Kasvatuksen tuulia

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla...

Monissa tutkimuksissa on tuotu esiin, kuinka generalistialoilta valmistuneilla voi olla haasteita sijoittua työmarkkinoille valmistumisen jälkeen. Generalistit ovat niitä, jotka ovat valmistuneet akateemisilta koulutusaloilta, jotka eivät suoraan johda tiettyyn ammattiin. Sen sijaan heidän tutkintonsa antavat yleisiä valmiuksia työelämään (Rouhelo 2008). Työuran alussa generalistit kilpailevat samoista työpaikoista muiden alojen valmistuneiden kanssa. Jos siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen generalisteilla on haastavampaa kuin muilla aloilla, mikä saa opiskelijan motivoitumaan omiin opintoihin? Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka motivoivat maisterivaiheen kasvatustieteen opiskelijoita omissa yliopisto-opinnoissaan. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisena oma tuleva asiantuntijuus näyttäytyy maisterivaiheen kasvatustieteen opiskelijoille, koska generalistisilta aloilta työllistyminen aiempien tutkimusten perusteella näyttäytyi vaikeammalta kui...

Sosiaali- ja terveysalan kriisi sekä hoitajapula ovat puhututtaneet mediassa ja politiikassa pitkään. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin, kuinka sote-alaa ovat Suomessa viime vuosina ravistelleet muun muassa kilpailukykysopimus, koronapandemia-ajan erilaiset hoitoalaa koskevat poliittiset päätökset, vuosien ajan käydyt hoitajien työtaistelut sekä vuoden 2023 alusta voimaan astunut sote-uudistuksen hyvinvointialuejako. Hoitoalalla tiedetään tapahtuvan hiljaista alanvaihtoa, ja moni hoitajaksi opiskeleva on jättänyt opintonsa kesken (Yle 2022a). Suomenkieliseen hoitotyön koulutukseen hakevien määrä on myös laskenut tasaisesti viime vuosina (Yle 2022b). Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy on jo pitkään raportoinut hoitoalan resursointiongelmista sekä koetusta kiireestä tuoden esiin potilasturvallisuuden ja työn kuormittavuuden teemoja. Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan maaliskuussa 2023 antaman raportin mukaan Suomessa on 16 600 sairaanhoitajan vaje. Tehy ja...

Inklusiivinen kasvatus on puhututtanut ja puhututtaa edelleen voimakkaasti kasvatuksen ja koulutuksen kentällä. Koen, että keskustelu on vain yltynyt, kun raportit koulujemme oppimistulosten heikentymisestä tulivat ilmi. Keskusteluissa yhdeksi oppimistulosten heikentymistä selittäviksi tekijöiksi onkin nostettu inklusiivinen kasvatus sekä sen epäonnistunut toteutus koulujen arjessa. Huolta on myös herättänyt suomalaiskouluista tehdyt raportit siitä, että lapset eivät viihdy kouluissamme ja he kokevat koulunkäynnin raskaaksi (Salmela-Aro & Tuominen-Soini 2013, 165). Tarkastelin omassa pro gradu -tutkielmassani koulukuraattoreiden käsityksiä tukea tarvitsevien oppilaiden kouluhyvinvoinnista inklusiivisessa luokassa. Tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta järjestetään yhä hyvin vaihtelevin menetelmin, sillä valtaosalla opetuksen järjestäjistä on käytössä edelleen erillisiä pienluokkia (Lintuvuori & Rämä 2022, 75). Kiinnostuinkin selvittämään, mitä oppilashuollossa toimivat, merkit...

Elinikäinen oppiminen on laajentanut opiskelijoiden eri elämäntilanteiden kirjoa. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista perheellisiä on kaikkiaan 16,5 prosenttia (Saari 2018, 10). Hoitovapaalla voi yhtäaikaisesti opiskella ja osa opiskelevista äideistä hyödyntää tämän. Tosin silloin heille ei kerry ulkoista työkokemusta. Toki työelämän rekrytoinneissa voidaan arvostaa myös niitä tietoja, taitoja, osaamista ja vahvuuksia, jotka karttuvat oppilaitosten ulkopuolella ja perhe-elämässä. Pro gradu - tutkielmassani kuvasin alle kouluikäisten lasten äitien kerrontaa siitä, miten yhdistää äitiys ja korkeakouluopiskelu. Tutkielmani edustaa narratiivista tutkimusotetta. Tarkastelin sitä, mitkä tekijät mahdollistavat opintojen ja äitiyden yhdistämisen, mitkä ovat haastavia tekijöitä sekä millaisia taitoja ja vahvuuksia korkeakouluopintojen ja äitiyden yhdistäminen vaatii. Lisäksi halusin tietää, miten tutkimushenkilöt kokevat opintojen ja äitiyden yhdistämisen heijastuvan työelämään. Aineistoni ...

Luokanopettajaopiskelijat kokevat uskonnon oppiaineen sisällöissä ja oppimistavoitteissa tapahtuneen muutoksia 2000-luvulla, mutta näkemykset suunnan laadusta jakavat mielipiteitä. Luokanopettajaopiskelijoiden näkemykset uskonnon oppiaineen kehityssuunnasta Pro gradu -tutkielmassani tutkin, miten luokanopettajaopiskelijat suhtautuvat evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen muutoksiin kahden viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden välillä (Opetushallitus 2004, 2014). Kaikki tutkimukseen osallistuneet luokanopettajaopiskelijat kokivat oppiaineen muuttuneen. Muutoksina havaittiinkin muun muassa: Raamatun roolin kaventuminen, kristillisten oppien ja tapojen vähentyminen, painopisteen siirtyminen kristinuskosta yleisesti kaikkiin uskontoihin sekä etiikan ja moraalin kasvu oppiaineen kantaviksi teemoiksi. Luokanopettajaopiskelijat kokivat uskonnon oppiaineen olevan nykyisin hyvinkin erilaista verrattuna siihen, miten heille itselle uskontoa opetettiin 2000-luvun puolivälis...

Yliopistot ovat tunnettuja akateemisesta vireydestään, tiedon tuottamisesta ja korkeatasoisesta opetuksesta. Ne ovat myös paikkoja, jotka ovat nostaneet yliopiston opettajien hyvinvoinnin tapetille. Opettajat yliopistolla ovat olleet pitkään odotuksien ja vaatimuksien ristipaineessa. Nyt heidän hyvinvointiaan haastavat yhä enemmän alati muuttuva työelämä ja sen asettamat uudet osaamisvaatimukset. Digitaalisuus on yliopisto-opetusta merkittävästi ravisuttanut tekijä. Erityisesti koronaviruspandemian aiheuttama massiivinen digiloikka on pakottanut opettajia opettelemaan uudenlaista arkea, johon digitaaliset työkalut ja ohjelmistot tiiviisti kuuluvat. Useat tutkimukset (ks. Korte ym. 2022; Mäki 2021) ovat kuitenkin osoittaneet, ettei opettajien digityövälineiden käyttöönotto ole sujunut täysin ongelmitta – ne ovat vaatineet opettajilta uusia taitoja, mutta myös kuormittaneet heitä haitallisesti. Tutkin pro gradu-tutkielmassani Lapin yliopistolla opettavien kokemuksia verkko-opetukseen lii...