Siirry pääsisältöön

”Kuinka moni vekkuli nainen etenee” Podcastien representoima kuva naisten työelämästä

Koulunsa päättävät nuoret ovat uuden ääressä, kun he pohtivat omaa paikkaansa tulevaisuudessa ja lähtevät suunnittelemaan omaa työpolkuaan. Nuoren käsityksiä työelämää kohtaan muokkaavat vahvasti hänen lähipiirinsä asenteet. Läheisten mielipiteiden lisäksi myös sosiaalinen media on nuorille paikka, josta etsitään tietoa työelämästä. (Seppänen 2021.) Sosiaalisen median alle lukeutuvat myös podcastit, joiden suosio on ollut huomattavassa nousussa viime vuosien aikana. Podcastien suosio perustuu niiden helppouteen ja samaistuttavuuteen. Hyvän podcastin äärellä voi tuntea olevansa osa keskustelua, mikä herättää ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia. Podcasteja kuuntelevat erityisesti nuoret ihmiset ja yksi kimmoke podcastien kuunteluun on uuden oppiminen. (Aho, 2020.) 

Podcastit perustuvat kaverilliselle jutustelulle ja jaksoissa käsitellään ajankohtaisia teemoja keskustelun kautta. Pro gradu tutkielmassani tarkastelen, miten työelämästä ja siihen liittyvistä ilmiöistä keskustellaan podcasteissa. Tutkimusaineistoni muodostavat nuorten naisten keskuudessa suosituimpien elämäntapa-kategoriaan kuuluvien podcastien työelämää tai sen ilmiöitä käsittelevät jaksot. Valitsemani podcast-jaksot ovat seuraavista podcasteista: Aamukahvilla, Afterwork, Nonsensepodi, Kerhotalo, Hei baby, Mimmit sijoittaa ja Mamma betalar. Tutkielmani tavoitteena oli avata ymmärrystämme siitä, millaista työelämätietoa ja millaisia asenteita nuoret naiset saavat kuunnellessaan näitä podcasteja. 

Tutkielmassani nousee esiin kolme keskeistä teemaa siitä, millaisena työelämä nuorille naisille näyttäytyy. Ensinnäkin, edelleen vallitseva epätasa-arvo työelämässä ilmenee erilaisina asenteina ja oletuksina esimerkiksi ulkonäöstä ja uralla etenemisestä. Tämä voi aiheuttaa naisille paineita oman työn merkityksen todistamisessa sekä sukupuolittunutta uupumusta. 

Työelämässä uupuu nimenomaan nuoret naiset ja siinäkin usein liitetään semmoista, että naiset on liian kunnianhimoisia, tekee tavallaan liikaa ja ei osaa delegoida, kun musta totakin kysymystä pitäisi kääntää siihen, että onko meillä itse asiassa työelämässä jotain semmoisia rakenteita, että nuorten naisten on pakko yrittää vähän niinku tuplat, jotta ne oikeasti etenisi siellä. 

 (Aamukahvilla – Johtamisesta, hyvistä jätkistä ja huulipunasta)

Toiseksi podcasteista piirtyi kuva yrittäjyydestä myönteisenä ja tavoiteltavana asiana, joka mahdollistaa enemmän vapautta omaan arkeen. Yrittäjyys voi parhaimmillaan myös ennaltaehkäistä uupumusta, sillä yrittäjällä on vapaus rakentaa itselleen mieleinen työarki. 

Kun päästään tähän yrittäjyyteen, vielä kerran jos jollekin on jäänyt epäsel- väksi, että tää yrittäjyys on tosi hyvä juttu, niin se on nimenomaan sitä, koska pystyy omaa uraa suunnittelemaan vähän tarkemmin ja miettimään isommassa kaavassa, mihin sitä kannattaa viedä. 

(Mamma betalar – Lisää duunia, lisää fyrkkaa?) 

Kolmantena löydöksenä tutkielmassani on, että aktiivinen ja aloitteellinen asenne voi tukea merkittävästi uralla etenemistä. Omalla periksiantamattomuudella ja aktiivisella toiminnalla voi olla merkittävä vaikutus siihen, saako työelämässä niitä mahdollisuuksia, joiden kautta unelmien ura lähtee rakentumaan. 

Mulla nousi yhtäkkiä se kipinä jotenkin media-alaa ja puhetyötä kohtaan niin, kun mä lopulta sain sen mahdollisuuden ihan älyttömän pitkän ja sinnikkään tällaisen väsytystaistelun päätteeksi, että pääsen Radio Voimaan tekemään viikonloppulähetyksiä, niin mähän tein. 

( Aamukahvilla – opintosokkeloita pitkin työelämään)


Malva Envall

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Kasvatustieteiden tiedekunnassa Lapin Yliopistossa. Blogiteksti on ””Kuinka moni vekkuli nainen etenee”  Podcastien representoima kuva naisten työelämästä” -nimiseen pro gradu -tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte.


Lähteet: 

Aho, R. 2020. Podcast-tutkimus 2020: tunnettuus ja kuuntelu edelleen kasvussa. Radio- media. https://radiomedia.fi/ajankohtaista/podcast-tutkimus-2020-tunnettuus-ja-kuun- telu-edelleen-kasvussa/. (Luettu 28.1.2022.) 

Seppänen, E. 2021. Nuorten työelämämaisemat – TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2021. Talous ja nuoret TAT. https://tat.fi/wp-content/uploads/2021/11/Nuorten_tyoelamamai- semat_web.pdf 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla