Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista. (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.)
Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät tekijät muodostivat kuusi erilaista orientaatiota, joita kutakin kuvaa orientaatiolle tyypillinen narratiivi: tulevaisuusorientaatio, työllistymisorientaatio, luonto-orientaatio, tekninen orientaatio, sosiaalinen orientaatio ja kasvun orientaatio.
Tulevaisuusorientaation varassa alavalintaa tekevät nuoret tuovat esille melko pitkälle vietyä pohdintaa alavalinnan vaikutuksista tulevaisuuteen. Tulevaisuus nousee esille haaveiden ja niistä tarinoinnin kautta. Tarinoissa esiintyy työllistymisen merkityksen pohtimista, mutta myös ulkomaille muuttamista, hyvää elämää ja aikuisuudesta haaveilua. Lisäksi tulevaisuusorientaatiossa merkitykselliseksi nousevat kiinnostavat työtehtävät ja mahdolliset jatko-opinnot.
Työllistymisorientaatio muistuttaa osin tulevaisuusorientaatiota, mutta siinä valintaperusteissa mielekkäitä työtehtäviä ei korostettu yhtä paljon. Haaveisiin liittyvä puhe ei liity työllistymisorientaatiossa itse työhön, keskiössä on enemmän muuhun elämään liittyvät haaveet. Nuorilla on halu työllistyä kotiseudulle, asua väljästi maalla, pitää kiinni tutuista sosiaalisista verkostoista ja tehdä työtä, jossa omia vahvuuksia voi hyödyntää. Työ ei itsessään välttämättä herätä suuria tunteita, mutta sen nähdään mahdollistavan hyvää elämää.
Luonto-orientaatiota esiintyy kaikissa tarinoissa ja sen kautta pohjoisen nuorten luontosuhde korostuu alavalintaan vaikuttavana tekijänä. Luonto-orientaatio näkyy esimerkiksi metsäsuhteesta puhuttaessa. Useassa haastattelussa metsä näyttäytyy ympäristönä, jossa on totuttu liikkumaan, tekemään töitä ja joka koetaan hyvänä paikkana viettää vapaa-aikaa. Tarinoissa nousee esille halu yhdistää metsässä ja luonnossa työskentely konetyöhön.
Tekninen orientaatio kulkee tarinoissa rinnakkain luonto-orientaation kanssa. Lähes kaikki vastaajat tuovat esille luonto-orientaation rinnalla mielenkiinnon konetyötä kohtaan. Teknisen orientaation sisällöt näkyvät realismina alan työtehtävien ja monipuolisen koneosaamisen työllistävän vaikutuksen esiintuomisen kautta.
Sosiaalinen orientaatio nousee esille tarinoissa puhuttaessa perheen ja kaveripiirin vaikutuksesta valintapäätöksiin. Erityisesti niissä tarinoissa, joissa tulevaisuus- ja työllistymisorientaatiota ei esiinny, nousee sosiaalisen orientaation teema esille. Alavalintaa ei nähdä vahvasti tulevaisuutta määrittävänä asiana, ennemmin se on jatkumoa perusopetukselle. Valintapäätös toisen asteen opinnoista on tehtävä ja apua valintaan haetaan perheeltä, kavereilta, sosiaalisesta mediasta ja oppilaitosvierailujen aikana. Tavoitteena on löytää opiskelupaikka, jossa viihtyy ja josta on mahdollista löytää uusia kavereita tai ylläpitää vanhoja ystävyyssuhteita.
Kasvun orientaatio kiinnittyy osin sosiaaliseen orientaatioon vastakkaisena näkökulmana. Tarinoissa nousee esille tarve aikuistua, uskaltautua tekemään itsenäisiä ratkaisuja ja irrottautua perusopetuksen tutuista rakenteista. Kasvun orientaatiota kuvastavien tarinoiden sisällössä on läsnä myös muita orientaatioita. Se kuvastaa Lapin pitkien välimatkojen ja koulutuspaikkojen vähyyden lisäksi irrottautumista perusopetuksen perinteestä. Kasvua korostavissa tarinoissa ammatilliseen koulutukseen siirtyminen ja osin valtavirrasta eroava alavalinta nähdään aikuisuuden siirtymänä.
Riitta Säkkinen, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Aikuiskasvatus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Että olis vaan töitä” – metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalinnan taustalla olevat tekijät Lapissa
Lähteet:
Juntunen, A. (2016). "Ettei kävis niinku faijalle" - nuorten elämänkulku ja toimijuus koulutuksellisissa ja ammatillisissa valinnoissa. Julkaisussa Diakonian tutkimus 13: 1, 38–62. Saatavilla www-muodossa: https://journal.fi/dt/issue/view/7863/1308
Vaattovaara, V. (2015). Elämänkulku ja toimijuus: Lapin maaseudun nuorista aikuisiksi 1990–2011. Väitöskirja: Lapin yliopisto.
Kommentit
Lähetä kommentti