Siirry pääsisältöön

Korkeakouluopintojen ja pienten lasten äitiyden yhdistäminen vaatii runsaasti erilaisia taitoja ja vahvuuksia

Elinikäinen oppiminen on laajentanut opiskelijoiden eri elämäntilanteiden kirjoa. Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista perheellisiä on kaikkiaan 16,5 prosenttia (Saari 2018, 10). Hoitovapaalla voi yhtäaikaisesti opiskella ja osa opiskelevista äideistä hyödyntää tämän. Tosin silloin heille ei kerry ulkoista työkokemusta. Toki työelämän rekrytoinneissa voidaan arvostaa myös niitä tietoja, taitoja, osaamista ja vahvuuksia, jotka karttuvat oppilaitosten ulkopuolella ja perhe-elämässä.

Pro gradu - tutkielmassani kuvasin alle kouluikäisten lasten äitien kerrontaa siitä, miten yhdistää äitiys ja korkeakouluopiskelu. Tutkielmani edustaa narratiivista tutkimusotetta. Tarkastelin sitä, mitkä tekijät mahdollistavat opintojen ja äitiyden yhdistämisen, mitkä ovat haastavia tekijöitä sekä millaisia taitoja ja vahvuuksia korkeakouluopintojen ja äitiyden yhdistäminen vaatii. Lisäksi halusin tietää, miten tutkimushenkilöt kokevat opintojen ja äitiyden yhdistämisen heijastuvan työelämään. Aineistoni koostui yhdeksän korkeakouluopintoja ja äitiyttä yhdistäneen kirjoittamista kertomuksista.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että korkeakouluopintojen ja äitiyden yhdistämistä mahdollistivat hyvä tukiverkosto, tehokas ajankäytön hallinta, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät, etäopinnot sekä työn joustavuus. 

Opintojen ja äitiyden yhdistämistä puolestaan haastoivat jaksamisen haasteet ja vaikeat tunteet, aikataululliset haasteet, taloudelliset paineet, kotihoito sekä lasten sairastelu. Merkittävimpinä mahdollistajina olivat tasavertaisesti lastenhoitoon osallistuva puoliso sekä lisääntyneet etäopintomahdollisuudet koronan myötä. Suurimman haasteen muodosti aikataulu.

Korkeakouluopintojen ja pienten lasten äitiyden yhdistäminen edellytti äideiltä runsaasti erilaisia taitoja ja vahvuuksia. Näistä muodostin tutkimuksessani kolme taito- ja vahvuusaluetta: organisointi ja priorisointi, motivaatio ja sinnikkyys sekä armollisuus ja kärsivällisyys. Äidit erosivat toisistaan näiden taitojen ja vahvuuksien hyödyntämisessä. Opintojen ja äitiyden yhdistämisen kertomuksissa tuli ilmi, kuinka saatuja kokemuksia pidettiin tärkeinä myös työelämän kannalta. Niiden kerrottiin heijastuvan työelämään omaksuttujen taitojen ja vahvuuksien lisäksi näkökulmanottokykynä, hioutuneena arvomaailmana sekä tietotaidon karttumisena. Korkeakouluopintojen ja äitiyden yhdistäneiden tutkimushenkilöiden taidot ja vahvuudet vaihtelevat. Muodostin saaduista narratiiveista neljä tyyppitarinaa havainnollistaakseni tutkimushenkilöideni erilaista kokemusmaailmaa. Rakensin tarinat sen perusteella, miten paljon äideillä oli äitiyden ja korkeakouluopintojen yhdistämistä mahdollistavia ja haastavia tekijöitä sekä miten runsaasti heillä oli taitoja ja vahvuuksia käytössään. Nimesin tyypeiksi äitiydestä voimaantuva elämäntapaopiskelija, äitiydessä ja opinnoissa luovija, haparoiva sekä multitaskaaja.


Iina Elo

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Askel askeleelta” Korkeakouluopintoja ja äitiyttä yhdistäneiden kokemukset, taidot ja vahvuudet.


Lähteet

Saari J. 2018. Opiskelijoiden elämäntilanteet ja niiden esiintyvyys eri koulutusaloilla.

Eurostudent VI-tutkimuksen artikkelisarja. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla