Pro gradu- tutkimukseni tarkastelee peruskoulun rehtoreiden kokemuksia johtamisesta, sen eri osa-alueista, hyvän rehtorin piirteistä ja ominaisuuksista sekä sukupuolen merkityksestä johtamiseen. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla neljää peruskoulun rehtoria. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu, ja analysoin aineiston käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaihe on kiinnostava, sillä rehtorius ja etenkin rehtoreiden työhyvinvointi on ollut pinnalla muun muassa uutisotsikoissa viime aikoina. Myös viime vuosien koronapandemian jälkeen rehtoreiden uupumus ja stressi on yleistynyt. Sukupuolten välinen tasa-arvo etenkin työmaailmassa on ollut pitkään puheenaiheena, ja työelämä on edelleen sukupuolen mukaan hierarkkisesti eriytynyt. Tämän takia sukupuolen ja työelämän yhteyttä sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä on mielestäni perusteltua tutkia.
Tutkimukseni päätulosten mukaan rehtoreiden työnkuvassa korostuvat pedagogisen, hallinnollisen, henkilöstö- ja ulospäin suuntautuvan johtamisen piirteet sekä strateginen johtaminen. Pedagoginen johtaminen käsittää koulun opetuksen johtamisen, oppilashuollon ja hyvinvoinnin edistämisen, opetus- ja kasvatustyön ohjaamisen sekä konfliktien ratkai-semisen. Hallinnollinen johtaminen kattaa talousjohtamisen, hallinnon, lukujärjestysten suunnittelun, koulukuljetusten järjestämisen, kiinteistöjohtamisen ja esimiestaidot. Henkilöstöjohtamisessa korostuvat sijaisuuksien hoitaminen, kehityskeskustelut, opettajakokoukset ja työsopimukset. Ulospäin suuntautuvassa johtamisessa painotetaan yhteydenpitoa huoltajiin ja sidosryhmiin. Eräs rehtori korosti vastauksissaan, että koulun koolla voi olla myös vaikutusta rehtoreiden työtehtäviin. Pienissä kouluissa johtamistehtävät voivat jakautua esimerkiksi opettajista koostuvien tiimien ja rehtorin kesken, kun taas suuressa koulussa johtamisesta vastaa usein pääasiassa johtoryhmä ja rehtori.
Haastateltavat kuvailivat rehtorin työtä pääasiassa positiivisesti. Rehtorit kuvasivat työtään monipuoliseksi, vaihtelevaksi, mielenkiintoiseksi ja inspiroivaksi, vaikka työ voi olla myös haastavaa ja ajoittain ahdistavaa. Ahdistavuutta ja haastavuutta lisäsi muun muassa työntekijöiden välisten konfliktien selvittäminen. Hyvän rehtorin tunnuspiirteiksi mainittiin muun muassa mahdollistaminen, vuorovaikutustaidot, työn kehittäminen sekä resilienssi. Muita tärkeitä ominaisuuksia tuloksissa nousivat esiin muun muassa tasa-arvoisuus, reiluus, avarakatseisuus, empaattisuus ja kuuntelutaito. Rehtoreiden mukaan on tärkeää, että kaikki tietävät tavoitteet ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla. He kokivat myös, että työn kehittäminen on rehtorin työssä oleellista. Heidän mukaansa rehtorin tulee olla ajassa kiinni ja kiinnostunut yhteiskunnasta ja sen muutoksista, sekä kehittää koulun toimintaa vastaamaan yhteiskunnan tarpeita.
Sukupuolen ja johtajuuden yhteyttä tarkastellessa nousi esiin, kuinka sukupuoli on vaikuttanut etuna muun muassa konfliktitilanteiden selvittämisessä. Siinä feminiiniset piirteet koettiin helpottavaksi tekijäksi. Useat rehtorit olivat kokeneet jonkinlaista asenteellista vastarintaa rehtorina toimiessaan. Tämä oli näyttäytynyt suorina kommentteina tai asenteellisuutena, jotka liittyivät johtajuuteen ja heidän sukupuoleensa. Rehtorit vastasivat haastatteluissa yhtenevästi, huolimatta vastaajan sukupuolesta. Rehtorit toivat itse esille eroja sukupuolten välillä, esimerkiksi edellä mainitsemani feminiinisten piirteiden hyöty. Haastateltavat kokivat, että sukupuolta suurempi vaikuttava tekijä rehtorin työhön on persoonallisuus.
Siiri Holappa, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu- tutkielmaani ”Peruskoulun rehtoreiden kokemuksia johtamisesta”.
Kommentit
Lähetä kommentti