Kasvatuksen tuulia

Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia nykymaailmassa, ja sitä kautta myös kouluissa. Opettajilta vaaditaan laajaa teknologista osaamista ja valmiuksia hyödyntää teknologiaa osana opetusta. Tulevaisuudessa teknologia lisääntyy kouluissa ja se vakiinnuttaa paikkaansa perinteisten opetusmenetelmien rinnalla. Pro gradu –tutkielmassani tutkin alkuopettajien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa. Tutkimukseni on laadullinen, ja toteutin sen fenomenologista tutkimussuuntausta mukaillen. Keräsin tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomakkeella ympäri Suomea asuvilta 20 alkuopettajalta. Lisäksi tutkimukseeni osallistuneet henkilöt olivat työskennelleet opettajana vähintään vuoden. Aineiston analysoinnissa käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysivaiheessa muodostin aineiston pohjalta viisi kategoriaa: alkuopettajien valmiudet, teknologiset välineet ja sovellukset, alkuopettajien kokemukset teknologian roolista, käytettävyydestä ja saatavuudesta, tekno...

Yhä useammissa Suomen uusissa ja peruskorjatuissa koulurakennuksissa on käytössä avoimet oppimisympäristöt. Avoimissa oppimisympäristöissä on samankokoisten ja identtisesti kalustettujen luokkahuoneiden sijasta muunneltavissa olevia erilaisia ja kokoisia tiloja, jotka mukautuvat helposti ja nopeasti erityyppisiin oppimistarkoituksiin siirrettävien seinien ja sermien avulla. Siellä myös työskentelee yhtä aikaa useampi opettaja oppilaineen. Pro gradu -tutkielmassani tutkin opettajien käsityksiä tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden kanssa työskentelystä avoimessa oppimisympäristössä. Sen tuloksia avaan tässä tekstissäni. Haastattelin kymmentä opettajaa neljästä Suomen koulusta. Opettajista kuusi oli eri vuosiluokkien alakoulun luokanopettajia, kaksi yläkoulun aineenopettajaa ja kaksi erityisopettajaa. Kaikki opettajat olivat työskennelleet vähintään vuoden koulussa, jossa iso osa opetuksesta toteutettiin avoimessa oppimisympäristössä. Heistä jokainen oli työskennellyt myös perinteisess...

Tutkimme pro gradu –tutkimuksessamme luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä esteettömästä peruskoululiikunnasta. Ensimmäisessä tulosluvussamme on esitelty opiskelijoiden pohdintoja esteettömyyden käsitteestä, joita nyt avaamme tässä kirjoituksessa. Tulokset osoittavat, että Lapin yliopistossa opiskelevat opiskelijat ovat hyvin epävarmoja omista käsityksistään ja kokevat ne aihepiirin saralla hyvin riittämättöminä. Opiskelijat kokevatkin, että ennen siirtymistään kentälle liikuntaa opettavaksi opettajaksi, heidän tulisi kouluttautua lisää aihepiirin saralla. Erityisen mielenkiintoista oli huomata, että tiedot koettiin pääosin vähäisiksi riippumatta siitä, oliko opiskelijalla taustallaan vain liikunnan monialaiset perusopinnot tai 25 opintopisteen laajuiset liikunnan sivuaineopinnot. Kaiken kaikkiaan haastattelimme 35 Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijaa, joista viidellätoista oli taustallaan vain viiden opintopisteen laajuinen liikunnan peruskurssi, kun taas 20 haastateltavista ...

Seksuaalikasvatuksella on syvät juuret suomalaisessa koulutuksessa. Se on muuttanut muotoaan valtavasti vuosien aikana esimerkiksi kirkollisesta siveysopista nykyiseen nuoren kasvua tukevaan muotoon. Sillä ei ole omaa varsinaista paikkaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2016), mutta sen teemoja esiintyy alakoulun ympäristöopin oppiaineessa biologian ja terveystiedon merkein. Yläasteella sitä käsitellään vielä syvemmin terveystiedossa. Yläasteella terveystiedon opettajat tutustuvat laajemmin terveystiedon oppiaineen sisältöihin, mutta luokanopettajien pitää olla jokapaikanhöyliä kaikissa aineissa. Tämä saa pohtimaan, millaisia valmiuksia opettajat saavat seksuaalikasvatuksen opettamiseen. Tutkimusta opettajien kokemuksista seksuaalikasvatuksen parissa on tehty vain yläasteen terveystiedon aineenopettajille (Kontula & Meriläinen 2007), mutta ala-asteen seksuaalikasvatus on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Mielestäni oli tärkeä tuoda esille luokanopettajien roolia seksuaa...

Sovittelu on konfliktinratkaisukeino, jossa riidan osapuolet hakevat ratkaisun riitaansa keskenään sovittelijan toimiessa sovinnon mahdollistajana eli fasilitaattorina. Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista, eikä siinä pyritä löytämään syyllisiä tai myöskään ehdotonta totuutta. Sovitteluliike pohjautuu restoratiiviseen oikeuteen, eli rakentavaan konfliktinratkaisuun. (SSF 2021.) Restoratiivisen oikeuden tavoitteena on, että sovitteluprosessin seurauksena löytyy oikeudenmukainen ratkaisu jokaisen riidan osapuolen näkökulmasta tarkasteltuna (Brunila 2010). Sovittelun avulla ihmisten on mahdollista oppia uudenlaista ajattelua ja tapoja kohdata konflikteja. Sovittelua kutsutaankin oppivaksi oikeudeksi. Kostot ja rangaistukset eivät kuulu sovittelun ideologiaan. (Brunila 2010.) Timo Pehrman (2011) puhuu restoratiivisesta oppimisesta, joka saavutetaan sovittelussa keskustelun ja vuorovaikutuksen avulla. Tavoitteena on, että ymmärrystä lisäämällä, toimivalla vuorovaikutuksella ja tuntei...

”Lentäminen on pahinta mitä voit tehdä ympäristölle.” “Tärkeistä arvoista luopuminen on välttämätöntä.” ”Utilitaristi Peter Singerin --- mukaan porsaan tappaminen ja syöminen on aivan yhtä väärin kuin ihmisenkin, sillä molemmat ovat tuntevia olentoja.” Melkoinen tunnekuorma muutamassa virkkeessä, eikö totta? Ilmastokriisiin, lajikatoon ja paikallisiin ympäristötuhoihin sisältyy paljon tunteita ja arvokysymyksiä, joista puhumiselle ei ole löytynyt aikaa, paikkaa ja osaavia aikuisia. Näin opiskelijoiden tunteet on kauan pyritty pääosin tiedostamattomasti tukahduttamaan. Käsittelemättömiä tunteita on yllä olevien lukiokirjoista löytyneiden esimerkkien tavoin välitetty eteenpäin. Ilmastokriisi ja uusliberalistinen kulutuskapitalismi ovat ajaneet meidät ristiriitaisten viestien aikaan. Meitä kehotetaan elämään ilmasto huomioiden, mutta samanaikaisesti kuluttaminen on ”kansalaisvelvollisuutemme”, jotta talous voisi jatkaa loputonta kasvuaan. Tällainen ambivalenssi aiheuttaa tilanteen, jossa...

Luontosuhde, luonnosta vieraantuminen ja luonnon hyvinvointivaikutukset ovat jatkuvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kasvatuksen kentällä on alettu tietoisesti toteuttaa luonto- ja ympäristökasvatukseen perustuvaa pedagogiikkaa, jonka tavoitteena on Paaskosken ja Roiko-Jokelan (2016, 5-8) mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävän luontosuhteen vahvistuminen sekä kestävän tulevaisuuden mahdollistavat elintavat. Paaskoski ja Roiko-Jokela (2016, 10-11) korostavat luontosuhteen jatkuvaa muutosta yhteiskunnan asenteiden ja arvojen muuttumisen mukana. Ennen luontosuhteemme on perustunut tiiviiseen vuorovaikutukseen luonnon kanssa sekä sen hyödyntämiseen eri tavoin. Nykyisin luonto nähdään entistä enemmän virkistyspaikkana ja hyvinvoinnin lähteenä. Vaikka elämmekin erilaisessa ympäristössä kuin muutama sukupolvi sitten, jokainen kuitenkin omaa jonkinlaisen suhteen luontoon. Lapsuudessa muodostunut luontosuhde on merkittävä tekijä ympäristön arvostamisen ja ympäristövastuullisten...