Siirry pääsisältöön

Teknologia osana lukemaan ja kirjoittamaan opetusta

Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia nykymaailmassa, ja sitä kautta myös kouluissa. Opettajilta vaaditaan laajaa teknologista osaamista ja valmiuksia hyödyntää teknologiaa osana opetusta. Tulevaisuudessa teknologia lisääntyy kouluissa ja se vakiinnuttaa paikkaansa perinteisten opetusmenetelmien rinnalla. Pro gradu –tutkielmassani tutkin alkuopettajien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa.

Tutkimukseni on laadullinen, ja toteutin sen fenomenologista tutkimussuuntausta mukaillen. Keräsin tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomakkeella ympäri Suomea asuvilta 20 alkuopettajalta. Lisäksi tutkimukseeni osallistuneet henkilöt olivat työskennelleet opettajana vähintään vuoden. Aineiston analysoinnissa käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysivaiheessa muodostin aineiston pohjalta viisi kategoriaa: alkuopettajien valmiudet, teknologiset välineet ja sovellukset, alkuopettajien kokemukset teknologian roolista, käytettävyydestä ja saatavuudesta, teknologian hyödyt pedagogisena apuvälineenä, ja tulevaisuuden näkymät.

Tutkimustuloksieni perusteella alkuopettajat kokivat omat valmiutensa hyödyntää teknologiaa lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa hyviksi tai melko hyviksi. Heidän mukaansa valmiuksiin vaikuttivat muun muassa oma kiinnostus teknologiaa kohtaan, täydennyskoulutukset sekä teknologian käytettävyys ja saatavuus.

Alkuopettajat käyttivät paljon erilaisia teknologisia välineitä ja sovelluksia osana opetusta. Heidän mukaansa kouluilla oli vaihtelevasti saatavilla teknologisia välineitä. Opettajat käyttäisivät enemmän teknologisia välineitä, jos niitä olisi helpommin saatavilla.

Opettajien kokemusten perusteella erilaiset oppimispelit koettiin toimiviksi. He kokivat etenkin Ekapelin hyödylliseksi sovellukseksi alkuopetukseen. Ekapeli koettiin sen takia todella hyväksi sovellukseksi, koska siinä harjoiteltiin monipuolisesti lukemista, ja opettajat pystyivät seuraamaan oppilaiden lukemisen kehittymistä sovelluksen avulla. Sen avulla opettajat pystyivät myös toteuttamaan helposti eriyttämistä. Etenkin oppimispelit nostattivat ja ylläpitivät oppilaiden motivaatiota lukemaan ja kirjoittamaan harjoittelua kohtaan.

Teknologian tuominen osaksi opetusta monipuolistaa oppilaiden oppimista. Oppilaat oppivat lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi paljon arjessa tarvittavia taitoja, kuten perusdigitaitoja. Lisäksi teknologian käyttö kasvattaa heitä kohti teknologisoituvaa maailmaa ja yhteiskuntaa.

Alkuopettajien kokemukset yleisesti teknologian käyttämisestä osana opetusta olivat myönteiset. He korostivat, että teknologia on nimenomaan hyvä lisä opetukseen, ja sen käyttöön pitäisi liittyä aina jokin tavoite. Opettajat kokivat teknologian hyödyntämisen tärkeänä opetuksessa ja oppimisessa, koska maailma kehittyy ja muuttuu koko ajan teknologisempaan suuntaa. Vaikka teknologia koettiin hyvänä lisänä opetuksessa, niin kaikkien opettajien mielestä niin sanottuja perinteisiä opetusmenetelmiä ei pidä poistaa kouluista.

Alkuopettajien mukaan teknologia koulussa oli eritoten apuväline, jolla tuetaan ja autetaan oppilaiden oppimista. Teknologia mahdollistaa eriyttämisen, ja sitä voidaan käyttää oppilaiden motivoinnissa. Lisäksi teknologian avulla voidaan monipuolistaa lukemaan ja kirjoittamaan opetusta.

Tulevaisuudessa teknologialla voisi olla suuri apu oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja havaitsemiseen. Teknologian avulla voitaisiin vielä tehokkaammin tarkkailla ja seurata oppilaiden lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kehitystä, ja havaita varhaisessa vaiheessa oppimiseen liittyviä haasteita.


Maiju Kemppainen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta

Kirjoitus perustuu kasvatustieteiden pro gradu –tutkielmaani: Alkuopettajien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä lukemaan ja kirjoittamaan opetuksessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kimurantti käsityönopetus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaisen käsityöprosessin hallintaan sekä monimateriaaliseen työskentelyyn. Opetussuunnitelma ohjaa yhä enemmän oppilaita omatoimisuuteen ja kokonaisen käsityöprosessiin, eikä tekniikoista puhuta juuri lainkaan. Kokonaisessa käsityössä sama henkilö suorittaa kaikki käsityöprosessin vaiheet itse, jolloin hän tuntee tuotteen valmistuksen eri vaiheet ja tekee pääsääntöisesti tuotteen itse. Kokemusteni perusteella käsityötä opettavien opettajien keskuudessa vallitsee paljon erilaisia, jopa turhautuneita ajatuksia opetussuunnitelmasta. Itse olen saanut luokanopettajakoulutuksessani hyvät valmiudet käsityönopetukseen perusopintojen ja sivuaineopintojen ansioista. Opintojeni ansiosta olen myös vaikuttunut kokonaisen käsityöprosessin toteuttamisesta opetuksessa. Julkiset keskustelut sekä henkilökohtaiset keskustelut luokanopettajien kanssa inspiroivat minua tutkimaan käsityönopetusta ja kok

Koronaviruspandemia ja pro gradu -tutkielma

Keväällä 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, josta seurasi hyvin poikkeuksellinen ajanjakso. Tämä haastoi meidät tutkielman tekijät toteuttamaan pro gradu -tutkielman täysin etäyhteyksiä hyödyntäen. Tutkielman toteuttaminen onnistui mutkattomasti, vaikka toinen meistä työskenteli gradun parissa Rovaniemellä ja toinen Helsingissä. Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuisesti vaikutti työskentelytavan lisäksi myös meidän tutkielmamme aiheeseen, sillä poikkeusolojen vuoksi koulut sulkeutuivat ja näin ollen emme päässeet tutkimaan alkuperäistä aihettamme. Koulujen sulkeutumisen ja etäopetuksen aloittamisen myötä meille tutkielman tekijöille avautui mainio mahdollisuus tutkia tätä historiallisesti ennennäkemätöntä etäopetuksen ajanjaksoa Suomen peruskouluissa ja oppilaitoksissa. Etäopetusta on tutkittu verrattain paljon, mutta aiemmat tutkimukset painottuvat toiselle ja kolmannelle asteelle, etenkin Suomen kontekstissa. Halusimme säilyttää tutkielmamme aiheessa yhteisen mielenkiin

Tunnetaidoissa tulevaisuus?

Tunnetaidot ovat nouseva trendi kasvatustieteen kentällä. Aihe nosti esiin päätään ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa, kun terveystieto otettiin osaksi perusopetussuunnitelmaa, jonka yhtenä osa-alueena toimivat tunnetaidot. Terveystiedosta povattiin ratkaisua nuorten syrjäytymiseen ja ongelmakäyttäytymiseen. Tänä päivänä roolit ovat kuitenkin kääntyneet ja tunnetaidot nähdään samanlaisessa valossa kuin terveystieto aikoinaan. Mitä sillä sitten tarkoitetaan, kun puhutaan tunnetaidoista? Pelkistettynä sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä tunnistaa, ilmaista ja säädellä erilaisia tunteita. Tunnetaidot ovat jatkuvasti läsnä elämässämme: käyttäytymisessämme, itseemme ja muihin suhtautumisessa, sekä henkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa. Halusimme lähteä syventymään aiheeseen, sillä tunnetaidot on kirjattu osaksi opetussuunnitelmaa, mutta niiden opettaminen on pitkälti opettajan omalla vastuulla. Tämän vuoksi halusimme lähteä tutkimaan, miten tunnetaitoja opetetaan ja millaisia vaikutuksia n