Keväällä 2020 Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki, josta seurasi hyvin poikkeuksellinen ajanjakso. Tämä haastoi meidät tutkielman tekijät toteuttamaan pro gradu -tutkielman täysin etäyhteyksiä hyödyntäen. Tutkielman toteuttaminen onnistui mutkattomasti, vaikka toinen meistä työskenteli gradun parissa Rovaniemellä ja toinen Helsingissä. Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuisesti vaikutti työskentelytavan lisäksi myös meidän tutkielmamme aiheeseen, sillä poikkeusolojen vuoksi koulut sulkeutuivat ja näin ollen emme päässeet tutkimaan alkuperäistä aihettamme. Koulujen sulkeutumisen ja etäopetuksen aloittamisen myötä meille tutkielman tekijöille avautui mainio mahdollisuus tutkia tätä historiallisesti ennennäkemätöntä etäopetuksen ajanjaksoa Suomen peruskouluissa ja oppilaitoksissa. Etäopetusta on tutkittu verrattain paljon, mutta aiemmat tutkimukset painottuvat toiselle ja kolmannelle asteelle, etenkin Suomen kontekstissa. Halusimme säilyttää tutkielmamme aiheessa yhteisen mielenkiinnon kohteemme eli erityispedagogiikan. Päädyimmekin tutkimaan etäopetusta erityisopetuksen näkökulmasta.
Tutkielmamme tavoitteena oli selvittää, millaisia
käsityksiä erityisopettajilla on etäerityisopetuksen toteutumisesta poikkeusoloissa.
Tutkimme, millaisia käsityksiä erityisopettajilla on etäopetuksesta sekä
millaisia etuja ja haasteita erityisopettajat liittävät etäerityisopetukseen.
Lisäksi tutkimme, millaisia kehitysideoita ja -tarpeita etäerityisopetuksen toteuttamiseen
liittyy. Tutkielmamme tehtävänä oli ymmärtää ja kuvata erityisopettajien
käsityksiä etäerityisopetuksesta. Käsityksien tutkimiseen sopii
fenomenografinen tutkimusote, jota käytimme myös omassa tutkimuksessamme. Toteutimme
tutkimuksemme perinteisenä survey-tutkimuksena ja keräsimme tutkimusaineiston
Webropol-kyselytyökalun avulla luodulla kyselylomakkeella. Tutkimusaineiston
keräsimme touko-kesäkuussa 2020. Kyselyymme vastasi yhteensä 11 Lapin
maakunnassa työskentelevää erityisopettajaa, jotka olivat toteuttaneet
etäerityisopetusta keväällä 2020.
Tutkimusaineiston analysoimme aineistolähtöisesti
fenomenografisella analyysillä. Fenomenografinen analyysi ei omaa tarkkaa eikä
selkeää menettelytapaa ja päädyimmekin toteuttamaan oman analyysiprosessimme nelivaiheisena.
Tulosavaruus ja kuvauskategoriat, jotka muodostivat tutkimuksemme keskeisimmät
tulokset, muotoutuivat lopulliseen muotoonsa analyysiprosessin viimeisessä
vaiheessa. Jäsensimme tutkimusaineistomme neljään kuvauskategoriaan, jotka olivat
etäopetuksen ominaisuudet, etäerityisopetuksen haasteet, etäerityisopetuksen
hyödyt ja etäerityisopetuksen kehittäminen.
Tutkimuksemme tulokset
osoittivat, että erityisopettajat käsittävät etäopetuksen olevan opetusta,
jossa opettaja ja oppilaat ovat fyysisesti eri paikoissa. Lisäksi erityisopettajat
näkevät etäopetukseen kuuluvan tehtävien teon lisäksi myös tuen, ohjauksen ja
kasvatuksen. Tuloksiemme valossa etäerityisopetus näyttäytyi ensisijaisesti
haasteellisena, etenkin yhteydenpidon, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen sekä
opettajan työn lisääntymisen kannalta. Tutkielmamme kuitenkin osoitti, että
haasteiden lisäksi etäerityisopetuksessa on myös hyötyjä, kuten teknologian
tarjoamat mahdollisuudet ja itsensä kehittäminen. Tämän tutkimuksen pohjalta
voimme todeta, että etäerityisopetuksessa on vielä paljon kehitettävää niin
yksilö- kuin koulutasolla. Etäerityisopetus poikkeusolojen aikana oli
haasteellista, mutta silti erityisopettajat ottaisivat etäerityisopetuksen
ajanjaksolta mukaan hyviä käytänteitä osaksi lähiopetusta, kuten etäopetuksen
mahdollisuuden oppilaille sekä sähköiset opetusmateriaalit.
Kokonaisuudessaan pro gradu -tutkielmaamme vaikutti
vahvasti maailmalla vallitseva pandemia. Tutkimusprosessin loputtua voimme
todeta, että etäerityisopetus ilmiönä on erittäin mielenkiintoinen, edelleen
ajankohtainen ja antoisa tutkimuksen aihe, jota tulisi ehdottomasti tutkia
lisää. Kannustammekin opiskelijatovereita tarttumaan tähän hyvin ajankohtaiseen
ja keskustelua herättävään aiheeseen.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille blogin lukijoille!
Nelli Kulmala & Janette Ylimaunu
Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta
Kuvat: Pixabay.com
Kommentit
Lähetä kommentti