.
Helena Korteniemi & Eeva Rautio
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu- tutkielmaan “Ylisukupolvisen yhteistyön merkityksiä kouluille ja ikäihmisille hyvinvoinnin näkökulmasta”.
Lähteet:
Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: WSOY.
Helne, T. & Hirvilammi, T. 2021. Puristuksissa?: Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot. Kelan tutkimus. Helsinki. Kirjapaino: Punamusta. Saatavilla: www-muodossa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/d060b316-694a-4261-81d4-c8a227b4ab2c/content
Helne, T. & Hirvilammi, T. 2015. Wellbeing and Sustainability: A Relational Approach. Sustainable Development, 23 (3), 167-175. Saatavilla: www-muodossa https://doi.org/10.1002/sd.1581
Yle. 2023. Suomessa lasten lukutaito on kasvanut, ja osaamiserot ovat kasvussa. Uutinen internet-sivuilla. Saatavilla verkossa: https://yle.fi/a/74-20032055
Kommentit
Lähetä kommentti