Siirry pääsisältöön

Sairaanhoitajaopiskelijat sote-alan kriisin myllerryksessä

Sosiaali- ja terveysalan kriisi sekä hoitajapula ovat puhututtaneet mediassa ja politiikassa pitkään. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin, kuinka sote-alaa ovat Suomessa viime vuosina ravistelleet muun muassa kilpailukykysopimus, koronapandemia-ajan erilaiset hoitoalaa koskevat poliittiset päätökset, vuosien ajan käydyt hoitajien työtaistelut sekä vuoden 2023 alusta voimaan astunut sote-uudistuksen hyvinvointialuejako. Hoitoalalla tiedetään tapahtuvan hiljaista alanvaihtoa, ja moni hoitajaksi opiskeleva on jättänyt opintonsa kesken (Yle 2022a). Suomenkieliseen hoitotyön koulutukseen hakevien määrä on myös laskenut tasaisesti viime vuosina (Yle 2022b). Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy on jo pitkään raportoinut hoitoalan resursointiongelmista sekä koetusta kiireestä tuoden esiin potilasturvallisuuden ja työn kuormittavuuden teemoja. Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan maaliskuussa 2023 antaman raportin mukaan Suomessa on 16 600 sairaanhoitajan vaje. Tehy ja Keva ovat esittäneet, että tärkeintä vallitsevassa hoitajapulassa ja sote-kriisissä olisi keskittyä edistämään hoitoalalla työskentelevien työssä jaksamista ja työhyvinvointia. (Tehy 2023.) Jos on panostettava hoitajien työoloihin, merkittävää olisi kiinnittää huomiota myös hoitotyön opiskelijoiden käsityksiin hoitoalalla opiskelemisesta sekä hoitoalasta tulevaisuuden työskentely-ympäristönä. Työelämäkysymyksillä on oleellinen yhteys opiskelijan tulevaisuusorientaatioon eli opiskelemisen ja tulevaisuuden suunnitteluun (Savickas 2005, 52). Hoitoalan tulevaisuus riippuu alan ammattilaisten valinnoista.

Pro gradu -tutkielmani käsittelee sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksiä hoitoalalla opiskelemisesta opiskelumotivaation sekä opiskelu- ja tulevaisuusorientaatioiden näkökulmasta. Tarkastelin tutkielmassani opiskelijoiden käsityksiä hoitoalalla opiskelemisesta yleisesti mutta erityisesti sosiaali- ja terveysalan kriisin kontekstissa. Haastattelin tutkimustani varten yhdeksää sairaanhoitajaopiskelijaa kahdeksalta Suomen hyvinvointialueelta. Aineiston analyysin tein fenomenografista tutkimusotetta noudattaen. Tutkielmani tulosten mukaan sote-alan kriisi näkyi lähes kaikkien sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnoissa erityisesti kenttäharjoittelujaksoilla, joissa hoitoalan työpaikkojen resurssipula ja kiire näkyivät opiskelijoiden kokemuksissa esimerkiksi saamastaan opiskelijaohjauksesta. Myös ylipäätään harjoittelupaikkojen saatavuudessa esiintyi haasteita, minkä sairaanhoitajaopiskelijat kokivat opintojen sujuvan etenemisen riskitekijäksi. Nämä tulokset voidaan nähdä merkityksellisinä aikana, jolloin hoitotyöhön tarvittaisiin kipeästi uutta osaavaa työvoimaa. Tuloksissa ilmeni myös, että sote-alaa koskevan julkisen keskustelun koettiin erityisesti keväällä 2023 käytyjen hoitajien työsovintoneuvotteluiden aikana luovan negatiivista ilmapiiriä hoitoalan ympärille. Koulun rooli opiskelijoiden tukijana sote-alan kriisissä näyttäytyi aineistoni mukaan vetäytyvänä ja etäisenä. 

Tutkimustulosteni mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskelussaan negatiivisiksi kokemat seikat eivät lopulta kuitenkaan vaikuttaneet heidän opiskelumotivaatioonsa tai haluunsa suorittaa tutkinto loppuun. Sairaanhoitajaopiskelijoiden alanvalinnan taustasyyt, olivat ne sitten painottuneempia urasuuntautumiseen (esim. hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet) tai auttamissuuntautumiseen (esim. työn merkityksellisyys, altruismi), näyttäisivät aineistoni mukaan siis lopulta kannattelevan opiskelijoita heidän opinnoissaan kohti ammattiin valmistumista huolimatta yhteiskunnassamme vallitsevasta sote-alan kriisistä. Sote-kriisi näkyi kuitenkin joidenkin opiskelijoiden työelämäpohdinnoissa epävarmuutta luovana tekijänä. Jotta sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksistä sote-kriisin merkityksestä opiskeluun tai tulevaisuuden työelämän suunnitteluun saisi laajemman kuvan, oleellista tutkimuksessa olisi jatkossa ottaa huomioon myös alan opinnot kesken jättäneiden näkemykset. Omassa tutkimuksessani kaikki opiskelijat olivat motivoituneita jatkamaan opintojaan hoitoalalla ja monen heistä näkemyksissä esiintyi toivo hoitoalan korjaantumisesta.


Maija Karhumaa

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogitekstini pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Sairaanhoitajaopiskelijat sote-alan kriisin myllerryksessä – Fenomenografinen tutkimus opiskelijoiden käsityksistä sairaanhoitajaksi opiskelemisesta sosiaali- ja terveysalan kriisin kontekstissa”


Lähteet:

Savickas, M. L. 2005. The Theory and Practice of Career Construction. Teoksessa S. D. Brown & R. W. Lent (toim.) Career Development and Counseling. Puttin Theory and Research to Work. New Jersey: Wiley, 42–70. 

Tehy 2023a. Tehy-lehti Uutiset 1.3.2023. Kevan analyysi: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa eikä loppua näy. Saatavilla www-muodossa: https://tehylehti.fi/fi/uutiset/kevan-analyysi-hoitajapula-kaksinkertaistui-kahdessa-vuodessa-eika-loppua-nay (Luettu 2.3.2023)

Yle 2022a. Yle Uutiset 4.10.2022. Hoitajat toivovat palkkasovun edistävän työolojen kehittämistä: hoitoalaa vaivaavat opintojen keskeyttäminen tai työpaikan vaihto vähin äänin. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/a/3-12648577 (Luettu 2.2.2023)

Yle 2022b. Yle Uutiset 22.9.2022. Sairaanhoitajaksi hakevien määrä romahti syksyn yhteishaussa – toiminnanjohtaja Mielityinen: ”Hoitajapula ei ratkea aloituspaikkoja lisäämällä”. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/a/3-12633574 (Luettu 4.6.2023)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...