Kasvatuksen tuulia

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Rekrytointiprosessit ovat keskeinen osa organisaatioiden toimintaa. Niiden avulla voidaan löytää uusia työntekijöitä, jotka voivat vaikuttaa yrityksen menestykseen ja työilmapiiriin. Rekrytointiprosesseista on tullut entistä vaativampia ja monimutkaisempia, kun organisaatiot pyrkivät löytämään työntekijöitä, jotka eivät ainoastaan täytä teknisiä vaatimuksia, vaan myös sopivat organisaation arvoihin ja kulttuuriin (Huilaja 2019).  Rekrytoinnin yhteydessä voi kuulla puhuttavan termistä ”hyvä tyyppi”. Hyvä tyyppi esiintyy usein ilmaisuna, kun rekrytoija kuvaa häntä miellyttävää hakijaa. Käsitteen voi nähdä vilisevän rekrytoinnin ammattilaisten kuin myös median keskuudessa. Käsitteelle ei kuitenkaan ole olemassa tarkkaa tieteellistä määritelmää vaan se on enemmänkin subjektiivinen ja kontekstisidonnainen. Tutkin pro gradu -tutkielmassani hyvän tyypin käsitteen vaikutusta rekrytointiprosessin lopputulemaan. Tutkielmani lähestymistapa on fenomenologinen, eli keskityn siihen, miten ihmise...

Tarkastelen blogikirjoituksessani koulunkäynninohjaajien käsityksiä inklusiivisesta kasvatuksesta ja opetuksesta sekä siitä, miten se heidän käsityksensä mukaan näyttäytyy peruskouluissa. Inklusiivinen kasvatus ja opetus on tutkielmani pääosassa, kun taas inkluusio on tutkielmana merkittävä tausta-ajatus. Inkluusio on käsitteenä laajempi kuin inklusiivinen kasvatus ja opetus, joka painottuu pedagogisten ja opetuksellisten elementtien tarkasteluun. Inkluusion periaatteet ovat kuitenkin sulautuneet osaksi nykypäivän koulutusta ja opetusta, jolloin erilaiset opetusmenetelmät ja pedagogiset keinot nousevat merkittävään asemaan. Myös koulussa toimivien ammattilaisten rooli on merkittävä, jolloin niin opettajien kuin koulunkäynninohjaajienkin toiminta ovat ratkaisevassa asemassa. Aiemmissa suomalaisissa inkluusiotutkimuksissa on opettajien asema ollut usein keskiössä, kun taas itse valitsin tutkielmani kohdehenkilöiksi koulunkäynninohjaajat. Inklusiivinen kasvatus ja opetus voidaan laajasti ...

Pro gradu- tutkimukseni tarkastelee peruskoulun rehtoreiden kokemuksia johtamisesta, sen eri osa-alueista, hyvän rehtorin piirteistä ja ominaisuuksista sekä sukupuolen merkityksestä johtamiseen. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla neljää peruskoulun rehtoria. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu, ja analysoin aineiston käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaihe on kiinnostava, sillä rehtorius ja etenkin rehtoreiden työhyvinvointi on ollut pinnalla muun muassa uutisotsikoissa viime aikoina. Myös viime vuosien koronapandemian jälkeen rehtoreiden uupumus ja stressi on yleistynyt. Sukupuolten välinen tasa-arvo etenkin työmaailmassa on ollut pitkään puheenaiheena, ja työelämä on edelleen sukupuolen mukaan hierarkkisesti eriytynyt. Tämän takia sukupuolen ja työelämän yhteyttä sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä on mielestäni perusteltua tutkia. Tutkimukseni päätulosten mukaan rehtoreiden työnkuvassa korostuvat pedagogisen, hallinnollisen, henkilös...

Luokanopettajan työ on Husun ja Toomin (2020, 225) mukaan vaativaa asiantuntija- ja ihmissuhdetyötä. Työn luonteesta johtuen aloittelevalla luokanopettajalla on oltava paljon osaamista. Työelämään siirtymisen voidaan sanoa olevan miltei opettajan uran merkittävin hetki. Siirtymävaiheen voidaan kuvailla olevan luokanopettajan työuran herkimpiä vaiheita ja sillä on vaikutusta myös työhön sitoutumiseen (Blomberg 2008, 69). Opettajan ammatissa siirtymä on kuitenkin moniin muihin ammatteihin verrattuna jyrkempi: opettaja on heti työnsä alkuhetkistä lähtien sekä pedagogisessa että laillisessa vastuussa (Jokinen, Markkanen, Teerikorpi, Heikkinen & Tynjälä 2012, 27). Luokanopettajaopintojen loppuvaiheessa moni pian valmistuva opettajanalku on mietteliäs tulevasta työelämään siirtymisestään. Olen itsekin opintojeni loppusuoralla, joten aiheen ajankohtaisuudesta ja mielenkiintoisuudesta johtuen päätin toteuttaa pro gradu -tutkielmani vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksista. Narrati...

Ilmaisutaito, draamapedagogiikka vai draamakasvatus? Draamakasvatuksen määrittely ja siitä käytettävä termistö on ollut pitkään epämääräistä ja kehitys hidasta (Heikkinen 2004, 25). Suomessa draamakasvatuksen tunnetuimpia asiantuntijoita ja tutkijoita ovat Hannu Heik-kinen ja Tapio Toivanen. Heikkisen (2005, 7) mukaan draamakasvatus rakentuu draaman, kasvatuksen ja teatterin konteksteista. Toivanen puolestaan lähestyy käsitettä teatteritaiteesta käsin. Hänen mukaansa draaman lähtökohtana ovat teatteritaidot ja -työtavat, kun taas didak-tiset periaatteet tulevat kasvatustieteistä (Toivanen 2007, 6). Sijaisuuksissa ja harjoitteluissa olen usein törmännyt draamakasvatusta vähättelevään puhee-seen ja siihen, että draamasta on helppo luistaa. Mielestäni olikin perusteltua tutkia luokan-opettajien kokemuksia draamakasvatuksesta ja sen käytöstä heidän opetuksessaan. Lisäksi halusin kuulla opettajien kokemuksia draamakasvatusta hidastavista ja edistävistä tekijöistä. Perusopetuksen opetussuunn...