Siirry pääsisältöön

Koronaviruspandemia ja pro gradu -tutkielma

Keväällä 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, josta seurasi hyvin poikkeuksellinen ajanjakso. Tämä haastoi meidät tutkielman tekijät toteuttamaan pro gradu -tutkielman täysin etäyhteyksiä hyödyntäen. Tutkielman toteuttaminen onnistui mutkattomasti, vaikka toinen meistä työskenteli gradun parissa Rovaniemellä ja toinen Helsingissä. Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuisesti vaikutti työskentelytavan lisäksi myös meidän tutkielmamme aiheeseen, sillä poikkeusolojen vuoksi koulut sulkeutuivat ja näin ollen emme päässeet tutkimaan alkuperäistä aihettamme. Koulujen sulkeutumisen ja etäopetuksen aloittamisen myötä meille tutkielman tekijöille avautui mainio mahdollisuus tutkia tätä historiallisesti ennennäkemätöntä etäopetuksen ajanjaksoa Suomen peruskouluissa ja oppilaitoksissa. Etäopetusta on tutkittu verrattain paljon, mutta aiemmat tutkimukset painottuvat toiselle ja kolmannelle asteelle, etenkin Suomen kontekstissa. Halusimme säilyttää tutkielmamme aiheessa yhteisen mielenkiinnon kohteemme eli erityispedagogiikan. Päädyimmekin tutkimaan etäopetusta erityisopetuksen näkökulmasta. 



 

Tutkielmamme tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä erityisopettajilla on etäerityisopetuksen toteutumisesta poikkeusoloissa. Tutkimme, millaisia käsityksiä erityisopettajilla on etäopetuksesta sekä millaisia etuja ja haasteita erityisopettajat liittävät etäerityisopetukseen. Lisäksi tutkimme, millaisia kehitysideoita ja -tarpeita etäerityisopetuksen toteuttamiseen liittyy. Tutkielmamme tehtävänä oli ymmärtää ja kuvata erityisopettajien käsityksiä etäerityisopetuksesta. Käsityksien tutkimiseen sopii fenomenografinen tutkimusote, jota käytimme myös omassa tutkimuksessamme. Toteutimme tutkimuksemme perinteisenä survey-tutkimuksena ja keräsimme tutkimusaineiston Webropol-kyselytyökalun avulla luodulla kyselylomakkeella. Tutkimusaineiston keräsimme touko-kesäkuussa 2020. Kyselyymme vastasi yhteensä 11 Lapin maakunnassa työskentelevää erityisopettajaa, jotka olivat toteuttaneet etäerityisopetusta keväällä 2020.

Tutkimusaineiston analysoimme aineistolähtöisesti fenomenografisella analyysillä. Fenomenografinen analyysi ei omaa tarkkaa eikä selkeää menettelytapaa ja päädyimmekin toteuttamaan oman analyysiprosessimme nelivaiheisena. Tulosavaruus ja kuvauskategoriat, jotka muodostivat tutkimuksemme keskeisimmät tulokset, muotoutuivat lopulliseen muotoonsa analyysiprosessin viimeisessä vaiheessa. Jäsensimme tutkimusaineistomme neljään kuvauskategoriaan, jotka olivat etäopetuksen ominaisuudet, etäerityisopetuksen haasteet, etäerityisopetuksen hyödyt ja etäerityisopetuksen kehittäminen.

Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että erityisopettajat käsittävät etäopetuksen olevan opetusta, jossa opettaja ja oppilaat ovat fyysisesti eri paikoissa. Lisäksi erityisopettajat näkevät etäopetukseen kuuluvan tehtävien teon lisäksi myös tuen, ohjauksen ja kasvatuksen. Tuloksiemme valossa etäerityisopetus näyttäytyi ensisijaisesti haasteellisena, etenkin yhteydenpidon, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen sekä opettajan työn lisääntymisen kannalta. Tutkielmamme kuitenkin osoitti, että haasteiden lisäksi etäerityisopetuksessa on myös hyötyjä, kuten teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja itsensä kehittäminen. Tämän tutkimuksen pohjalta voimme todeta, että etäerityisopetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin yksilö- kuin koulutasolla. Etäerityisopetus poikkeusolojen aikana oli haasteellista, mutta silti erityisopettajat ottaisivat etäerityisopetuksen ajanjaksolta mukaan hyviä käytänteitä osaksi lähiopetusta, kuten etäopetuksen mahdollisuuden oppilaille sekä sähköiset opetusmateriaalit. 

Kokonaisuudessaan pro gradu -tutkielmaamme vaikutti vahvasti maailmalla vallitseva pandemia. Tutkimusprosessin loputtua voimme todeta, että etäerityisopetus ilmiönä on erittäin mielenkiintoinen, edelleen ajankohtainen ja antoisa tutkimuksen aihe, jota tulisi ehdottomasti tutkia lisää. Kannustammekin opiskelijatovereita tarttumaan tähän hyvin ajankohtaiseen ja keskustelua herättävään aiheeseen.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille blogin lukijoille!

Nelli Kulmala & Janette Ylimaunu


Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

 Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro gradu -tutkielmaan ”Toki tunnin alussa olen kysynyt aina kuulumisia ja jaksamisia, mutta kaikki tunne ja tuntemukset eivät välity ruudun takaa Lapin maakunnassa työskentelevien erityisopettajien käsityksiä etäerityisopetuksen toteutumisesta poikkeusoloissa ”

 

Kuvat: Pixabay.com

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Metsäalan opiskelijoiden alavalinnan taustat

Nuoren elämänkulku, johon sisältyvät koulutukselliset ja ammatilliset valinnat, rakentuu ihmissuhteista, kulttuurisista ilmiöistä, yhteiskunnallisista rakenteista ja historiallisista tekijöistä. Nämä tekijät muovaavat niitä mielikuvia, joita nuorilla on erilaisista itselleen sopivista ammateista.  (Juntunen 2016, 39, 38, 58.) Lappilaisten nuorten jatko-opintoihin siirtymistä toiselle asteelle käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että lähtemisen välttämättömyys on pienten kylien nuorten todellisuutta koko Lapissa. Usealle pohjoisen nuorelle toiselle asteelle siirtyminen tarkoittaa pois kotoa muuttamista ympäristöön, jossa kulttuuri ja toimintatavat ovat erilaisia kuin kotona. Nuoret voivat joutua pohtimaan työllisyyden kysymyksiä sekä taloudellista pärjäämistä epävarmassa maailmassa. (Juntunen 2016, 59; Vaattovaara 2015, 198.) Pro Gradu -tutkielmassani selvitin lappilaisten metsäalan perustutkinnon opiskelijoiden alavalintaan liittyviä tekijöitä. Metsäalan alavalintaan liittyvät te

Esiopettajat kokevat muunkielisten oppilaiden opetuksen tuovan lisätyötä varhaiskasvatuksen arkeen

Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kasvanut Suomessa parissa kymmenessä vuodessa nelinkertaiseksi (Tilastokeskus 2023). Tämä muutos näkyy myös kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tuoden opettajan työhön uusia haasteita ja näkökulmia. Opettajat tarvitsevat työnsä tueksi tietoa eri kulttuureista. Myös oman luokkansa tai oman lapsiryhmänsä ohjaaminen kohti monikulttuurista yhteisöä vaatii opettajalta oman ajattelumaailmansa tarkastelua ja omien arvojensa kirkastamista. Vain monikulttuurisuuteen sitoutuneet opettajat pystyvät kannustamaan aidosti oppilaitaan kohti monikulttuurista yhteisöä (Byker & Marquardt 2016, 30). Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää esiopettajien kokemuksia muunkielisten oppilaiden opettamisesta. Muunkielisen oppilaan määrittelen oppilaaksi, jonka äidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kielen taso ei vastaa äidinkielen tasoa johtuen monikielisestä tai muunkielisestä kotitaustasta. Tutkimuskohteenani oli kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskent

Erityisherkkien lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen

Herkkyys on kaikissa ihmisissä oleva inhimillinen ominaisuus. Pluessin ym. (2018) kattavassa tutkimuksessa on osoitettu, että noin 30 prosenttia lapsista syntyy tavanomaista herkempinä, erityisherkkinä. Erityisherkkien lukumäärä on yllättävän suuri. Lapset eivät voi tunnistaa eikä sanoittaa omaa herkkyyttään yksin, minkä vuoksi on tärkeää, että heidän kasvatukseensa osallistuvat aikuiset ymmärtävät, mistä erityisherkkyydessä on kyse. Pro gradu-tutkielmassani kuvaan erityisherkkien lasten kouluhyvinvointia aikuisten erityisherkkien kertomana. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta erityisherkistä lapsista ja heidän kouluhyvinvointinsa edistämisestä kuvaamalla erityisherkkien lasten kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa käsittelen erityisherkkyyttä sekä kouluhyvinvointia. Erityisherkkyyden piirteitä ovat emotionaalisuus, herkkyys ympäristön vivahteille, herkkyys reagoida liiallisiin ärsykkeisiin sekä asioiden syvällinen käsittely (Aron, 2020, 10). Jolla