Kasvatuksen tuulia

  ”---kyllä mä sen tiedän, että niinku iso muutos on ollut. Mä en tiedä sitten millainen olisi ollut se toinen reitti, varmaan linnaan.” -entinen JOPO-oppilas   Tämä sitaatti yhdeltä tutkimukseni osallistujalta kiteyttää, millaisia muutoksia joustava perusopetus voi saada aikaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämässä. Gradussani tutkin, miten JOPO-luokka on vaikuttanut haastattelemieni nuorten aikuisten elämänkulkuun.   JOPO tarkoittaa joustavaa perusopetusta, josta tässä kirjoituksessa käytetään vakiintunutta nimitystä JOPO. JOPO-toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja turvata peruskoulun päättötodistuksen saaminen. Pitkän tähtäimen tavoitteena JOPO-toiminnalla on kiinnittää oppilaita opiskeluun ja työelämään myös peruskoulun jälkeen. Onnistuuko JOPO tehtävässään? Haastattelemieni nuorten aikuisten elämässä useat syrjäytymisen riskitekijät olivat toteutuneet jo yläkouluiässä. Koulutyöskentelyyn ei yksinkertaisesti jäänyt voimavaroja, kun arkea kuo...

  Varhaiskasvatuksen johtajuus on tällä hetkellä murrostilassa, sillä varhaiskasvatuksen kentällä tapahtuneet muutokset ovat luoneet uudenlaisen viitekehyksen johtamiselle. Varhaiskasvatuksen hallinnon alan muutos Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen vuonna 2013 aloitti muutosten ketjun, minkä seurauksena valtakunnallisesti velvoittavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet astuivat ensimmäisen kerran voimaan vuonna 2016 ja uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) säädettiin vuonna 2018. Lain (540/2018) tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua. Laatuun pyritään vaikuttamaan nostamalla varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustasoa, minkä seurauksena päiväkodin johtajan kelpoisuusehto on määritelty maisteritasoiseksi kasvatustieteen alalla vuoteen 2030 mennessä. (Alila 2020, 2.) Johtaja nähdään keskeisenä tekijänä varhaiskasvatuksen laadun edistäjänä, ja toimiva johtajuus on määritelty yhdeksi varhaiskasvatuksen laadun edellytykseksi. (Hjelt & Karila 2021, 98.) Koulutu...

  Vuosittain useat korkeakouluopiskelijat lähtevät opiskelijavaihtoon tavoitteenaan hakea uusia ja elämää rikastuttavia kokemuksia. Pro gradu –tutkielmani käsittelee suomalaisista yliopistoista lähteneiden vaihto-opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia ystävyyssuhteista. Ystävyys nähdään pitkäkestoisena ihmissuhteena, jossa esiintyy molemminpuolista kiintymystä. Ystävyyssuhteen piirteisiin liitetään läheisyys, vastavuoroisuus, prososiaalinen käyttäytyminen eli toisen tukeminen, samankaltaisuus ja ystävyyssuhteiden kesto. Tutkielmani aineisto koostui vaihto-opiskelijoiden yksilöhaastatteluista, jotka analysoin fenomenografisin ottein.   Yksi tutkimustulosteni teema on oppilaitosten rooli ystävyyssuhteiden syntymisen tukemisessa. Ystävyyssuhteiden syntymisen perustana pidetään vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen edellytyksenä nähdään ympäristö, joka tarjoaa mahdollisuuksia ja kannustimia ihmisten keskinäiseen tutustumiseen. Haastatteluissa vaihto-opiskelijat nostivat esiin kei...

  Kohtaaminen on ainutkertainen hetki huomata toinen kokonaisvaltaisesti. Kohtaamisissa pidämme vertauskuvallisesti kuin taimenta kädessä, jolla on mahdollisuus kasvaa suureksi puuksi. Välittävässä kohtaamisessa kasvattaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin myötäelävästi. Kun kasvattaja on kohtaamisessa läsnä, lapsi saa mahdollisuuden ilmaista itselleen tärkeitä asioita. Jos ihminen kokee toisen olevan kiireinen, toinen ei usein tahdo vaivata toista (Mustajoki 2023). Lapsi tarvitsee elämässä turvasatamia. Yksi näistä satamista on varhaiskasvatus. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on paljon hyvää, mutta vaikeina hetkinä lasten perustarpeisiin ei voida vastata (Sinkkonen 2020, 220). Lapsi rakentaa todellisuutta aikuisten kanssa jaetussa sosiaalisessa todellisuudessa. Kasvattajilla on tärkeä rooli yhteisten näkökulmien ymmärtämiseen pyrkimisessä. Jos lapsi jää ilman aikuisen tukea, se ruokkii itsekeskeisyyttä ja yhteiskunnassamme olevaa individuaalisuutta (Pulkkinen 2002, 113). L...

Valtavan vahva, omalaatuinen, mutta hyväsydäminen Peppi Pitkätossu täyttää tänä vuonna 80 vuotta, kun Astrid Lindgrenin kirjoittama lastenkirja julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1945. Kirjat ja Peppi-hahmo ovat säilyttäneet suosionsa, vaikka maailma on muuttunut paljon kahdeksankymmenen vuoden aikana. Peppi on vallaton ja valloittava hahmo, kenen elämä on laulun sanojen mukaisesti ”vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun”. Peppi elää kodissaan Huvikummussa ilman vanhempiaan, vain eläintensä herra Tossavaisen ja hevosen kanssa, eikä hän ei käy koulua. Peppi on luonut omanlaisensa elämän, jossa hän tekee asioita ja leikkii omalla tavallaan. Millaisena Pepin lapsuus tarkemmin tarkasteltuna näyttäytyy? Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, millaisena Peppi-kirjojen päähahmon, Peppi Pitkätossun, lapsuus representoituu mikrotasolla. Mikrotasolla tai mikrosysteemillä tarkoitetaan Bronfenbrennerin (1979) kehityspsykologisen systeemiteorian mukaisesti sitä ympäristöä, joka on...

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, 398) mukaan terveystieto on oppiaine, joka perustuu monitieteiseen tietopohjaan ja kuuluu jokaisen peruskoulun vuosiluokan opetussuunnitelmaan. Vuosiluokilla 1–6 terveystieto sisältyy ympäristöopin opetukseen. Vuosi-luokilla 7–9 terveystietoa opetetaan omana oppiaineenaan. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden monipuolista terveysosaamista. Sen perustana on elämän arvostaminen sekä ihmisoikeuksien mukainen, arvokas elämä. Terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä käsitellään oppilaiden ikätasoon sopivalla tavalla eri terveysosaamisen osa-alueita tarkastellen. Tutkin pro gradu -tutkielmassani luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä omista valmiuksistaan tulevina terveyskasvattajina ja sitä, miten he käsittävät opettajan roolin terveyskasvattajana. Lisäksi tavoitteenani oli selvittää, miten luokanopettajakoulutusta voitaisiin kehittää terveyskasvatuksen osalta. Tässä tutkimuksessa terveyskas...

Luokanopettajien työhyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää luokanopettajan itsensä sekä oppilaiden kannalta. Luokanopettajien työhyvinvointi on yhteydessä oppilaiden hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin. Lisäksi luokanopettajien työhyvinvoinnin avulla voidaan varmistaa tasa-arvoista oppimista ja tulevaisuutta. Nykyisen opetussuunnitelman myötä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet opettajien työhyvinvointiin. Esimerkiksi työstressi, huolien määrä, heikentynyt koettu terveys sekä unihäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Toisaalta opetussuunnitelman myötä tapahtuneet muutokset eivät ole ainoita opettajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, vaan myös esimerkiksi oppilailla on merkittävä vaikutus opettajien työhyvinvointiin. (Kauppi ym. 2022.) Työhyvinvoinnin määrittely on haasteellista, sillä työhyvinvoinnille ei olemassa tarkkaa määritelmää ja työhyvinvointia voi tarkastella useasta eri näkökulmasta (Laine 2013). Työhyvinvoinnin voi kuitenkin määritellä su...