Luokanopettajan työ on Husun ja Toomin (2020, 225) mukaan vaativaa asiantuntija- ja ihmissuhdetyötä. Työn luonteesta johtuen aloittelevalla luokanopettajalla on oltava paljon osaamista. Työelämään siirtymisen voidaan sanoa olevan miltei opettajan uran merkittävin hetki. Siirtymävaiheen voidaan kuvailla olevan luokanopettajan työuran herkimpiä vaiheita ja sillä on vaikutusta myös työhön sitoutumiseen (Blomberg 2008, 69). Opettajan ammatissa siirtymä on kuitenkin moniin muihin ammatteihin verrattuna jyrkempi: opettaja on heti työnsä alkuhetkistä lähtien sekä pedagogisessa että laillisessa vastuussa (Jokinen, Markkanen, Teerikorpi, Heikkinen & Tynjälä 2012, 27).
Luokanopettajaopintojen loppuvaiheessa moni pian valmistuva opettajanalku on mietteliäs tulevasta työelämään siirtymisestään. Olen itsekin opintojeni loppusuoralla, joten aiheen ajankohtaisuudesta ja mielenkiintoisuudesta johtuen päätin toteuttaa pro gradu -tutkielmani vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksista. Narratiivinen tutkimukseni käsitteli sitä, millaisena työelämään siirtyminen ja uran aloitus näyttäytyvät vastavalmistuneiden kokemuksissa.
Halusin antaa äänen niille luokanopettajille, joille työelämään siirtyminen ja uran aloitus olivat ajankohtaisia. Ajattelen, että nämä kokemukset voivat olla tukemassa muita samassa tilanteessa olevia aina pian valmistuvista opiskelijoista valmistuneisiin ja työelämään jo siirtyneisiin luokanopettajiin. Tutkimusaineisto koostui samalla kertaa samoilta vastaajilta kerätystä kahdenlaisesta aineistosta. Vastaajien taustatietoja ja kokemuksia vastavalmistuneena luokanopettajana toimimisesta kerättiin kyselylomakkeella, joka piti sisällään monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Näiden lisäksi pyysin vastaajia kirjoittamaan pienimuotoisen kertomuksen aiheesta “Minä vastavalmistuneena luokanopettajana ensimmäisessä työpaikassani.”
Analysoin kokemuksia sekä narratiivisen analyysin että sisällönanalyysin avulla. Luokanopettajien kokemuksissa korostuivat ennen kaikkea työyhteisöltä ja opettajakollegoilta saadun tuen merkitys, mikä koettiin erittäin tärkeänä uran alussa. Opettajien mukaan myös tottuminen työn kokonaisvaltaiseen luonteeseen vei oman aikansa työelämään siirtymisen jälkeen. Noviisiopettajat olivat myös kokeneet epävarmuuden ja jännityksen tunteita omaan ammattitaitoonsa, suureen vastuuseen ja uuteen työyhteisöön astumiseen liittyen. Lisäksi opettajien mukaan omat rajat ja työssä jaksaminen ovat koetuksella työuran alussa. Siksi he korostivatkin työn rajaamisen ja työstä palautumisen tärkeyttä.
Vastaajien kokemusten mukaan työelämään siirtyvä luokanopettaja kohtaa työssään paljon sellaisia asioita, joita hän ei ole päässyt käytännössä harjoittelemaan koulutuksen aikana. Koulutuksen ei koettu vastaavan työn vaativuuteen, mistä johtuen opintojen ja työelämän välillä oleva kuilu nähtiin suurena. Työn kokonaisvaltaisen luonteen vuoksi kaikkea työssä tarvittavaa osaamista ei ole mahdollista oppia koulutuksen aikana. Sen sijaan tutkimukseni vahvisti sen, että valtaosa luokanopettajan osaamisesta kehittyy ajan kanssa vasta työkokemuksen myötä. Vaikka vastavalmistuneet luokanopettajat kokivat työnsä ajoittain hyvinkin raskaana, olivat he kaikesta huolimatta luottavaisia tulevaa kohtaan. Työelämään siirtymisen jälkeen työstä tulee yhä tutumpaa, mikä helpottaa sen tekemistä.
Alisa Eskola,
Lapin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajakoulutus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Aloittelevan luokanopettajan siirtyminen opinnoista työelämään – Narratiivinen tutkimus vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksista.”
Lähteet
Blomberg, S. 2008. Noviisiopettajana peruskoulussa: aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopisto.
Husu, J. & Toom, A. 2020. Suomalainen opettajakoulutus – uutta suuntaa hakemassa? Kasvatus, 51(2), 225–234.
Jokinen, H., Markkanen, I., Teerikorpi, S., Heikkinen, H. L. T. & Tynjälä P. 2012. Työuran alkuvaihe opettajan haasteena. Teoksessa H. L. T. Heikkinen, H. Jokinen, I. Markkanen & P. Tynjälä (toim.) Osaaminen jakoon. Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus, 27–43.
Kommentit
Lähetä kommentti