Sosiaalisen toimintakyvyn opettaminen liikuntatunnilla

Liikunnan oppiaineen yksi kolmesta yleisestä päätavoitteesta on sosiaalisen toimintakyvyn harjoitteleminen. Sosiaalisen toimintakyvyn synonyymejä ovat muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaidot, sosioemotionaaliset taidot sekä sosiaaliset taidot. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) sosiaalisella toimintakyvyllä viitataan toisten kanssa työskentelyyn, omien tunteiden ja toiminnan säätelyyn, reiluun peliin sekä vastuunkantamiseen.

Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia opettajien kokemuksia sosiaalisen toimintakyvyn opettamisesta liikuntatunnilla. Aiheen rajaukseen sisältyi myös se, miten sosiaalisen toimintakyvyn opettaminen toteutuu liikuntatunneilla sekä millainen ympäristö tukee tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista. Tutkimusmenetelmäksi valitsin fenomenografian, koska tarkoituksena oli tutkia opettajien yksilölliset ja ainutlaatuiset välittömät kokemukset.

Tutkimuksessani oli mukana yhdeksän liikuntaa opettavaa opettajaa. Suurin osa opettajista työskenteli luokanopettajana, mutta mukana oli myös yksi erityisluokanopettaja. Osa opettajista opetti oman luokan lisäksi myös toisen opettajan luokalle liikuntaa. Tutkimushenkilöitä oli mukana viideltä eri koululta. Opettajien kokemuksia sosiaalisen toimintakyvyn opettamisesta tutkin teemahaastattelun kautta. Toteutin haastattelut syyskuussa 2020 etäyhteyksin, koska koronaviruspandemia rajoitti vierailuja kouluilla.  

Opettajien kokemukset sosiaalisen toimintakyvyn opettamisesta liikuntatunnilla vaihtelivat tilanteen mukaan, eikä opettajilla ollut yksiselitteistä vastausta. Fenomenografisen analyysin perusteella luokittelin opettajien yksilölliset, erilaiset ja vaihtelevat kokemukset kolmeen kuvauskategoriaan, jotka olivat haasteet, hyödyt sekä opettajan rooli.

Sosiaalista toimintakykyä oli haastavaa opettaa silloin, kun opettaja opetti liikuntaa toisen opettajan luokalle. Tällöin liikuntaa opettavat opettajat muun muassa kokivat, että oppilaantuntemus ei ehtinyt rakentua syvälliseksi, koska oppilaita näki vain muutaman kerran viikossa. Opettajilla oli myös huoli lasten lisääntyneestä liikkumattomuudesta, jolloin liikuntatunneilla keskityttiin enemmän fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen. Suuret ryhmät olivat myös haasteena sosiaalisen toimintakyvyn opettamisessa, koska opettajat kokivat yksilöllisen huomioimisen hankalaksi. Liikuntatuntien ympäristö, kuten metsä, saattoi vaikuttaa siihen, että opettaja ei huomannut kaikkea, mitä oppilaiden kesken tapahtui.

Opettajat kokivat, että omalle luokalle oli helpompi opettaa sosiaalista toimintakykyä. Tällöin opettaja tunsin muun muassa oppilaiden väliset suhteet sekä sen, missä sosiaalisissa taidoissa kukin tarvitsee tukea ja harjoitusta. Näin ollen liikuntatunneille oli helpompi suunnitella sosiaalista toimintakykyä kehittäviä tehtäviä juuri oman luokan tarpeeseen. Opettajat kokivat hyvän ilmapiirin vaikuttavan siihen, että myös vaikeita tunteita oli turvallista käsitellä yhdessä oppilaiden kanssa. Liikuntatuntien muoto, pelit ja leikit, antoivat myös oivan mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoitteluun.

Sosiaalisen toimintakyvyn opettamisessa opettajan roolilla oli myös merkitystä. Opettajat kokivat, että heidän täytyy mahdollistaa oppilaille tilanteita yhdessä työskentelyyn sekä ristiriitojen ratkaisuun. Toisaalta opettajan täytyy olla auktoriteetti olemalla esimerkiksi sääntöjen yläpuolella. Opettajan omalla kiinnostuksella tunne- ja vuorovaikutustaitoja kohtaan sekä tietotaidolla oli merkitystä sosiaalisen toimintakyvyn opettamisessa.

Tutkimukseni tulosten perusteella voin todeta, että hyvän luokkahengen rakentumisen kannalta on perusteltua pohtia liikuntaryhmien muodostamista ja sitä, kuka opettaa luokalle liikuntaa. Tyttöjen ja poikien erottaminen eri liikuntaryhmiin sekä ryhmien kokoaminen eri luokan oppilaista ajaa tutun luokan oppilaat erilleen. Liikuntatuntien lomassa on oiva tilaisuus harjoitella muun muassa luokan me-henkeä.

 

 

Sofia Tyni

Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta

 

Kirjoitus perustuu kasvatustieteen pro gradu -tutkielmaan Opettajien kokemuksia sosiaalisen toimintakyvyn opettamisesta liikuntatunnilla.