Siirry pääsisältöön

Teknologia osana lukemaan ja kirjoittamaan opetusta

Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia nykymaailmassa, ja sitä kautta myös kouluissa. Opettajilta vaaditaan laajaa teknologista osaamista ja valmiuksia hyödyntää teknologiaa osana opetusta. Tulevaisuudessa teknologia lisääntyy kouluissa ja se vakiinnuttaa paikkaansa perinteisten opetusmenetelmien rinnalla. Pro gradu –tutkielmassani tutkin alkuopettajien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa.

Tutkimukseni on laadullinen, ja toteutin sen fenomenologista tutkimussuuntausta mukaillen. Keräsin tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomakkeella ympäri Suomea asuvilta 20 alkuopettajalta. Lisäksi tutkimukseeni osallistuneet henkilöt olivat työskennelleet opettajana vähintään vuoden. Aineiston analysoinnissa käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysivaiheessa muodostin aineiston pohjalta viisi kategoriaa: alkuopettajien valmiudet, teknologiset välineet ja sovellukset, alkuopettajien kokemukset teknologian roolista, käytettävyydestä ja saatavuudesta, teknologian hyödyt pedagogisena apuvälineenä, ja tulevaisuuden näkymät.

Tutkimustuloksieni perusteella alkuopettajat kokivat omat valmiutensa hyödyntää teknologiaa lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa hyviksi tai melko hyviksi. Heidän mukaansa valmiuksiin vaikuttivat muun muassa oma kiinnostus teknologiaa kohtaan, täydennyskoulutukset sekä teknologian käytettävyys ja saatavuus.

Alkuopettajat käyttivät paljon erilaisia teknologisia välineitä ja sovelluksia osana opetusta. Heidän mukaansa kouluilla oli vaihtelevasti saatavilla teknologisia välineitä. Opettajat käyttäisivät enemmän teknologisia välineitä, jos niitä olisi helpommin saatavilla.

Opettajien kokemusten perusteella erilaiset oppimispelit koettiin toimiviksi. He kokivat etenkin Ekapelin hyödylliseksi sovellukseksi alkuopetukseen. Ekapeli koettiin sen takia todella hyväksi sovellukseksi, koska siinä harjoiteltiin monipuolisesti lukemista, ja opettajat pystyivät seuraamaan oppilaiden lukemisen kehittymistä sovelluksen avulla. Sen avulla opettajat pystyivät myös toteuttamaan helposti eriyttämistä. Etenkin oppimispelit nostattivat ja ylläpitivät oppilaiden motivaatiota lukemaan ja kirjoittamaan harjoittelua kohtaan.

Teknologian tuominen osaksi opetusta monipuolistaa oppilaiden oppimista. Oppilaat oppivat lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi paljon arjessa tarvittavia taitoja, kuten perusdigitaitoja. Lisäksi teknologian käyttö kasvattaa heitä kohti teknologisoituvaa maailmaa ja yhteiskuntaa.

Alkuopettajien kokemukset yleisesti teknologian käyttämisestä osana opetusta olivat myönteiset. He korostivat, että teknologia on nimenomaan hyvä lisä opetukseen, ja sen käyttöön pitäisi liittyä aina jokin tavoite. Opettajat kokivat teknologian hyödyntämisen tärkeänä opetuksessa ja oppimisessa, koska maailma kehittyy ja muuttuu koko ajan teknologisempaan suuntaa. Vaikka teknologia koettiin hyvänä lisänä opetuksessa, niin kaikkien opettajien mielestä niin sanottuja perinteisiä opetusmenetelmiä ei pidä poistaa kouluista.

Alkuopettajien mukaan teknologia koulussa oli eritoten apuväline, jolla tuetaan ja autetaan oppilaiden oppimista. Teknologia mahdollistaa eriyttämisen, ja sitä voidaan käyttää oppilaiden motivoinnissa. Lisäksi teknologian avulla voidaan monipuolistaa lukemaan ja kirjoittamaan opetusta.

Tulevaisuudessa teknologialla voisi olla suuri apu oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja havaitsemiseen. Teknologian avulla voitaisiin vielä tehokkaammin tarkkailla ja seurata oppilaiden lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kehitystä, ja havaita varhaisessa vaiheessa oppimiseen liittyviä haasteita.


Maiju Kemppainen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu kasvatustieteiden pro gradu –tutkielmaani: Alkuopettajien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alanvaihtajana ammattikorkeakouluun

Varttuneemmalla iällä opiskelemaan lähteminen on suuri päätös, etenkin jos lähdetään kouluttautumaan uudelle ammattialalle. Kuinka orientoituminen ja ajatusten suuntaaminen uudelle alalle tapahtuu ja miten aikuisia alanvaihtajia tulisi huomioida ammattikorkeakoulussa? Millaisia merkityksiä alanvaihtajat antavat ilmiölle? On kiinnostavaa pohtia, miksi ihmiset ylipäänsä vaihtavat ammattialaa.  Tutkin pro gradussani alan vaihtamisen syitä. Ne voidaan jaotella tutkielman pohjalta sisäisiin syihin, jotka kumpuavat ihmisestä itsestään ja ulkoisiin syihin, joihin hänen tulee reagoida. Syyt voidaan jaotella kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen on uudistuminen, jolloin yksilö haluaa sisäisesti kehittyä ja kasvaa kohti uutta alaa. Toisena syynä on työnäky, jossa katsotaan menneeseen työelämään ja toisaalta nähdään tulevan alan mahdollisuuksia. Aikuisten käsitys uuden alan työstä suhteessa menneeseen vaikuttaa päätöksiin, joita oman työuran suhteen tehdään. Kolmantena syynä on uusiutuminen...

Aliupseerien jatkuva oppiminen Ilmavoimissa

Puolustusvoimien suorituskyvyn takaa motivoitunut ja osaava henkilöstö (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2015). Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä (Ruohotie 2005), mihin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan panostamalla henkilöstön koulutukseen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen (Puolustusvoimien henkilöstöstrategia 2030+; Puolustusvoimien henkilöstötilinpäätös 2022). Aliupseerien täydennyskoulutus uudistui Puolustusvoimissa vuonna 2020 ja koostuu nykyisellään kolmesta kaikille yhteisestä opintokokonaisuudesta ja niiden välissä suoritettavista täydennyskoulutuksen opintojaksoista (Eironen 2020).  Selvitin pro gradu -tutkielmassani aliupseerien näkemyksiä jatkuvasta oppimisesta Ilmavoimissa. Jatkuvalla oppimisella viitataan yleisimmin työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja tässä tutkimuksessa se on määritelty sellaiseksi koko elämän kestäväksi oman osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi, jonka tavoitteena on vastata muuttuvan työymp...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...