Luokanopettajien työhyvinvointi

Luokanopettajien työhyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää luokanopettajan itsensä sekä oppilaiden kannalta. Luokanopettajien työhyvinvointi on yhteydessä oppilaiden hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin. Lisäksi luokanopettajien työhyvinvoinnin avulla voidaan varmistaa tasa-arvoista oppimista ja tulevaisuutta. Nykyisen opetussuunnitelman myötä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet opettajien työhyvinvointiin. Esimerkiksi työstressi, huolien määrä, heikentynyt koettu terveys sekä unihäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Toisaalta opetussuunnitelman myötä tapahtuneet muutokset eivät ole ainoita opettajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, vaan myös esimerkiksi oppilailla on merkittävä vaikutus opettajien työhyvinvointiin. (Kauppi ym. 2022.)

Työhyvinvoinnin määrittely on haasteellista, sillä työhyvinvoinnille ei olemassa tarkkaa määritelmää ja työhyvinvointia voi tarkastella useasta eri näkökulmasta (Laine 2013). Työhyvinvoinnin voi kuitenkin määritellä subjektiivisena kokemuksena ja hyvinvoinnin tilana (Laine 2013; Marjala 2009). Työhyvinvointi on yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (Marjala 2009). Myös hyvinvoinnin määrittely voi olla haasteellista, sillä sille ei ole olemassa yhtä oikeaa määritelmää ja määritelmät ovat jatkuvassa muutoksessa (Allardt 1976). Maailmanterveysjärjestö määrittelee hyvinvoinnin terveyden kautta ja näkee sen täydellisenä sosiaalisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tilana (WHO 2021). Toisaalta 1970-luvulla Allardt (1976) määritteli hyvinvoinnin tilana, jossa ihminen kykenee täyttämään omat perustarpeensa.

Tarkastelimme Pro gradu -tutkielmassamme luokanopettajien työhyvinvointia. Selvitimme miten luokanopettajat määrittelevät työhyvinvointia, ja mistä he näkevät sen koostuvan. Tutkimme myös, miten luokanopettajien työhyvinvointia voidaan edistää. Keskityimme luokanopettajien omiin näkemyksiin työhyvinvoinnin edistämisestä sekä siihen, miten ulkopuoliset tahot voivat edistää luokanopettajien työhyvinvointia. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella ja se on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Valitsimme aiheen, koska koemme sen tulevina luokanopettajina tärkeäksi. Koemme myös, että työhyvinvoinnin tutkimisessa olisi tärkeä keskittyä löytämään keinoja, joilla työhyvinvointia voidaan tukea ja edistää.

Tutkimuksemme mukaan luokanopettajat määrittelevät työhyvinvoinnin työssä viihtymisen ja työssä jaksamisen kautta. Työssä viihtymiseen liittyvät vahvasti tyytyväisyys työhön, työn mielekkyys ja työhön liittyvät positiiviset tunteet. Työhyvinvointia kuvataan myös jaksamisen kautta. Luokanopettajat näkevät työhyvinvoinnin jaksamisena sekä työssä että vapaa-ajalla. Työhyvinvointi koostuu luokanopettajien mukaan työympäristöstä, yhteistyöstä ja omasta toiminnasta. Työympäristöön kuuluvat muun muassa fyysiset tilat, laitteet ja työvälineet, jotka liittyvät työhyvinvointiin. Myös yhteistyö kollegoiden, esihenkilöiden sekä oppilaiden ja huoltajien kanssa liittyvät työhyvinvointiin. Lisäksi luokanopettajan oma toiminta, kuten ammatillinen kehittyminen ja oman toiminnan reflektoiminen liittyvät luokanopettajien työhyvinvointiin.

Tutkimuksemme mukaan luokanopettajien työhyvinvointia voidaan edistää viiden teeman kautta, jotka ovat päätöksenteko, johtajuus, sosiaaliset suhteet, työelämätaidot ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Päätöksenteossa keskiössä ovat resurssit, koulutukset ja työn kehittäminen. Esihenkilön tuki, johtajuuteen liittyvät piirteet sekä johtajan rooli työympäristössä ovat merkittäviä työhyvinvoinnin edistämisen kannalta. Myös työpaikan ja vapaa-ajan sosiaaliset suhteet vaikuttavat työhyvinvoinnin edistämisen. Näiden lisäksi luokanopettajien omilla työelämätaidoilla sekä kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla, kuten liikunnalla ja levolla voidaan edistää luokanopettajien työhyvinvointia. Tutkimuksemme korostaa, että luokanopettajien työhyvinvointia voivat edistää niin opettajat itse kuin muut ulkopuoliset tahot, kuten esihenkilö ja kunta. Koska luokanopettajien työhyvinvointi vaikuttaa laajasti sekä itse opettajaan että kouluyhteisöön, on luokanopettajien työhyvinvoinnin ymmärtäminen ja edistäminen tärkeää.

 

Veera Liukkonen & Katariina Niemelä

Lapin yliopisto

Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Blogikirjoitus perustuu Pro gradu -tutkielmaan ”Luokanopettajien näkemyksiä työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä”.

 

Lähteet

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuudet. Porvoo: WSOY.

Kauppi, M., Vesa, S., Kurki, A-L., Olin, N., Aalto, V. & Ervasti, J. 2022. Opettajat muuttuvassa koulumaailmassa. Opettajien työhyvinvoinnin kehitys opetussuunnitelmauudistuksen aikana. Helsinki: Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-994-5 (Luettu 11.3.2025)

Laine, P. 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5570-1 (Luettu 9.9.2024)

Marjala, P. 2009. Työhyvinvoinnin kokemukset kertomuksellisina prosesseina - narratiivinen arviointitutkimus. Väitöskirja. Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789514290244 (Luettu 10.9.2024)

World Health Organization (WHO) 2021. Towards developing WHO´s agenda on well-being. https://iris.who.int/handle/10665/350123 (Luettu 7.10.2024)