Kasvatuksen tuulia

Luokanopettajaopiskelijat kokevat uskonnon oppiaineen sisällöissä ja oppimistavoitteissa tapahtuneen muutoksia 2000-luvulla, mutta näkemykset suunnan laadusta jakavat mielipiteitä. Luokanopettajaopiskelijoiden näkemykset uskonnon oppiaineen kehityssuunnasta Pro gradu -tutkielmassani tutkin, miten luokanopettajaopiskelijat suhtautuvat evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen muutoksiin kahden viimeisimmän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden välillä (Opetushallitus 2004, 2014). Kaikki tutkimukseen osallistuneet luokanopettajaopiskelijat kokivat oppiaineen muuttuneen. Muutoksina havaittiinkin muun muassa: Raamatun roolin kaventuminen, kristillisten oppien ja tapojen vähentyminen, painopisteen siirtyminen kristinuskosta yleisesti kaikkiin uskontoihin sekä etiikan ja moraalin kasvu oppiaineen kantaviksi teemoiksi. Luokanopettajaopiskelijat kokivat uskonnon oppiaineen olevan nykyisin hyvinkin erilaista verrattuna siihen, miten heille itselle uskontoa opetettiin 2000-luvun puolivälis...

Yliopistot ovat tunnettuja akateemisesta vireydestään, tiedon tuottamisesta ja korkeatasoisesta opetuksesta. Ne ovat myös paikkoja, jotka ovat nostaneet yliopiston opettajien hyvinvoinnin tapetille. Opettajat yliopistolla ovat olleet pitkään odotuksien ja vaatimuksien ristipaineessa. Nyt heidän hyvinvointiaan haastavat yhä enemmän alati muuttuva työelämä ja sen asettamat uudet osaamisvaatimukset. Digitaalisuus on yliopisto-opetusta merkittävästi ravisuttanut tekijä. Erityisesti koronaviruspandemian aiheuttama massiivinen digiloikka on pakottanut opettajia opettelemaan uudenlaista arkea, johon digitaaliset työkalut ja ohjelmistot tiiviisti kuuluvat. Useat tutkimukset (ks. Korte ym. 2022; Mäki 2021) ovat kuitenkin osoittaneet, ettei opettajien digityövälineiden käyttöönotto ole sujunut täysin ongelmitta – ne ovat vaatineet opettajilta uusia taitoja, mutta myös kuormittaneet heitä haitallisesti. Tutkin pro gradu-tutkielmassani Lapin yliopistolla opettavien kokemuksia verkko-opetukseen lii...

Ilmastokriisin todellisuutta on vaikea enää kieltää. Ilmastoraportit ja uutiset herättelevät ihmiskuntaa huomaamaan, että ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden ongelma, vaan sen vaikutukset näkyvät jo nyt. Ilmastonmuutoksen hidastamisella ja siihen sopeutumisella on kiire.  Ilmastokasvatuksen tavoitteena on hankkia tietoa ja taitoja, joilla ymmärtää ilmastonmuutoksen viheliäistä ongelmaa, sekä oppia arvioimaan ja soveltamaan ilmastotoimia. Tavoitteena on ympäristövastuullisuuden vahvistaminen sekä kulutuskulttuurin ja käyttäytymisen muutos  Lapset ja nuoret ovat aktivoituneet ilmastotoimijoiksi yhteiskunnallisella tasolla: he osallistuvat koululakkoihin ja mielenosoituksiin, kirjoittavat vetoomuksia ja ovat nostaneet valtioita vastaan ilmastokanteita. Nuoret argumentoivat, että valtioiden riittämättömät ilmastotoimenpiteet asettavat heidän tulevaisuutensa ja oikeutensa elämään vaakalaudalle. (Oksanen, 2023, 268–269.) Lasten ja nuorten toimijuuden näkökulma on siis tarkastelemise...

Rehtorin työ on monipuolista ja haastavaa. Rehtori on koulun johtaja, joka vastaa paitsi opetuksen ja oppimisen laadusta, myös hallinnosta, henkilöstöstä ja taloudesta. Rehtori on koulun kasvot, joka edustaa koulua ulospäin ja pitää yhteyttä eri sidosryhmiin. Rehtorin työssä korostuvat siis erilaiset roolit ja tehtävät, jotka vaativat monenlaista osaamista ja sopeutumiskykyä. (Lahtero & Laasonen 2021; Mäkelä 2007.) Jotta rehtori kykenee hoitamaan työnsä menestyksekkäästi, täytyy työn vaatimusten ja voimavarojen olla tasapainossa. Voimavaratekijät lisäävät motivaatiota, työhön sitoutumista ja työhyvinvointia. Vaatimuksilla tarkoitetaan työhön liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä ponnisteluja. Kun nämä kaksi ovat sopivassa tasapainossa keskenään, syntyy myönteisiä vaikutuksia, kuten työhön sitoutumista. Jos yksilö kokee vaatimukset liiallisina suhteessa voimavaroihin, voi syntyä negatiivisia vaikutuksia, kuten haasteita jaksamisen kanssa. (Hakanen 2004.) Selvitin pro gradu -tutkielmassan...

Koulunsa päättävät nuoret ovat uuden ääressä, kun he pohtivat omaa paikkaansa tulevaisuudessa ja lähtevät suunnittelemaan omaa työpolkuaan. Nuoren käsityksiä työelämää kohtaan muokkaavat vahvasti hänen lähipiirinsä asenteet. Läheisten mielipiteiden lisäksi myös sosiaalinen media on nuorille paikka, josta etsitään tietoa työelämästä. (Seppänen 2021.) Sosiaalisen median alle lukeutuvat myös podcastit, joiden suosio on ollut huomattavassa nousussa viime vuosien aikana. Podcastien suosio perustuu niiden helppouteen ja samaistuttavuuteen. Hyvän podcastin äärellä voi tuntea olevansa osa keskustelua, mikä herättää ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia. Podcasteja kuuntelevat erityisesti nuoret ihmiset ja yksi kimmoke podcastien kuunteluun on uuden oppiminen. (Aho, 2020.)  Podcastit perustuvat kaverilliselle jutustelulle ja jaksoissa käsitellään ajankohtaisia teemoja keskustelun kautta. Pro gradu tutkielmassani tarkastelen, miten työelämästä ja siihen liittyvistä ilmiöistä keskustellaan po...

Media on tiiviisti mukana ihmisten elämässä ja sillä on vaikutusta lasten ja nuorten identiteetin kehittymiseen. Voidaankin ajatella, että media on ottanut kirkon, koulun ja perheen paikan ihmisten sosiaalistajana, sillä media muovaa ihmisten kuvaa maailmasta ja vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä etenkin lasten ja nuorten kohdalla, jotka usein viettävät median parissa suuren osan päivästään (Buckingham 2003). Vielä 10 vuotta sitten mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU:n sekä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen teettämän tutkimuksen mukaan mediakasvatuksen alaan liittyvää tutkimusta tehtiin melko runsaasti Suomessa, mutta itsessään mediakasvatusta käsittelevää tutkimusta oli vähän. (Pekkala ym. 2013). Niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin on tärkeä oppia ymmärtämään median vaikutusta ja toimimista, sillä median rooli on kasvanut yhteiskunnassamme, ja siitä on tullut yhä merkityksellisempi osa arkea. (Takala & Takala 2019). Median rooli ja merk...

Työterveyshoitajan työn arjessa esiintyvät kokemukset sekä näkemykset vallasta ovat erilaisia ja vaikuttavat ihmisten välisiin suhteisiin monella tavoin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka valta näyttäytyy työterveyshoitajan ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa, ohjaukseen, neuvontaan ja päätöksentekoon liittyen sekä kuinka valta määrittää työterveyshoitajan toimijuutta. Asiakasvastaanotolla työterveyshoitaja toimii tilanteessa toimijana ja arvioijana, mutta on samalla vallankäyttäjänä ja vallankäytön kohteena (kt. Brauer & Bourhis 2006, 612). Aikuiskasvatuksessa toimijuus on ymmärretty yksilöiden kapasiteettina päätöksenteossa ja niiden toteuttamisessa, jolloin siihen on sisältynyt vaihtelevasti oletuksia vallasta, resursseista ja vaikutuksesta (Eteläpelto ym. 2010, 12). Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon haastateltiin kuutta työterveyshoitajaa. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Työterveyshoitajan työhön liittyy paljon henkilö a...