Siirry pääsisältöön

Ylisukupolvisen yhteistyön merkityksiä hyvinvoinnille

Ikäihmisten ja koulujen hyvinvointi on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Samoin lasten lukutaidon heikkenemisestä on uutisoitu varsin vilkkaasti (YLE 2023). Halusimme pro gradu -tutkielmassamme selvittää voisiko ylisukupolvisella yhteistyöllä olla merkitystä ikäihmisten ja koulujen hyvinvoinnille. Tutkimuksella haluamme myös nostaa esiin ikäihmisille ja lapsille suunnatun toiminnan merkityksellisyyttä ajassa, jossa hallitus heikentää voimakkaasti hyvinvointia tukevaa toimintaa koordinoivien järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Pro gradu -tutkielmassamme selvitimme lukumummi ja -vaari -toiminnan merkityksiä ikäihmisille ja kouluille hyvinvoinnin näkökulmasta. Lukumummi ja -vaari -toiminta on yksi ylisukupolvisen yhteistyön muoto. Toiminta on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen tukemaa ja se perustuu siihen, että vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa lasten kanssa. Tuokiot ovat kahdenkeskisiä ja kestoltaan noin 20 minuuttia. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Rovaniemellä haastattelemalla toiminnassa mukana olevia luokanopettajia ja ikäihmisiä. Haastattelut koostuivat yksilö- ja parihaastatteluista. Aineisto analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysi pohjautui Allardtin (1976) sekä Hirvilammen ja Helnen (2021) hyvinvointiteorioihin.

Hyvinvointi muodostuu Allardtin (1976) hyvinvointimallin mukaan elintasosta (having), yhteisyyssuhteista (loving) sekä itsensä toteuttamisen muodoista (being). Hyvinvoinnin määrittelyn lähtökohtana on yksilökeskeisyys ja yksilöllisten tarpeiden tyydyttäminen. Helne ja Hirvilammi (2015, 2021) ovat kehittäneet Allardtin hyvinvointimallia jakamalla hyvinvoinnin having, doing, loving, being -ulottuvuuksiin. Doing -ulottuvuus viittaa ihmisen omista arvoista ja itsekunnioituksesta kumpuavaan merkitykselliseen tekemiseen.

Tutkimustuloksista voidaan todeta, että lukumummi ja -vaari -toiminnalla oli monia merkityksiä sekä kouluille että vapaaehtoisille ikäihmisille. Osalla näistä merkityksistä voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnille. Ikäihmiset kokivat esimerkiksi onnistumisen kokemuksia sekä korvaamattomuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Näillä tekijöillä on Allardtin (1976) teorian mukaan merkityksiä yksilön hyvinvoinnille. Ikäihmiset kokivat toiminnan rikastuttavan heidän elämäänsä. Toiminnan myötä he pysyivät kiinni nykyajan koulumaailmassa ja saivat arkeensa rytmiä. He kokivat toiminnan kautta oppivan itsekin uusia asioita ja kehittävän itseään. Ikäihmiset ja luokanopettajat kuvasivat lasten lukutaidon vahvistuneen toiminnan myötä sekä lasten saavan samalla yksilöllistä huomiota. Lisäksi toiminta mahdollisti lasten ja ikäihmisten ylisukupolvisen kohtaamisen, josta molempien osapuolten kerrottiin kokevan iloa. Toiminnan koettiin rikastuttavan kouluarkea. Opettajat kokivat saavansa helpotusta omaan työkuormaansa, kun ryhmäkoot pienenevät ja lapset saavat tukea lukutaidon kehitykseen. Lisäksi turvallisuuden tunteen koettiin lisääntyvän kouluilla, kun aikuisia on enemmän. Ikäihmisten läsnäolon koettiin tuovan rauhallisuutta kouluympäristöön.


Helena Korteniemi & Eeva Rautio

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu- tutkielmaan “Ylisukupolvisen yhteistyön merkityksiä kouluille ja ikäihmisille hyvinvoinnin näkökulmasta”.


Lähteet:

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: WSOY.

Helne, T. & Hirvilammi, T. 2021. Puristuksissa?: Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot. Kelan tutkimus. Helsinki. Kirjapaino: Punamusta. Saatavilla: www-muodossa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/d060b316-694a-4261-81d4-c8a227b4ab2c/content

Helne, T. & Hirvilammi, T. 2015. Wellbeing and Sustainability: A Relational Approach. Sustainable Development, 23 (3), 167-175. Saatavilla: www-muodossa https://doi.org/10.1002/sd.1581

Yle. 2023. Suomessa lasten lukutaito on kasvanut, ja osaamiserot ovat kasvussa. Uutinen internet-sivuilla. Saatavilla verkossa: https://yle.fi/a/74-20032055


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...