Sairaanhoitajaopiskelijat sote-alan kriisin myllerryksessä

Sosiaali- ja terveysalan kriisi sekä hoitajapula ovat puhututtaneet mediassa ja politiikassa pitkään. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin, kuinka sote-alaa ovat Suomessa viime vuosina ravistelleet muun muassa kilpailukykysopimus, koronapandemia-ajan erilaiset hoitoalaa koskevat poliittiset päätökset, vuosien ajan käydyt hoitajien työtaistelut sekä vuoden 2023 alusta voimaan astunut sote-uudistuksen hyvinvointialuejako. Hoitoalalla tiedetään tapahtuvan hiljaista alanvaihtoa, ja moni hoitajaksi opiskeleva on jättänyt opintonsa kesken (Yle 2022a). Suomenkieliseen hoitotyön koulutukseen hakevien määrä on myös laskenut tasaisesti viime vuosina (Yle 2022b). Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy on jo pitkään raportoinut hoitoalan resursointiongelmista sekä koetusta kiireestä tuoden esiin potilasturvallisuuden ja työn kuormittavuuden teemoja. Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan maaliskuussa 2023 antaman raportin mukaan Suomessa on 16 600 sairaanhoitajan vaje. Tehy ja Keva ovat esittäneet, että tärkeintä vallitsevassa hoitajapulassa ja sote-kriisissä olisi keskittyä edistämään hoitoalalla työskentelevien työssä jaksamista ja työhyvinvointia. (Tehy 2023.) Jos on panostettava hoitajien työoloihin, merkittävää olisi kiinnittää huomiota myös hoitotyön opiskelijoiden käsityksiin hoitoalalla opiskelemisesta sekä hoitoalasta tulevaisuuden työskentely-ympäristönä. Työelämäkysymyksillä on oleellinen yhteys opiskelijan tulevaisuusorientaatioon eli opiskelemisen ja tulevaisuuden suunnitteluun (Savickas 2005, 52). Hoitoalan tulevaisuus riippuu alan ammattilaisten valinnoista.

Pro gradu -tutkielmani käsittelee sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksiä hoitoalalla opiskelemisesta opiskelumotivaation sekä opiskelu- ja tulevaisuusorientaatioiden näkökulmasta. Tarkastelin tutkielmassani opiskelijoiden käsityksiä hoitoalalla opiskelemisesta yleisesti mutta erityisesti sosiaali- ja terveysalan kriisin kontekstissa. Haastattelin tutkimustani varten yhdeksää sairaanhoitajaopiskelijaa kahdeksalta Suomen hyvinvointialueelta. Aineiston analyysin tein fenomenografista tutkimusotetta noudattaen. Tutkielmani tulosten mukaan sote-alan kriisi näkyi lähes kaikkien sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnoissa erityisesti kenttäharjoittelujaksoilla, joissa hoitoalan työpaikkojen resurssipula ja kiire näkyivät opiskelijoiden kokemuksissa esimerkiksi saamastaan opiskelijaohjauksesta. Myös ylipäätään harjoittelupaikkojen saatavuudessa esiintyi haasteita, minkä sairaanhoitajaopiskelijat kokivat opintojen sujuvan etenemisen riskitekijäksi. Nämä tulokset voidaan nähdä merkityksellisinä aikana, jolloin hoitotyöhön tarvittaisiin kipeästi uutta osaavaa työvoimaa. Tuloksissa ilmeni myös, että sote-alaa koskevan julkisen keskustelun koettiin erityisesti keväällä 2023 käytyjen hoitajien työsovintoneuvotteluiden aikana luovan negatiivista ilmapiiriä hoitoalan ympärille. Koulun rooli opiskelijoiden tukijana sote-alan kriisissä näyttäytyi aineistoni mukaan vetäytyvänä ja etäisenä. 

Tutkimustulosteni mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden opiskelussaan negatiivisiksi kokemat seikat eivät lopulta kuitenkaan vaikuttaneet heidän opiskelumotivaatioonsa tai haluunsa suorittaa tutkinto loppuun. Sairaanhoitajaopiskelijoiden alanvalinnan taustasyyt, olivat ne sitten painottuneempia urasuuntautumiseen (esim. hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet) tai auttamissuuntautumiseen (esim. työn merkityksellisyys, altruismi), näyttäisivät aineistoni mukaan siis lopulta kannattelevan opiskelijoita heidän opinnoissaan kohti ammattiin valmistumista huolimatta yhteiskunnassamme vallitsevasta sote-alan kriisistä. Sote-kriisi näkyi kuitenkin joidenkin opiskelijoiden työelämäpohdinnoissa epävarmuutta luovana tekijänä. Jotta sairaanhoitajaopiskelijoiden käsityksistä sote-kriisin merkityksestä opiskeluun tai tulevaisuuden työelämän suunnitteluun saisi laajemman kuvan, oleellista tutkimuksessa olisi jatkossa ottaa huomioon myös alan opinnot kesken jättäneiden näkemykset. Omassa tutkimuksessani kaikki opiskelijat olivat motivoituneita jatkamaan opintojaan hoitoalalla ja monen heistä näkemyksissä esiintyi toivo hoitoalan korjaantumisesta.

Maija Karhumaa

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogitekstini pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Sairaanhoitajaopiskelijat sote-alan kriisin myllerryksessä – Fenomenografinen tutkimus opiskelijoiden käsityksistä sairaanhoitajaksi opiskelemisesta sosiaali- ja terveysalan kriisin kontekstissa”

Lähteet:

Savickas, M. L. 2005. The Theory and Practice of Career Construction. Teoksessa S. D. Brown & R. W. Lent (toim.) Career Development and Counseling. Puttin Theory and Research to Work. New Jersey: Wiley, 42–70. 

Tehy 2023a. Tehy-lehti Uutiset 1.3.2023. Kevan analyysi: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa eikä loppua näy. Saatavilla www-muodossa: https://tehylehti.fi/fi/uutiset/kevan-analyysi-hoitajapula-kaksinkertaistui-kahdessa-vuodessa-eika-loppua-nay (Luettu 2.3.2023)

Yle 2022a. Yle Uutiset 4.10.2022. Hoitajat toivovat palkkasovun edistävän työolojen kehittämistä: hoitoalaa vaivaavat opintojen keskeyttäminen tai työpaikan vaihto vähin äänin. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/a/3-12648577 (Luettu 2.2.2023)

Yle 2022b. Yle Uutiset 22.9.2022. Sairaanhoitajaksi hakevien määrä romahti syksyn yhteishaussa – toiminnanjohtaja Mielityinen: ”Hoitajapula ei ratkea aloituspaikkoja lisäämällä”. Saatavilla www-muodossa: https://yle.fi/a/3-12633574 (Luettu 4.6.2023)