Siirry pääsisältöön

Lapin yliopistossa opettavien kokemuksia verkko-opetuksen kuormittavuudesta

Yliopistot ovat tunnettuja akateemisesta vireydestään, tiedon tuottamisesta ja korkeatasoisesta opetuksesta. Ne ovat myös paikkoja, jotka ovat nostaneet yliopiston opettajien hyvinvoinnin tapetille. Opettajat yliopistolla ovat olleet pitkään odotuksien ja vaatimuksien ristipaineessa. Nyt heidän hyvinvointiaan haastavat yhä enemmän alati muuttuva työelämä ja sen asettamat uudet osaamisvaatimukset.

Digitaalisuus on yliopisto-opetusta merkittävästi ravisuttanut tekijä. Erityisesti koronaviruspandemian aiheuttama massiivinen digiloikka on pakottanut opettajia opettelemaan uudenlaista arkea, johon digitaaliset työkalut ja ohjelmistot tiiviisti kuuluvat. Useat tutkimukset (ks. Korte ym. 2022; Mäki 2021) ovat kuitenkin osoittaneet, ettei opettajien digityövälineiden käyttöönotto ole sujunut täysin ongelmitta – ne ovat vaatineet opettajilta uusia taitoja, mutta myös kuormittaneet heitä haitallisesti.

Tutkin pro gradu-tutkielmassani Lapin yliopistolla opettavien kokemuksia verkko-opetukseen liittyvästä kuormituksesta. Lisäksi pureuduin tutkielmassani opettajien kokemuksiin verkko-opetukseen liittyvistä osaamisvalmiuksista sekä tuen tarpeista. Toteutin tutkielmani laadullisella tutkimusotteella. Keräsin tutkielman aineiston keväällä 2023 sähköisellä kyselylomakkeella Lapin yliopiston tiedekunnilta. Kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä sekä lyhyen määrällisen osuuden. Tutkielmaan osallistui yhteensä 24 vastaajaa.

Tutkielman tulokset osoittivat yliopistolla opettavien kokevan osaamisvalmiutensa pääosin myönteisessä valossa. Hyvistä osaamisvalmiuksista huolimatta opettajat kokivat tarvitsevansa tukea verkko-opetuksen toteuttamiseen erityisesti teknisissä kysymyksissä. Opettajat kokivat tarvitsevansa tukea myös erilaisiin käytön mahdollisuuksiin, joita tieto- ja viestintätekniset laitteet ja ohjelmistot tarjoavat. Tutkielman tulokset osoittivat myös, että yliopistolla opettavat kokevat verkko-opetuksen kuormittavaksi opetusmuodoksi. Opettajien mukaan heitä kuormittivat erityisesti tekniset, vuorovaikutukselliset sekä pedagogiset haasteet.

Vaikka tutkielmani osoitti, että opettajat kokevat osaamisvalmiutensa myönteiseksi, on opettajilla siitä huolimatta tuen tarpeita verkko-opetukseen liittyen. Niitä ei voi sivuuttaa. Tuen tarpeen ohella myös opettajien kuormittuminen on tärkeää ottaa vakavasti ja kiinnittää siihen huomiota. Erityisesti opettajien kokemat tekniset, vuorovaikutuksen ja pedagogiikkaan liittyvät haasteet ovat tärkeää ottaa huomioon opettajien työtä hahmotettaessa. Digipedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen laajemmin työnantajan tuella voisivat tarjota opettajille näihin haasteisiin helpotusta. Tuki on tärkeä näkökulma yliopistolla opettavien työhyvinvoinnin näkökulmasta.


Anni Palkonen Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Aikaisempi mielekäs opettajuus alkaa muuttumaan suorittamiseksi” – Lapin yliopistossa opettavien kokemuksia verkko-opetuksen kuormittavuudesta”. 


Lähteet

Korte, S.-M., Körkkö, M., Paksuniemi, M., Hast, M., Mommo, S., Selkälä, A., & Keskitalo, P. 2022. Pohjois-Suomen opettajien kokemuksia etäopetuksesta, teknologis-pedagogisesta osaamisesta sekä työn kuormittavuudesta COVID-19 pandemian aikana. Education in the North, 29(2), 94–119.

Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Nieminen, V.-S., Mielityinen, S., & Ilves, V. 2021. Digiä ja keitaita: korkeakouluopettajat pandemian paineessa. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla