Siirry pääsisältöön

Ylisukupolvisen yhteistyön merkityksiä hyvinvoinnille

Ikäihmisten ja koulujen hyvinvointi on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Samoin lasten lukutaidon heikkenemisestä on uutisoitu varsin vilkkaasti (YLE 2023). Halusimme pro gradu -tutkielmassamme selvittää voisiko ylisukupolvisella yhteistyöllä olla merkitystä ikäihmisten ja koulujen hyvinvoinnille. Tutkimuksella haluamme myös nostaa esiin ikäihmisille ja lapsille suunnatun toiminnan merkityksellisyyttä ajassa, jossa hallitus heikentää voimakkaasti hyvinvointia tukevaa toimintaa koordinoivien järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Pro gradu -tutkielmassamme selvitimme lukumummi ja -vaari -toiminnan merkityksiä ikäihmisille ja kouluille hyvinvoinnin näkökulmasta. Lukumummi ja -vaari -toiminta on yksi ylisukupolvisen yhteistyön muoto. Toiminta on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tukemaa ja se perustuu siihen, että vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa lasten kanssa. Tuokiot ovat kahdenkeskisiä ja kestoltaan noin 20 minuuttia. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Rovaniemellä haastattelemalla toiminnassa mukana olevia luokanopettajia ja ikäihmisiä. Haastattelut koostuivat yksilö- ja parihaastatteluista. Aineisto analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysi pohjautui Allardtin (1976) sekä Hirvilammen ja Helnen (2021) hyvinvointiteorioihin.

Hyvinvointi muodostuu Allardtin (1976) hyvinvointimallin mukaan elintasosta (having), yhteisyyssuhteista (loving) sekä itsensä toteuttamisen muodoista (being). Hyvinvoinnin määrittelyn lähtökohtana on yksilökeskeisyys ja yksilöllisten tarpeiden tyydyttäminen. Helne ja Hirvilammi (2015, 2021) ovat kehittäneet Allardtin hyvinvointimallia jakamalla hyvinvoinnin having, doing, loving, being -ulottuvuuksiin. Doing -ulottuvuus viittaa ihmisen omista arvoista ja itsekunnioituksesta kumpuavaan merkitykselliseen tekemiseen.

Tutkimustuloksista voidaan todeta, että lukumummi ja -vaari -toiminnalla oli monia merkityksiä sekä kouluille että vapaaehtoisille ikäihmisille. Osalla näistä merkityksistä voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille. Ikäihmiset kokivat esimerkiksi onnistumisen kokemuksia sekä korvaamattomuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Näillä tekijöillä on Allardtin (1976) teorian mukaan merkityksiä yksilön hyvinvoinnille. Ikäihmiset kokivat toiminnan rikastuttavan heidän elämäänsä. Toiminnan myötä he pysyivät kiinni nykyajan koulumaailmassa ja saivat arkeensa rytmiä. He kokivat toiminnan kautta oppivan itsekin uusia asioita ja kehittävän itseään. Ikäihmiset ja luokanopettajat kuvasivat lasten lukutaidon vahvistuneen toiminnan myötä sekä lasten saavan samalla yksilöllistä huomiota. Lisäksi toiminta mahdollisti lasten ja ikäihmisten ylisukupolvisen kohtaamisen, josta molempien osapuolten kerrottiin kokevan iloa. Toiminnan koettiin rikastuttavan kouluarkea. Opettajat kokivat saavansa helpotusta omaan työkuormaansa, kun ryhmäkoot pienenevät ja lapset saavat tukea lukutaidon kehitykseen. Lisäksi turvallisuuden tunteen koettiin lisääntyvän kouluilla, kun aikuisia on enemmän. Ikäihmisten läsnäolon koettiin tuovan rauhallisuutta kouluympäristöön.


Helena Korteniemi & Eeva Rautio

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu- tutkielmaan “Ylisukupolvisen yhteistyön merkityksiä kouluille ja ikäihmisille hyvinvoinnin näkökulmasta”.


Lähteet:

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: WSOY.

Helne, T. & Hirvilammi, T. 2021. Puristuksissa?: Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot. Kelan tutkimus. Helsinki. Kirjapaino: Punamusta. Saatavilla: www-muodossa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/d060b316-694a-4261-81d4-c8a227b4ab2c/content

Helne, T. & Hirvilammi, T. 2015. Wellbeing and Sustainability: A Relational Approach. Sustainable Development, 23 (3), 167-175. Saatavilla: www-muodossa https://doi.org/10.1002/sd.1581

Yle. 2023. Suomessa lasten lukutaito on kasvanut, ja osaamiserot ovat kasvussa. Uutinen internet-sivuilla. Saatavilla verkossa: https://yle.fi/a/74-20032055


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...