Siirry pääsisältöön

Lapin yliopistossa opettavien kokemuksia verkko-opetuksen kuormittavuudesta

Yliopistot ovat tunnettuja akateemisesta vireydestään, tiedon tuottamisesta ja korkeatasoisesta opetuksesta. Ne ovat myös paikkoja, jotka ovat nostaneet yliopiston opettajien hyvinvoinnin tapetille. Opettajat yliopistolla ovat olleet pitkään odotuksien ja vaatimuksien ristipaineessa. Nyt heidän hyvinvointiaan haastavat yhä enemmän alati muuttuva työelämä ja sen asettamat uudet osaamisvaatimukset.

Digitaalisuus on yliopisto-opetusta merkittävästi ravisuttanut tekijä. Erityisesti koronaviruspandemian aiheuttama massiivinen digiloikka on pakottanut opettajia opettelemaan uudenlaista arkea, johon digitaaliset työkalut ja ohjelmistot tiiviisti kuuluvat. Useat tutkimukset (ks. Korte ym. 2022; Mäki 2021) ovat kuitenkin osoittaneet, ettei opettajien digityövälineiden käyttöönotto ole sujunut täysin ongelmitta – ne ovat vaatineet opettajilta uusia taitoja, mutta myös kuormittaneet heitä haitallisesti.

Tutkin pro gradu-tutkielmassani Lapin yliopistolla opettavien kokemuksia verkko-opetukseen liittyvästä kuormituksesta. Lisäksi pureuduin tutkielmassani opettajien kokemuksiin verkko-opetukseen liittyvistä osaamisvalmiuksista sekä tuen tarpeista. Toteutin tutkielmani laadullisella tutkimusotteella. Keräsin tutkielman aineiston keväällä 2023 sähköisellä kyselylomakkeella Lapin yliopiston tiedekunnilta. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä sekä lyhyen määrällisen osuuden. Tutkielmaan osallistui yhteensä 24 vastaajaa.

Tutkielman tulokset osoittivat yliopistolla opettavien kokevan osaamisvalmiutensa pääosin myönteisessä valossa. Hyvistä osaamisvalmiuksista huolimatta opettajat kokivat tarvitsevansa tukea verkko-opetuksen toteuttamiseen erityisesti teknisissä kysymyksissä. Opettajat kokivat tarvitsevansa tukea myös erilaisiin käytön mahdollisuuksiin, joita tieto- ja viestintätekniset laitteet ja ohjelmistot tarjoavat. Tutkielman tulokset osoittivat myös, että yliopistolla opettavat kokevat verkko-opetuksen kuormittavaksi opetusmuodoksi. Opettajien mukaan heitä kuormittivat erityisesti tekniset, vuorovaikutukselliset sekä pedagogiset haasteet.

Vaikka tutkielmani osoitti, että opettajat kokevat osaamisvalmiutensa myönteiseksi, on opettajilla siitä huolimatta tuen tarpeita verkko-opetukseen liittyen. Niitä ei voi sivuuttaa. Tuen tarpeen ohella myös opettajien kuormittuminen on tärkeää ottaa vakavasti ja kiinnittää siihen huomiota. Erityisesti opettajien kokemat tekniset, vuorovaikutuksen ja pedagogiikkaan liittyvät haasteet ovat tärkeää ottaa huomioon opettajien työtä hahmotettaessa. Digipedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen laajemmin työnantajan tuella voisivat tarjota opettajille näihin haasteisiin helpotusta. Tuki on tärkeä näkökulma yliopistolla opettavien työhyvinvoinnin näkökulmasta.


Anni Palkonen Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Aikaisempi mielekäs opettajuus alkaa muuttumaan suorittamiseksi” – Lapin yliopistossa opettavien kokemuksia verkko-opetuksen kuormittavuudesta”. 


Lähteet

Korte, S.-M., Körkkö, M., Paksuniemi, M., Hast, M., Mommo, S., Selkälä, A., & Keskitalo, P. 2022. Pohjois-Suomen opettajien kokemuksia etäopetuksesta, teknologis-pedagogisesta osaamisesta sekä työn kuormittavuudesta COVID-19 pandemian aikana. Education in the North, 29(2), 94–119.

Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Nieminen, V.-S., Mielityinen, S., & Ilves, V. 2021. Digiä ja keitaita: korkeakouluopettajat pandemian paineessa. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...