Siirry pääsisältöön

Sairaanhoitajaopiskelijat sote-alan kriisin myllerryksessä

Sosiaali- ja terveysalan kriisi sekä hoitajapula ovat puhututtaneet mediassa ja politiikassa pitkään. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin, kuinka sote-alaa ovat Suomessa viime vuosina ravistelleet muun muassa kilpailukykysopimus, koronapandemia-ajan erilaiset hoitoalaa koskevat poliittiset päätökset, vuosien ajan käydyt hoitajien työtaistelut sekä vuoden 2023 alusta voimaan astunut sote-uudistuksen hyvinvointialuejako. Hoitoalalla tiedetään tapahtuvan hiljaista alanvaihtoa, ja moni hoitajaksi opiskeleva on jättänyt opintonsa kesken (Yle 2022a). Suomenkieliseen hoitotyön koulutukseen hakevien määrä on myös laskenut tasaisesti viime vuosina (Yle 2022b). Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy on jo pitkään raportoinut hoitoalan resursointiongelmista sekä koetusta kiireestä tuoden esiin potilasturvallisuuden ja työn kuormittavuuden teemoja. Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan maaliskuussa 2023 antaman raportin mukaan Suomessa on 16 600 sairaanhoitajan vaje. Tehy ja Keva ovat esittäneet, että tärkeintä vallitsevassa hoitajapulassa ja sote-kriisissä olisi keskittyä edistämään hoitoalalla työskentelevien työssä jaksamista ja työhyvinvointia. (Tehy 2023.) Jos on panostettava hoitajien työoloihin, merkittävää olisi kiinnittää huomiota myös hoitotyön opiskelijoiden käsityksiin hoitoalalla opiskelemisesta sekä hoitoalasta tulevaisuuden työskentely-ympäristönä. Työelämäkysymyksillä on oleellinen yhteys opiskelijan tulevaisuusorientaatioon eli opiskelemisen ja tulevaisuuden suunnitteluun (Savickas 2005, 52). Hoitoalan tulevaisuus riippuu alan ammattilaisten valinnoista.

Pro gradu -tutkielmani käsittelee sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksiä hoitoalalla opiskelemisesta opiskelumotivaation sekä opiskelu- ja tulevaisuusorientaatioiden näkökulmasta. Tarkastelin tutkielmassani opiskelijoiden käsityksiä hoitoalalla opiskelemisesta yleisesti mutta erityisesti sosiaali- ja terveysalan kriisin kontekstissa. Haastattelin tutkimustani varten yhdeksää sairaanhoitajaopiskelijaa kahdeksalta Suomen hyvinvointialueelta. Aineiston analyysin tein fenomenografista tutkimusotetta noudattaen. Tutkielmani tulosten mukaan sote-alan kriisi näkyi lähes kaikkien sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnoissa erityisesti kenttäharjoittelujaksoilla, joissa hoitoalan työpaikkojen resurssipula ja kiire näkyivät opiskelijoiden kokemuksissa esimerkiksi saamastaan opiskelijaohjauksesta. Myös ylipäätään harjoittelupaikkojen saatavuudessa esiintyi haasteita, minkä sairaanhoitajaopiskelijat kokivat opintojen sujuvan etenemisen riskitekijäksi. Nämä tulokset voidaan nähdä merkityksellisinä aikana, jolloin hoitotyöhön tarvittaisiin kipeästi uutta osaavaa työvoimaa. Tuloksissa ilmeni myös, että sote-alaa koskevan julkisen keskustelun koettiin erityisesti keväällä 2023 käytyjen hoitajien työsovintoneuvotteluiden aikana luovan negatiivista ilmapiiriä hoitoalan ympärille. Koulun rooli opiskelijoiden tukijana sote-alan kriisissä näyttäytyi aineistoni mukaan vetäytyvänä ja etäisenä. 

Tutkimustulosteni mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskelussaan negatiivisiksi kokemat seikat eivät lopulta kuitenkaan vaikuttaneet heidän opiskelumotivaatioonsa tai haluunsa suorittaa tutkinto loppuun. Sairaanhoitajaopiskelijoiden alanvalinnan taustasyyt, olivat ne sitten painottuneempia urasuuntautumiseen (esim. hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet) tai auttamissuuntautumiseen (esim. työn merkityksellisyys, altruismi), näyttäisivät aineistoni mukaan siis lopulta kannattelevan opiskelijoita heidän opinnoissaan kohti ammattiin valmistumista huolimatta yhteiskunnassamme vallitsevasta sote-alan kriisistä. Sote-kriisi näkyi kuitenkin joidenkin opiskelijoiden työelämäpohdinnoissa epävarmuutta luovana tekijänä. Jotta sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksistä sote-kriisin merkityksestä opiskeluun tai tulevaisuuden työelämän suunnitteluun saisi laajemman kuvan, oleellista tutkimuksessa olisi jatkossa ottaa huomioon myös alan opinnot kesken jättäneiden näkemykset. Omassa tutkimuksessani kaikki opiskelijat olivat motivoituneita jatkamaan opintojaan hoitoalalla ja monen heistä näkemyksissä esiintyi toivo hoitoalan korjaantumisesta.


Maija Karhumaa

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogitekstini pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Sairaanhoitajaopiskelijat sote-alan kriisin myllerryksessä – Fenomenografinen tutkimus opiskelijoiden käsityksistä sairaanhoitajaksi opiskelemisesta sosiaali- ja terveysalan kriisin kontekstissa”


Lähteet:

Savickas, M. L. 2005. The Theory and Practice of Career Construction. Teoksessa S. D. Brown & R. W. Lent (toim.) Career Development and Counseling. Puttin Theory and Research to Work. New Jersey: Wiley, 42–70. 

Tehy 2023a. Tehy-lehti Uutiset 1.3.2023. Kevan analyysi: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa eikä loppua näy. Saatavilla www-muodossa: https://tehylehti.fi/fi/uutiset/kevan-analyysi-hoitajapula-kaksinkertaistui-kahdessa-vuodessa-eika-loppua-nay (Luettu 2.3.2023)

Yle 2022a. Yle Uutiset 4.10.2022. Hoitajat toivovat palkkasovun edistävän työolojen kehittämistä: hoitoalaa vaivaavat opintojen keskeyttäminen tai työpaikan vaihto vähin äänin. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/a/3-12648577 (Luettu 2.2.2023)

Yle 2022b. Yle Uutiset 22.9.2022. Sairaanhoitajaksi hakevien määrä romahti syksyn yhteishaussa – toiminnanjohtaja Mielityinen: ”Hoitajapula ei ratkea aloituspaikkoja lisäämällä”. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/a/3-12633574 (Luettu 4.6.2023)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...