Kasvatuksen tuulia

Koulun rooli nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja tukijana on tiedostettu jo pitkään. Kouluterveydenhuollolla on tässä suuri rooli, mutta myös opettajilta odotetaan tiettyjä valmiuksia ja taitoja tukea nuorta elämän eri tilanteissa. Jopa neljännes nuorista kärsii mielenterveyshäiriöistä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019), joten monet oppilaat tarvitsevat tukea myös koulupäivän aikana selvitäkseen arjen haasteista. Syömishäiriöt ovat nuorten yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä masennuksen ja ahdistuneisuuden ohella (Hietala, Kaltiainen, Metsärinne & Vanhala 2010). Koska syömishäiriöön sairastutaan usein juuri teini-iässä, opettajilla on hyvä mahdollisuus havaita nuoren hyvinvoinnin muutoksia sekä olla myös ennaltaehkäisyn kautta vaikuttamassa nuorten syömishäiriöiden puhkeamiseen (Syömishäiriöliitto 2018). Syömishäiriöön sairastunut tarvitsee valtavasti tukea lähimmäisiltään, sillä syömishäiriöiden hoito toteutetaan tyypillisesti avohoitona (Viljanen 2014). On siis tärkeää, että ...

Tunnetaidot ovat nouseva trendi kasvatustieteen kentällä. Aihe nosti esiin päätään ensimmäisen kerran 2000-luvun alussa, kun terveystieto otettiin osaksi perusopetussuunnitelmaa, jonka yhtenä osa-alueena toimivat tunnetaidot. Terveystiedosta povattiin ratkaisua nuorten syrjäytymiseen ja ongelmakäyttäytymiseen. Tänä päivänä roolit ovat kuitenkin kääntyneet ja tunnetaidot nähdään samanlaisessa valossa kuin terveystieto aikoinaan. Mitä sillä sitten tarkoitetaan, kun puhutaan tunnetaidoista? Pelkistettynä sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä tunnistaa, ilmaista ja säädellä erilaisia tunteita. Tunnetaidot ovat jatkuvasti läsnä elämässämme: käyttäytymisessämme, itseemme ja muihin suhtautumisessa, sekä henkisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa. Halusimme lähteä syventymään aiheeseen, sillä tunnetaidot on kirjattu osaksi opetussuunnitelmaa, mutta niiden opettaminen on pitkälti opettajan omalla vastuulla. Tämän vuoksi halusimme lähteä tutkimaan, miten tunnetaitoja opetetaan ja millaisia vaikutuksia n...

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaisen käsityöprosessin hallintaan sekä monimateriaaliseen työskentelyyn. Opetussuunnitelma ohjaa yhä enemmän oppilaita omatoimisuuteen ja kokonaisen käsityöprosessiin, eikä tekniikoista puhuta juuri lainkaan. Kokonaisessa käsityössä sama henkilö suorittaa kaikki käsityöprosessin vaiheet itse, jolloin hän tuntee tuotteen valmistuksen eri vaiheet ja tekee pääsääntöisesti tuotteen itse. Kokemusteni perusteella käsityötä opettavien opettajien keskuudessa vallitsee paljon erilaisia, jopa turhautuneita ajatuksia opetussuunnitelmasta. Itse olen saanut luokanopettajakoulutuksessani hyvät valmiudet käsityönopetukseen perusopintojen ja sivuaineopintojen ansioista. Opintojeni ansiosta olen myös vaikuttunut kokonaisen käsityöprosessin toteuttamisesta opetuksessa. Julkiset keskustelut sekä henkilökohtaiset keskustelut luokanopettajien kanssa inspiroivat minua tutkimaan käsityönopetusta ja kok...

Seksuaalisuus on elämänmittainen, muuttuva ja irrottamaton osa ihmistä. Se on alati läsnä niin arkisissa, kuin laajemmissakin ilmiöissä, kuten ihmissuhteissa ja käyttämässämme kielessä. Seksuaalisuus on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ajassa ja kulttuurissa, eli sen tulkinta on kontekstuaalista. Yhtenä seksuaalisuuden lähihistoriaan sijoittuvista murrosvaiheista ja ilmapiirin vapautumisesta pidetään 1960-luvun aaltoa (Kontula 2006, 27-28). Suhteessa tähän elämme parhaillaan aikaa, jossa joko nykyisten seksuaalikasvattajina toimivien henkilöiden vanhemmat tai heidän vanhempansa elivät ennen kyseistä käännekohtaa. Tämä voi aiheuttaa ilmiön, jossa riittävää seksuaalikasvatusta ei välttämättä ole osattu antaa systemaattisesti sukupolvelta toiselle, varsinkin jos siitä ei ole saatu omakohtaista kokemusta. Seksuaalisuuteen kun on yhdistetty pitkään hiljenemisen kulttuuri, jopa tabun leima. Seksuaalisuuden aiheen laaja-alaisuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi tarvitsemme ajantasaista ja modernin m...

Käsityön opetus on puhuttanut ihmisiä viimeisimmän opetussuunnitelmauudistuksen jälkeen. Se on herättänyt monissa ihmetystä niin kouluissa, sosiaalisessa mediassa kuin kahvipöytäkeskusteluissa. Tällä hetkellä voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 perusteissa käsityö määritellään monimateriaaliseksi, kaikille yhteiseksi käsityöksi. Oppiaineessa käytetään tekstiilityön ja teknisen työn työtapoja, joita ei kuitenkaan tarkemmin perusopetuksen opetussuunnitelmassa eritellä. Olemme huomanneet, että myös monille opettajille on epäselvää, miten monimateriaalista käsityötä pitäisi opettaa ja oppia. Opiskelimme itse monimateriaalisen käsityön sivuaineen yliopisto-opintojemme aikana. Koska olemme itse kiinnostuneita käsityöstä ja sen opettamisesta, halusimme tutkia, mitä tulevat luokanopettajaopiskelijat ajattelevat käsityön sisällöistä seuraavassa opetussuunnitelmassa. Tutkimuskysymyksemme oli: Millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on käsityön tulevista sisällöistä? ...

Liikunnan oppiaineen yksi kolmesta yleisestä päätavoitteesta on sosiaalisen toimintakyvyn harjoitteleminen. Sosiaalisen toimintakyvyn synonyymejä ovat muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaidot, sosioemotionaaliset taidot sekä sosiaaliset taidot. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) sosiaalisella toimintakyvyllä viitataan toisten kanssa työskentelyyn, omien tunteiden ja toiminnan säätelyyn, reiluun peliin sekä vastuunkantamiseen. Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia opettajien kokemuksia sosiaalisen toimintakyvyn opettamisesta liikuntatunnilla. Aiheen rajaukseen sisältyi myös se, miten sosiaalisen toimintakyvyn opettaminen toteutuu liikuntatunneilla sekä millainen ympäristö tukee tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista. Tutkimusmenetelmäksi valitsin fenomenografian, koska tarkoituksena oli tutkia opettajien yksilölliset ja ainutlaatuiset välittömät kokemukset. Tutkimuksessani oli mukana yhdeksän liikuntaa opettavaa opettajaa. Suurin osa opettajista työskenteli l...

Keväällä 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, josta seurasi hyvin poikkeuksellinen ajanjakso. Tämä haastoi meidät tutkielman tekijät toteuttamaan pro gradu -tutkielman täysin etäyhteyksiä hyödyntäen. Tutkielman toteuttaminen onnistui mutkattomasti, vaikka toinen meistä työskenteli gradun parissa Rovaniemellä ja toinen Helsingissä. Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuisesti vaikutti työskentelytavan lisäksi myös meidän tutkielmamme aiheeseen, sillä poikkeusolojen vuoksi koulut sulkeutuivat ja näin ollen emme päässeet tutkimaan alkuperäistä aihettamme. Koulujen sulkeutumisen ja etäopetuksen aloittamisen myötä meille tutkielman tekijöille avautui mainio mahdollisuus tutkia tätä historiallisesti ennennäkemätöntä etäopetuksen ajanjaksoa Suomen peruskouluissa ja oppilaitoksissa. Etäopetusta on tutkittu verrattain paljon, mutta aiemmat tutkimukset painottuvat toiselle ja kolmannelle asteelle, etenkin Suomen kontekstissa. Halusimme säilyttää tutkielmamme aiheessa yhteisen mielenkiin...