Kasvatuksen tuulia

Viime vuosikymmeninä koulujärjestelmä on muuttunut merkittävästi. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmä on muuttunut kaksiportaisesta kolmiportaiseen tukijärjestelmään. Lisäksi tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut huomattavasti. Taustalla voidaan nähdä useampia syitä, kuten tilastotekniset ja kuntoutuksellis- hoidolliset tekijät, kehittynyt diagnosointi, lisääntynyt tutkimustieto sekä opetuslainsäädännön muuttuminen (Jahnukainen 2006, 122–129; Opetusministeriö 2007, 42–43). Tuen tarpeen lisääntyminen on suunnannut katseet entistä tarkemmin myös opettajien osaamiseen ja valmiuksiin.  Tilastokeskuksen keräämien tietojen pohjalta on havaittu alueellisia eroja kolmiportaisen tuen toteutuksessa. Myös tukeen liittyvien pedagogisten asiakirjojen moninaisuudessa on huomattu eroavaisuuksia (Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen, 2013; Lintuvuori, Jahnukainen & Hautamäki, 2017, 320–335; Lintuvuori & Vainikainen 2018, 67–74; Nykänen 2021, 140–184). Tutkimuksemme ta...

Erityisherkkyys on ihmisen psykofyysinen ominaisuus, jolla tarkoitetaan synnynnäistä tunne- ja aistiherkkyyttä. Erityisherkkyyden perusta on hermojärjestelmän yliherkkyydessä reagoida ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin. Erityisherkälle on tyypillistä muun muassa voimakas tunne-elämä, herkkyys huomata ympäristön vivahteita ja aistia helposti muiden tunnetiloja. Erityisherkkiä ihmisiä on arvioilta noin viidesosa väestöstä. (Satri 2014, 17–22.) Erityisherkkä työntekijä on tunnollinen, luova ja hän usein vaikuttaa myönteisesti työyhteisön ilmapiiriin. Kaikista hyvistä puolista huolimatta erityisherkkyys ei välttämättä näyttäydy vahvuutena työelämässä. (Heiskanen 2014.) Opettajana työskentelee monenlaisia ihmisiä, ja olinkin kiinnostunut selvittämään, mitä erityisherkät opettajat kertoisivat herkkyyden vaikutuksista työssään.  Tutkimukseni tavoitteena oli tuoda esille, miten tutkimushenkilöiden erityisherkkyys ilmenee ja millaisia hyötyjä ja haasteita he kertovat herkkyydellä olevan op...

Koulukiusaamista on tutkittu 1970-luvulta lähtien, mutta korkeakoulukiusaamisen tutkimus on lähtenyt kasvuun vasta 2010-luvulla (ks. Lappalainen, Meriläinen, Puhakka & Sinkkonen 2011, 64; Lund & Ross 2017, 348). Laadullisia, ymmärrystä syventäviä tutkimuksia on tehty vasta vähän, ja korkeakoulukiusaamisen tutkimus nojaakin pitkälti koulu- ja työpaikkakiusaamisen parissa tehtyihin tutkimuksiin. Kiusaaminen käsitetään arkikielessä usein lasten ilmiöksi tai liittyvän harmittomampiin vuorovaikutuksen muotoihin kuten kiusoitteluun (Salmivalli 2016, 2016, 9). Kiusaaminen on kuitenkin iästä riippumaton ryhmäilmiö, jonka tunnusmerkkejä ovat vallan epätasapaino, toistuvuus ja uhrin vahingoittaminen (Hamarus 2008, 12; Olweus 1997, 496). Kiusaamista myös voi ilmetä missä tahansa ryhmässä, joka on melko pysyvä ja johon kuuluminen ei ole jäsenilleen vapaaehtoista (Salmivalli 1999, 30-33). Tutkin pro gradu -tutkielmassani korkeakoulukiusaamista opiskelijoiden puheen näkökulmasta, tavoitteena...

Työelämän murros on synnyttänyt yhteiskunnallisen tarpeen kehittää työikäisen väestön osaamista, sillä nykyinen osaaminen ei enää riitä vastaamaan kasvaneisiin vaatimuksiin (Lempinen 2014, 74). Elinikäisen ja jatkuvan oppimisen vaatimukset ovat kasvaneet. 2020-luvun elinikäisen ja jatkuvan oppimisen politiikka näkee elämänkaaren mittaisen oppimisen ja osaamisen kehittämisen edellytyksenä yhteiskunnan kantokyvyn, työllisyysasteen ja talouskasvun turvaajana (Kinnari 2020, 305). Pro gradu -tutkielmassani tutkin narratiivisella tutkimusotteella seitsemän aikuisiällä uudelleenkouluttautuneen henkilön koulutuspolkutarinoita sekä tekijöitä, jotka mahdollisesti ovat olleet vaikuttamassa yksilön koulutuspolun muotoutumiseen ja valintoihin. Tutkimukseni aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta ja yhdestä haastattelua täydentävästä kirjoitelmasta. Haastateltavat ovat aikuisiällä uudelleenkouluttautuneita tai parhaillaan uudelleenkouluttautuvia, joita yhdistää se, että he ovat aiemmin s...

One of the most impactful modern-day events has been the coronavirus outbreak and the subsequent global pandemic of 2019. Aside from the notable health detriments, Covid19 has also impacted the educational system of most countries when forcing the closure of educational institutions due to safety reasons. For some students and teachers, dealing with the switch to online/remote learning was not an easy transition which in turn garnered some criticism about the quality of the practices and mechanisms used during this time. My thesis aims to investigate the status of online education, discuss its pros and cons; and ultimately identify and define the main competences that teachers should possess to impart online education efficiently. All the data would be collected and analyzed from a Ulapland international students’ perspective and code based on the TPACK theoretical by Mishra and Koehler (2006).  TPACK is a theoretical model that categorized three different areas of knowledge (Techn...

Keväällä 2020 suomalaiset peruskoulut suljettiin koronapandemian vuoksi, ja opetus järjestettiin tänä aikana pääosin etäopetuksena. Siirtymä lähiopetuksesta etäopetukseen tapahtui nopeasti, ja luokanopettajilla oli uudenlainen haaste edessään pyrkiessään opettamaan oppilaita tänä poikkeuksellisena aikana. Etäopetuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa opettaja ja oppilaat ovat etäällä toisistaan, ja opetus voi tapahtua samanaikaisesti tai eriaikaisesti. Tutkin Pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien kokemuksia musiikin oppiaineen etäopetuksesta. Musiikki poikkeaa suuresta osasta muita oppiaineita siinä suhteessa, että siinä oppilaiden välinen vuorovaikutus on korostuneessa roolissa, joka näyttäytyy esimerkiksi yhteissoiton ja -laulun osa-alueilla. Juuri vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan, sekä oppilaiden kesken onkin pidetty etäopetuksen suurena haasteena (Nummenmaa 2012, 13).  Keräsin tutkielmani aineiston laadullisin menetelmin teemahaastatteluilla kevättalvella 2022. Haasta...

Banduran (2005) mukaan mikään ihmistoiminnan mekanismeista ei ole niin merkittävä kuin minäpystyvyys, joka tarkoittaa ihmisen uskomuksia omista kyvyistään toteuttaa käsillä oleva tehtävä (Bandura 2005, 3; Bandura 1995, 2). Minäpystyvyysuskomukset vaihtelevat niin tasoltaan, yleisyydeltään kuin voimakkuudeltaankin (Bandura 1997, 42) ja ne muodostuvat neljän informaatiolähteen eli hallinnan kokemusten, sijaiskokemusten, sanallisten suostuttelujen sekä fysiologisten ja affektiivisten tilojen kautta (Bandura 1995, 5).  Ihmiset, joilla on vahva minäpystyvyys, uskovat voittavansa esteet kehittämällä itseään ja ponnistelemalla sinnikkäästi. He eivät luovuta vaikeuksien edessä, vaan pysyvät vastoinkäymisissä sitkeinä (Bandura 2005, 4). He myös valitsevat haastavia ja kunnianhimoisia tehtäviä ja ovat niiden tavoittelemisessa periksiantamattomia (Luszczynska & Schwarzer 2005, 441). Tätä vastoin ihmiset, joilla on heikko minäpystyvyys, uskovat ponnistelujen olevan turhia vaikeuksissa ja l...