Siirry pääsisältöön

Teknologia osana lukemaan ja kirjoittamaan opetusta

Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia nykymaailmassa, ja sitä kautta myös kouluissa. Opettajilta vaaditaan laajaa teknologista osaamista ja valmiuksia hyödyntää teknologiaa osana opetusta. Tulevaisuudessa teknologia lisääntyy kouluissa ja se vakiinnuttaa paikkaansa perinteisten opetusmenetelmien rinnalla. Pro gradu –tutkielmassani tutkin alkuopettajien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa.

Tutkimukseni on laadullinen, ja toteutin sen fenomenologista tutkimussuuntausta mukaillen. Keräsin tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomakkeella ympäri Suomea asuvilta 20 alkuopettajalta. Lisäksi tutkimukseeni osallistuneet henkilöt olivat työskennelleet opettajana vähintään vuoden. Aineiston analysoinnissa käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysivaiheessa muodostin aineiston pohjalta viisi kategoriaa: alkuopettajien valmiudet, teknologiset välineet ja sovellukset, alkuopettajien kokemukset teknologian roolista, käytettävyydestä ja saatavuudesta, teknologian hyödyt pedagogisena apuvälineenä, ja tulevaisuuden näkymät.

Tutkimustuloksieni perusteella alkuopettajat kokivat omat valmiutensa hyödyntää teknologiaa lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa hyviksi tai melko hyviksi. Heidän mukaansa valmiuksiin vaikuttivat muun muassa oma kiinnostus teknologiaa kohtaan, täydennyskoulutukset sekä teknologian käytettävyys ja saatavuus.

Alkuopettajat käyttivät paljon erilaisia teknologisia välineitä ja sovelluksia osana opetusta. Heidän mukaansa kouluilla oli vaihtelevasti saatavilla teknologisia välineitä. Opettajat käyttäisivät enemmän teknologisia välineitä, jos niitä olisi helpommin saatavilla.

Opettajien kokemusten perusteella erilaiset oppimispelit koettiin toimiviksi. He kokivat etenkin Ekapelin hyödylliseksi sovellukseksi alkuopetukseen. Ekapeli koettiin sen takia todella hyväksi sovellukseksi, koska siinä harjoiteltiin monipuolisesti lukemista, ja opettajat pystyivät seuraamaan oppilaiden lukemisen kehittymistä sovelluksen avulla. Sen avulla opettajat pystyivät myös toteuttamaan helposti eriyttämistä. Etenkin oppimispelit nostattivat ja ylläpitivät oppilaiden motivaatiota lukemaan ja kirjoittamaan harjoittelua kohtaan.

Teknologian tuominen osaksi opetusta monipuolistaa oppilaiden oppimista. Oppilaat oppivat lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi paljon arjessa tarvittavia taitoja, kuten perusdigitaitoja. Lisäksi teknologian käyttö kasvattaa heitä kohti teknologisoituvaa maailmaa ja yhteiskuntaa.

Alkuopettajien kokemukset yleisesti teknologian käyttämisestä osana opetusta olivat myönteiset. He korostivat, että teknologia on nimenomaan hyvä lisä opetukseen, ja sen käyttöön pitäisi liittyä aina jokin tavoite. Opettajat kokivat teknologian hyödyntämisen tärkeänä opetuksessa ja oppimisessa, koska maailma kehittyy ja muuttuu koko ajan teknologisempaan suuntaa. Vaikka teknologia koettiin hyvänä lisänä opetuksessa, niin kaikkien opettajien mielestä niin sanottuja perinteisiä opetusmenetelmiä ei pidä poistaa kouluista.

Alkuopettajien mukaan teknologia koulussa oli eritoten apuväline, jolla tuetaan ja autetaan oppilaiden oppimista. Teknologia mahdollistaa eriyttämisen, ja sitä voidaan käyttää oppilaiden motivoinnissa. Lisäksi teknologian avulla voidaan monipuolistaa lukemaan ja kirjoittamaan opetusta.

Tulevaisuudessa teknologialla voisi olla suuri apu oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja havaitsemiseen. Teknologian avulla voitaisiin vielä tehokkaammin tarkkailla ja seurata oppilaiden lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kehitystä, ja havaita varhaisessa vaiheessa oppimiseen liittyviä haasteita.


Maiju Kemppainen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu kasvatustieteiden pro gradu –tutkielmaani: Alkuopettajien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla