Siirry pääsisältöön

Valta työterveyshoitajan ohjauksessa, neuvonnassa ja päätöksenteossa

Työterveyshoitajan työn arjessa esiintyvät kokemukset sekä näkemykset vallasta ovat erilaisia ja vaikuttavat ihmisten välisiin suhteisiin monella tavoin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka valta näyttäytyy työterveyshoitajan ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa, ohjaukseen, neuvontaan ja päätöksentekoon liittyen sekä kuinka valta määrittää työterveyshoitajan toimijuutta. Asiakasvastaanotolla työterveyshoitaja toimii tilanteessa toimijana ja arvioijana, mutta on samalla vallankäyttäjänä ja vallankäytön kohteena (kt. Brauer & Bourhis 2006, 612). Aikuiskasvatuksessa toimijuus on ymmärretty yksilöiden kapasiteettina päätöksenteossa ja niiden toteuttamisessa, jolloin siihen on sisältynyt vaihtelevasti oletuksia vallasta, resursseista ja vaikutuksesta (Eteläpelto ym. 2010, 12). Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon haastateltiin kuutta työterveyshoitajaa. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.

Työterveyshoitajan työhön liittyy paljon henkilö asiakkaaseen kohdentuvaa ennaltaehkäisevää työtä, jolloin palvelussa painottuvat ohjaus, neuvonta ja päätöksenteko. Vallan hallinnan teorian näkökulmasta (Foucault 1980) nämä ovat tekijöitä, joilla muokataan, opastetaan ja ohjataan toisten ihmisten käyttäytymistä, mutta myös toimijan omaa käyttäytymistä. Tutkimuksessa valta näyttäytyi laaja-alaisesti työterveyshoitajan mielekkään työn ja onnistumisen mahdollistajana, jonka seurauksena on mahdollista työskennellä. Työterveyshoitajien toimijuutta ohjaavina tekijöinä näyttäytyivät asiakasorganisaation työterveyshuollonsopimus ja toimintasuunnitelma, työterveyslaki ja oman organisaation ohjeet toiminnalle. Nämä nähtiin olevan keskeisiä toimintaa ohjaavia rakenteita ja sääntöjä. Tutkimuksessa nousi esille, että työterveyshoitaja ja asiakas ovat valtasuhteiden käytänteiden tuotteita tai tuottajia, jolloin voidaan nähdä, että valta on kaikkialla ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa (kt.Giddens 1979, 98).

Työterveyshoitajat kokivat tärkeäksi rakentaa heti vastaanoton alkaessa toimivaa ja kannustavaa nonverbaalia- ja verbaalia vuorovaikutusta. Tunnelman auki puhuminen vahvisti asiakkaan valtaa ja toimijuutta sekä motivoi häntä osallistumaan. Vallan ja tiedon nähdään liittyvän toisiinsa. Työterveyshoitajan on luotava heti vuorovaikutussuhteen alkaessa asiakkaaseen hyvä suhde, jotta asiakkaalle muodostuu tunne sekä kokemus, että hän haluaa ilmaista työterveyshoitajalle näkemyksiään ja häneen itseensä liittyvää tietoa (kt. Sipilä 2011, 141). Työterveyshoitajat voivat käyttää vastaanottoa ohjaavana tapana esimerkiksi motivoivaa haastattelua, joka osaltaan helpotti vuorovaikutusta ja rakensi asiakaslähtöisempää päätöksentekoa. Haastavissa vuorovaikutustilanteissa työterveyshoitajan tiedollinen auktoriteetti nähtiin perustuvan asiakasta otollisempaan asemaan, koska hän on oppinut asiakastyössä taitoja, miten selvittää ja ratkoa ongelmia. Tutkimuksessa nousi esille, että työterveyshoitajan pitkä työhistoria kasvattaa varmuutta kohdata erilaisia tilanteita vastaanotolla.

Valtaa tulisi nähdä toiminnassa asioita uudistavana, mahdollistavana sekä työterveyshoitajan toimijuutta vahvistavana, joka tutkimuksessa näyttäytyikin toimijan työn itsenäisyytenä ja vaikutusmahdollisuuksina omaan työhön. Omassa työskentelyssä on mahdollista kokea innovaatioita, jotka voivat lisätä omaa tietoa ja joiden avulla on mahdollista luoda uusia ratkaisuja sekä saada uutta näkökulmaa omaan työskentelytapaan (Toivanen 2023, 319).

Anne Kivilompolo

Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa, Jatkuvan oppimisen ja tasa-arvon maisteriohjelmassa. Blogiteksti on Työterveyshoitajan näkemyksiä vallasta asiakkaan kohtaamisessa nimisen pro gradu tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte.


Lähteet:

Brauer, M. & Bourhis, R. Y. (2006). Social power. (s. 301-616). European Journal of Social Psychology Eur. J.Soc.Psychol.36. https://web-s-ebscohoscom.ezproxy.ulapland.fi/ehost/ pdfviewer/pdfviewer?vid=6&sid=40eaa717-05fb-48cf-9890-fe068bf4bcb7%40redis (Luettu 5.9.2022).

Eteläpelto, A, Heiskanen, T & Collin, K. (2010). Vallan ja toimijuuden monisäikeisyys. Teoksessa Eteläpelto, A., Heiskanen, T.& Collin, K. (toim.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. (s. 9–33). Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Vantaa: Hansaprint Oy.

Foucault, M. (1980). Tarkkailla ja rangaista. Helsinki. Otava.

Giddens, A. (1979). Yhteiskuntateorian keskeisiä ongelmia. Toiminnan, rakenteen ja ristiriidan käsitteet yhteiskunta-analyysissä. Keuruu: Otava.

Sipilä, A. (2011). Sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuudet. Tiedot, taidot ja etiikka työntekijöiden näkökulmasta sosiaalityössä. Yhteiskuntatieteiden- ja kauppatieteiden tiedekunta. Itä- Suomen yliopisto

Toivanen, M. (2020) Mistä syntyvät onnekkaat löydöt asiantuntijuustyössä? Työelämätutkimus 18 (4) 2020. 305–321. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/89014/58753. (Luettu 28.10.2022).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla