Siirry pääsisältöön

”Kuinka moni vekkuli nainen etenee” Podcastien representoima kuva naisten työelämästä

Koulunsa päättävät nuoret ovat uuden ääressä, kun he pohtivat omaa paikkaansa tulevaisuudessa ja lähtevät suunnittelemaan omaa työpolkuaan. Nuoren käsityksiä työelämää kohtaan muokkaavat vahvasti hänen lähipiirinsä asenteet. Läheisten mielipiteiden lisäksi myös sosiaalinen media on nuorille paikka, josta etsitään tietoa työelämästä. (Seppänen 2021.) Sosiaalisen median alle lukeutuvat myös podcastit, joiden suosio on ollut huomattavassa nousussa viime vuosien aikana. Podcastien suosio perustuu niiden helppouteen ja samaistuttavuuteen. Hyvän podcastin äärellä voi tuntea olevansa osa keskustelua, mikä herättää ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia. Podcasteja kuuntelevat erityisesti nuoret ihmiset ja yksi kimmoke podcastien kuunteluun on uuden oppiminen. (Aho, 2020.) 

Podcastit perustuvat kaverilliselle jutustelulle ja jaksoissa käsitellään ajankohtaisia teemoja keskustelun kautta. Pro gradu tutkielmassani tarkastelen, miten työelämästä ja siihen liittyvistä ilmiöistä keskustellaan podcasteissa. Tutkimusaineistoni muodostavat nuorten naisten keskuudessa suosituimpien elämäntapa-kategoriaan kuuluvien podcastien työelämää tai sen ilmiöitä käsittelevät jaksot. Valitsemani podcast-jaksot ovat seuraavista podcasteista: Aamukahvilla, Afterwork, Nonsensepodi, Kerhotalo, Hei baby, Mimmit sijoittaa ja Mamma betalar. Tutkielmani tavoitteena oli avata ymmärrystämme siitä, millaista työelämätietoa ja millaisia asenteita nuoret naiset saavat kuunnellessaan näitä podcasteja. 

Tutkielmassani nousee esiin kolme keskeistä teemaa siitä, millaisena työelämä nuorille naisille näyttäytyy. Ensinnäkin, edelleen vallitseva epätasa-arvo työelämässä ilmenee erilaisina asenteina ja oletuksina esimerkiksi ulkonäöstä ja uralla etenemisestä. Tämä voi aiheuttaa naisille paineita oman työn merkityksen todistamisessa sekä sukupuolittunutta uupumusta. 

Työelämässä uupuu nimenomaan nuoret naiset ja siinäkin usein liitetään semmoista, että naiset on liian kunnianhimoisia, tekee tavallaan liikaa ja ei osaa delegoida, kun musta totakin kysymystä pitäisi kääntää siihen, että onko meillä itse asiassa työelämässä jotain semmoisia rakenteita, että nuorten naisten on pakko yrittää vähän niinku tuplat, jotta ne oikeasti etenisi siellä. 

 (Aamukahvilla – Johtamisesta, hyvistä jätkistä ja huulipunasta)

Toiseksi podcasteista piirtyi kuva yrittäjyydestä myönteisenä ja tavoiteltavana asiana, joka mahdollistaa enemmän vapautta omaan arkeen. Yrittäjyys voi parhaimmillaan myös ennaltaehkäistä uupumusta, sillä yrittäjällä on vapaus rakentaa itselleen mieleinen työarki. 

Kun päästään tähän yrittäjyyteen, vielä kerran jos jollekin on jäänyt epäsel- väksi, että tää yrittäjyys on tosi hyvä juttu, niin se on nimenomaan sitä, koska pystyy omaa uraa suunnittelemaan vähän tarkemmin ja miettimään isommassa kaavassa, mihin sitä kannattaa viedä. 

(Mamma betalar – Lisää duunia, lisää fyrkkaa?) 

Kolmantena löydöksenä tutkielmassani on, että aktiivinen ja aloitteellinen asenne voi tukea merkittävästi uralla etenemistä. Omalla periksiantamattomuudella ja aktiivisella toiminnalla voi olla merkittävä vaikutus siihen, saako työelämässä niitä mahdollisuuksia, joiden kautta unelmien ura lähtee rakentumaan. 

Mulla nousi yhtäkkiä se kipinä jotenkin media-alaa ja puhetyötä kohtaan niin, kun mä lopulta sain sen mahdollisuuden ihan älyttömän pitkän ja sinnikkään tällaisen väsytystaistelun päätteeksi, että pääsen Radio Voimaan tekemään viikonloppulähetyksiä, niin mähän tein. 

( Aamukahvilla – opintosokkeloita pitkin työelämään)


Malva Envall

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Kasvatustieteiden tiedekunnassa Lapin Yliopistossa. Blogiteksti on ””Kuinka moni vekkuli nainen etenee”  Podcastien representoima kuva naisten työelämästä” -nimiseen pro gradu -tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte.


Lähteet: 

Aho, R. 2020. Podcast-tutkimus 2020: tunnettuus ja kuuntelu edelleen kasvussa. Radio- media. https://radiomedia.fi/ajankohtaista/podcast-tutkimus-2020-tunnettuus-ja-kuun- telu-edelleen-kasvussa/. (Luettu 28.1.2022.) 

Seppänen, E. 2021. Nuorten työelämämaisemat – TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2021. Talous ja nuoret TAT. https://tat.fi/wp-content/uploads/2021/11/Nuorten_tyoelamamai- semat_web.pdf 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...