Työterveyshoitajan työn arjessa esiintyvät kokemukset sekä näkemykset vallasta ovat erilaisia ja vaikuttavat ihmisten välisiin suhteisiin monella tavoin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka valta näyttäytyy työterveyshoitajan ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa, ohjaukseen, neuvontaan ja päätöksentekoon liittyen sekä kuinka valta määrittää työterveyshoitajan toimijuutta. Asiakasvastaanotolla työterveyshoitaja toimii tilanteessa toimijana ja arvioijana, mutta on samalla vallankäyttäjänä ja vallankäytön kohteena (kt. Brauer & Bourhis 2006, 612). Aikuiskasvatuksessa toimijuus on ymmärretty yksilöiden kapasiteettina päätöksenteossa ja niiden toteuttamisessa, jolloin siihen on sisältynyt vaihtelevasti oletuksia vallasta, resursseista ja vaikutuksesta (Eteläpelto ym. 2010, 12). Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon haastateltiin kuutta työterveyshoitajaa. Tulokset analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.
Työterveyshoitajan työhön liittyy paljon henkilö asiakkaaseen kohdentuvaa ennaltaehkäisevää työtä, jolloin palvelussa painottuvat ohjaus, neuvonta ja päätöksenteko. Vallan hallinnan teorian näkökulmasta (Foucault 1980) nämä ovat tekijöitä, joilla muokataan, opastetaan ja ohjataan toisten ihmisten käyttäytymistä, mutta myös toimijan omaa käyttäytymistä. Tutkimuksessa valta näyttäytyi laaja-alaisesti työterveyshoitajan mielekkään työn ja onnistumisen mahdollistajana, jonka seurauksena on mahdollista työskennellä. Työterveyshoitajien toimijuutta ohjaavina tekijöinä näyttäytyivät asiakasorganisaation työterveyshuollonsopimus ja toimintasuunnitelma, työterveyslaki ja oman organisaation ohjeet toiminnalle. Nämä nähtiin olevan keskeisiä toimintaa ohjaavia rakenteita ja sääntöjä. Tutkimuksessa nousi esille, että työterveyshoitaja ja asiakas ovat valtasuhteiden käytänteiden tuotteita tai tuottajia, jolloin voidaan nähdä, että valta on kaikkialla ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa (kt.Giddens 1979, 98).
Työterveyshoitajat kokivat tärkeäksi rakentaa heti vastaanoton alkaessa toimivaa ja kannustavaa nonverbaalia- ja verbaalia vuorovaikutusta. Tunnelman auki puhuminen vahvisti asiakkaan valtaa ja toimijuutta sekä motivoi häntä osallistumaan. Vallan ja tiedon nähdään liittyvän toisiinsa. Työterveyshoitajan on luotava heti vuorovaikutussuhteen alkaessa asiakkaaseen hyvä suhde, jotta asiakkaalle muodostuu tunne sekä kokemus, että hän haluaa ilmaista työterveyshoitajalle näkemyksiään ja häneen itseensä liittyvää tietoa (kt. Sipilä 2011, 141). Työterveyshoitajat voivat käyttää vastaanottoa ohjaavana tapana esimerkiksi motivoivaa haastattelua, joka osaltaan helpotti vuorovaikutusta ja rakensi asiakaslähtöisempää päätöksentekoa. Haastavissa vuorovaikutustilanteissa työterveyshoitajan tiedollinen auktoriteetti nähtiin perustuvan asiakasta otollisempaan asemaan, koska hän on oppinut asiakastyössä taitoja, miten selvittää ja ratkoa ongelmia. Tutkimuksessa nousi esille, että työterveyshoitajan pitkä työhistoria kasvattaa varmuutta kohdata erilaisia tilanteita vastaanotolla.
Valtaa tulisi nähdä toiminnassa asioita uudistavana, mahdollistavana sekä työterveyshoitajan toimijuutta vahvistavana, joka tutkimuksessa näyttäytyikin toimijan työn itsenäisyytenä ja vaikutusmahdollisuuksina omaan työhön. Omassa työskentelyssä on mahdollista kokea innovaatioita, jotka voivat lisätä omaa tietoa ja joiden avulla on mahdollista luoda uusia ratkaisuja sekä saada uutta näkökulmaa omaan työskentelytapaan (Toivanen 2023, 319).
Anne Kivilompolo
Blogitekstin kirjoittaja opiskelee Lapin yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa, Jatkuvan oppimisen ja tasa-arvon maisteriohjelmassa. Blogiteksti on Työterveyshoitajan näkemyksiä vallasta asiakkaan kohtaamisessa nimisen pro gradu tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte.
Lähteet:
Brauer, M. & Bourhis, R. Y. (2006). Social power. (s. 301-616). European Journal of Social Psychology Eur. J.Soc.Psychol.36. https://web-s-ebscohoscom.ezproxy.ulapland.fi/ehost/ pdfviewer/pdfviewer?vid=6&sid=40eaa717-05fb-48cf-9890-fe068bf4bcb7%40redis (Luettu 5.9.2022).
Eteläpelto, A, Heiskanen, T & Collin, K. (2010). Vallan ja toimijuuden monisäikeisyys. Teoksessa Eteläpelto, A., Heiskanen, T.& Collin, K. (toim.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. (s. 9–33). Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Vantaa: Hansaprint Oy.
Foucault, M. (1980). Tarkkailla ja rangaista. Helsinki. Otava.
Giddens, A. (1979). Yhteiskuntateorian keskeisiä ongelmia. Toiminnan, rakenteen ja ristiriidan käsitteet yhteiskunta-analyysissä. Keuruu: Otava.
Sipilä, A. (2011). Sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuudet. Tiedot, taidot ja etiikka työntekijöiden näkökulmasta sosiaalityössä. Yhteiskuntatieteiden- ja kauppatieteiden tiedekunta. Itä- Suomen yliopisto
Toivanen, M. (2020) Mistä syntyvät onnekkaat löydöt asiantuntijuustyössä? Työelämätutkimus 18 (4) 2020. 305–321. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/89014/58753. (Luettu 28.10.2022).
Kommentit
Lähetä kommentti