Kasvatuksen tuulia

Pro gradu -tutkielmassani tutkin kansanopistojen rehtoreiden käsityksiä etätyöjakson yhteisöl-lisyydestä sekä käsityksiä etätyöjakson jälkeisestä ajasta. Keväällä 2020 kaikki oppilaitokset joutuivat siirtymään etäopetukseen Covid-19-pandemian vuoksi. Kansanopistot päätyivät ti-lanteeseen, johon eivät olleet ikinä ennen joutuneet. Tutkimukseni mielenkiinto kohdistui joh-tamisen näkökulmaan etätyön yhteisöllisyydestä. Etenkin johtajilta vaaditaan nykyään muu-toksen johtamisessa nopeita strategisia päätöksiä (Haapakoski, Niemelä & Yrjölä 2020, 125).  Etätyössä yhteisöllisyys voi murentua helpommin, joten sen huomioiminen työyhteisössä on erityisen tärkeää (Vilkman 2016).  Tutkimukseni toteutin laadullisella fenomenografisella tutkimusmenetelmällä. Fenomenografi-assa tarkastellaan ihmisten erilaisia käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä (Huusko & Paloniemi 2006, 163). Aineiston keräsin haastattelemalla viittä Suomen kansanopiston rehtoria kevättal-vella 2022. Tutkimuksen kanna...

Koulutusta kuvataan usein mahdollisuuksien tasa-arvoa edistävänä kenttänä, jossa vain opiskelijan omilla kyvyillä olisi merkitystä koulumenestyksen sekä jatkokouluttautumisen suhteen (Kosunen 2021, 56). Toisaalta koulutus itsessään voi myös luoda eriarvoisuutta ihmisten välille heidän taustojensa mukaisesti. Kasvatuskeskusteluissa toisinaan nouseekin esille pohdintoja siitä, kuinka yksilön yhteiskunnallinen luokkapositio näkyy koulunkäynnissä. Onko esimerkiksi kouluttautumista koskevat valinnat vapaita, jos ne riippuvat yksilön lähtökohdista? (Naumanen & Silvennoinen 2010, 78.) Tein pro gradu -tutkielmani ei-korkeakoulutetuista perheistä tulleiden yliopisto-opiskelijoiden korkeakouluun hakeutumisesta. Tavoitteenani oli tarkastella, miten perheen matala koulutustaso ilmeni opiskelijoiden koulunkäynnin sekä yliopistoon hakeutumisen kokemuksissa. Tarkastelunäkökulmina toimi perheen tarjoama tuki sekä koulujen ohjaustoiminta. Tutkimukseni oli laadullinen, narratiivinen tutkimus. Keräsi...

Towards the democratisation of knowledge, Collective Intelligence (CI) is being constantly generated and transformed by our produsage (aka content production and usage) in the Web 2.0 and its participatory platforms: like e.g., the wikis, blogs, and the social media (SoMe). When interviewed by Peters (2015), the Tunisian Philosopher, Pierre Lévy, who coined the term, notes that, contrasting to AI, CI “is a scientific, technical and political project that aims to make people smarter with computers, instead of trying to make computers smarter than people” (p. 261) like the Artificial Intelligence allegedly aspires. Consequently, with the increase of our interaction within interconnected networks, produsers can participate in a civic process of developing and democratising the discussions on their particular areas of interest.  Currently, the coordination of our data is largely mediated by computed algorithms, which converge and correlate our shared symbolisms and significances, conve...

Opiskelevat vanhemmat unohtuvat usein keskusteluissa niin opiskelijoiden kuin vanhempienkin keskuudessa. Kuitenkin 12,7 prosenttia yliopisto-opiskelijoista on perheellisiä (Eurostudent VII-tutkimus 2019), mikä tarkoittaa kymmeniä tuhansia perheellisiä opiskelijoita. Opiskelevat vanhemmat eivät noudata sitä elämänkulun mallitarinaa, jossa tutkinto opiskellaan aikataulussa ja lapset saadaan vasta työelämään siirryttyä. Opiskelevilla pienten lasten vanhemmilla voi olla haasteita samaistua lapsettomien ja päätyönään opiskelevien opiskelijoiden elämäntilanteeseen, sillä näiden opiskelijaryhmien välillä voi olla merkittäviä eroja esimerkiksi siinä, kuinka paljon heillä on mahdollisuuksia panostaa opintoihinsa tai osallistua koulun muuhun toimintaan. Koronapandemian myötä lähes kaikki maailman koulut joutuivat siirtymään etäopetukseen. Poikkeusolot toivat oman osansa myös vanhemmuuden ja opiskelun yhdistämiseen. Pro gradu- tutkielmassani selvitin, millaisia käsityksiä perheellisillä yliopisto...

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia rehtoreilla oli korona-kriisin johtamiseen. Vuonna 2019 havaittiin Kiinassa keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi varmistui aiemmin tuntematon koronavirus. Tätä tautia kutsutaan nimellä COVID-19. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.) Virus levisi nopeasti ympäri maailmaa. Sen leviämistä ei tunnettu eikä vaikutusta ihmisiin tiedetty. Suomen hallitus linjasi 16.3.2020, että koulujen ja oppilaitosten tilat suljetaan ja lähiopetus keskeytetään. Koulussa oli kuitenkin järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelivät kriittisillä aloilla. (Valtioneuvosto 2020.) Koulut siirtyivät etäopetukseen hallituksen päätöksen mukaisesti. Opettajat joutuivat muuttamaan opetustaan ja materiaaliaan etäopetukseen sopivaksi. Oppilaat puolestaan joutuivat opettelemaan, miten opiskellaan etäopetuksessa. Rehtorit johtivat koulujaan ja tekivät isojakin linjauksia sekä pää...

Pro gradu -tutkielmassani selvitin luokanopettajien kokemuksia ammatillisesta identiteetistä ja sen yhteyksistä opettajan toimintaan sosiaalisessa mediassa. Hyödynsin tutkielmassani kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja fenomenologista tutkimusotetta. Laadin aineistonkeruuta varten Microsoft Forms -ohjelmalla sähköisen kyselylomakkeen, jonka jaoin opettajien Facebook -ryhmään, Alakoulun Aarreaittaan. Kyselylomakkeeseen vastasi 11 luokanopettajaa.  Ammatillinen identiteetti määrittelee yksilön samaistumista ammattiinsa ja kuvailee sitä, ”mitä hän on” (Kumpula 2013, 20–23). Opettajan ammatillinen identiteetti kehittyy kokemusten ja kokemuksellisten tulkintojen pohjalta (Stenberg 2016, 27). Identiteetin osa-alueet voidaan jakaa henkilökohtaisiin, sosiaalisiin sekä ammatillisiin identiteettitekijöihin (Day & Kington 2008, 11). Identiteetin osa-alueet esiintyivät myös opettajien kokemuksissa ammatillisen identiteetin ja sosiaalisen median yhteyksiä tutkittaessa ja nämä ovat nimetty ...

Tein pro gradu -tutkielmani koulutuksen rooleista nuorten aikuisten syrjäytymisessä ja toteutin sen kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten koulutus voi eh-käistä nuorten aikuisten syrjäytymistä ja miten koulutus voi edistää nuorten aikuisten syrjäytymistä. Tutkimuskohteina olivat Pohjoismaissa asuvat 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset. Kuvailevan kirjalli-suuskatsauksen kautta pyrin kokoamaan yhteen aiempien tutkimusten tuloksia ja vertailemaan niitä. Tämän prosessin lopullisena päämääränä oli tuottaa uutta tutkimustietoa aiheestani. Tutkimusaineisto koostui lopulta 15 tutkimuksessa, jotka oli julkaistu vuosien 2010–2022 välillä. Koulutuksen syrjäytymistä ehkäiseviksi teemoiksi muodostuivat 1) nuorten aikuisten ohjaus ja tuki koulutusjärjestelmätasolla; 2) koulutus osallisuuden vahvistajana; 3) nuorten aikuisten kokemus omasta toimijuudestaan; 4) koulutuksen arvostus sekä sopiva koulutustaso. Koulutuksen syrjäyty-mistä edistäviksi teemoiksi muodos...