Kasvatuksen tuulia

Jokaisella ihmisellä on oikeus koulutukseen, jonka tulee ainakin perusasteella olla maksutonta ja pakollista. Ketään ei saa myöskään esimerkiksi syrjiä alkuperän, sukupuolen, kielen, uskonnon, iän, terveydentilan, vakaumuksen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Nämä ja monet muut oikeudet ovat kirjattuina kansainvälisiin asiakirjoihin, kuten ihmisoikeuksien julistukseen (1948) ja lapsen oikeuksien sopimukseen (1989). Lapsen oikeuksien sopimus on lainsäädännöllisesti sopimuksen ratifioineita maita velvoittava. Lähes kaikki maat Suomi mukaan lukien ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen, joten se on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. (Suomen YK-Liitto) Suomessa koulutuksen arvoperustana on ollut taata jokaiselle yhdenvertainen, laadukas ja julkinen peruskoulu kotitaustasta huolimatta. Suomi onkin perinteisesti sijoittunut korkealle erilaisissa tasa-arvoa ja koulutusta arvioivissa vertailuissa (Kantola, Nousiain...

Työelämää koettelevat haasteet ja jatkuva muutos. Tietotyön lisääntyminen ja teknologian kehitys asettavat yhä uudelleen ja uudelleen asiantuntijat tilanteeseen, jossa työ ja sen tekemisen tavat uudistuvat. Maailmaa ravistelevat ennalta-arvaamattomat globaalit kriisit, jotka vaikuttavat moninaisin tavoin työelämään. Työntekijältä odotetaan muutoskyvykkyyttä, joustamista ja selviytymiskykyä, jotka kuvaavat resilienssiä. Paitsi globaalit kriisit, myös arkipäiväiset haasteet, stressi ja muutokset vaativat resilienssiä – haasteista ylös nousemisen näkymätöntä voimaa. Resilienssin tarve näkyy yhä enenevissä määrin työelämässä ja asiantuntijoiden työssä. Miten muutoksien ja haasteiden edessä kyetään selviämään ja jatkamaan, vaikka työn pirstaleisuus, hektisyys ja muuttuva luonne ovat nykyajan työelämässä arkipäivää?  Tutkin resilienssiä yleisen kasvatustieteen maisterin koulutuksen saaneiden henkilöiden työelämässä. Halusin tuottaa tietoa siitä, miten kasvatustieteilijät kuvailevat omaa ...

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvä...

Tässä ajassa sosiaalisten taitojen merkitys ihmisten välisessä kanssakäymisessä on entistä tärkeämpää. Näitä taitoja ei saada syntymälahjoina, vaan ne ovat harjoittelun ja oppimisen tulosta. Luokanopettajilla on mahdollisuus vaikuttaa sosiaalisten taitojen oppimiseen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Olennaista on oppia kohtelemaan toisia ystävällisesti ja ymmärtäväisesti sekä pyrkiä myös käsittelemään erimielisyyksiä. Konfliktitilanteiden syntymistä voi opetella välttämään. Koulukiusaamisen estämisen yksi edellytys on riittävät sosiaaliset taidot, joihin sisältyy myös tunne- ja kommunikointitaidot.  Pro gradu-tutkielmassani kuvasin luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä sosiaalisia taitojen opettamisesta ja niiden tärkeydestä alakoulussa. Tarkasteluani edelsi sosiaalisten taitojen käsitteen määrittely.    Goldstein, Glick ja Gibbs (2011) jakavat sosiaaliset taidot kuuteen pääluokkaan. Perustason sosiaalisiin taitoihin kuuluvat kuunteleminen, keskustelun aloittaminen...

21st century has produced numerous innovations that demand new skills – the skills of the 21st century. Educational establishments prepare the young generation for adult life as managers, citizens, employees, parents and entrepreneurs. To achieve their full potential as adults, the young generation has to acquire various skills and knowledge such as critical thinking, problem solving, collaboration, communication and self-management – the skills, which are often referred to as 21st century skills.  In my master’s thesis I was focused on project management skills and investigating what kind of conceptions students have about EU funded projects, and on determining the importance of implementing such training in the future in the universities’ curricula for developing students’ own skills and competencies for further successful career building. My research was guided by three research questions. The first research question identified identify whether the students are interested in par...

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla...

Monissa tutkimuksissa on tuotu esiin, kuinka generalistialoilta valmistuneilla voi olla haasteita sijoittua työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Generalistit ovat niitä, jotka ovat valmistuneet akateemisilta koulutusaloilta, jotka eivät suoraan johda tiettyyn ammattiin. Sen sijaan heidän tutkintonsa antavat yleisiä valmiuksia työelämään (Rouhelo 2008). Työuran alussa generalistit kilpailevat samoista työpaikoista muiden alojen valmistuneiden kanssa. Jos siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen generalisteilla on haastavampaa kuin muilla aloilla, mikä saa opiskelijan motivoitumaan omiin opintoihin? Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka motivoivat maisterivaiheen kasvatustieteen opiskelijoita omissa yliopisto-opinnoissaan. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisena oma tuleva asiantuntijuus näyttäytyy maisterivaiheen kasvatustieteen opiskelijoille, koska generalistisilta aloilta työllistyminen aiempien tutkimusten perusteella näyttäytyi vaikeammalta kui...