Luokanopettajien työhyvinvointi on
ensiarvoisen tärkeää luokanopettajan itsensä sekä oppilaiden kannalta.
Luokanopettajien työhyvinvointi on yhteydessä oppilaiden hyvinvointiin,
opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin. Lisäksi luokanopettajien työhyvinvoinnin
avulla voidaan varmistaa tasa-arvoista oppimista ja tulevaisuutta. Nykyisen
opetussuunnitelman myötä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet opettajien
työhyvinvointiin. Esimerkiksi työstressi, huolien määrä, heikentynyt koettu
terveys sekä unihäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Toisaalta
opetussuunnitelman myötä tapahtuneet muutokset eivät ole ainoita opettajien
työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, vaan myös esimerkiksi oppilailla on
merkittävä vaikutus opettajien työhyvinvointiin. (Kauppi ym. 2022.)
Työhyvinvoinnin määrittely on
haasteellista, sillä työhyvinvoinnille ei olemassa tarkkaa määritelmää ja työhyvinvointia
voi tarkastella useasta eri näkökulmasta (Laine 2013). Työhyvinvoinnin voi
kuitenkin määritellä subjektiivisena kokemuksena ja hyvinvoinnin tilana (Laine
2013; Marjala 2009). Työhyvinvointi on yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
(Marjala 2009). Myös hyvinvoinnin määrittely voi olla haasteellista, sillä
sille ei ole olemassa yhtä oikeaa määritelmää ja määritelmät ovat jatkuvassa
muutoksessa (Allardt 1976). Maailmanterveysjärjestö määrittelee hyvinvoinnin
terveyden kautta ja näkee sen täydellisenä sosiaalisen, henkisen ja fyysisen
hyvinvoinnin tilana (WHO 2021). Toisaalta 1970-luvulla Allardt (1976) määritteli
hyvinvoinnin tilana, jossa ihminen kykenee täyttämään omat perustarpeensa.
Tarkastelimme Pro gradu -tutkielmassamme
luokanopettajien työhyvinvointia. Selvitimme miten luokanopettajat määrittelevät
työhyvinvointia, ja mistä he näkevät sen koostuvan. Tutkimme myös, miten luokanopettajien
työhyvinvointia voidaan edistää. Keskityimme luokanopettajien omiin näkemyksiin
työhyvinvoinnin edistämisestä sekä siihen, miten ulkopuoliset tahot voivat edistää
luokanopettajien työhyvinvointia. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus.
Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella ja se on analysoitu
aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Valitsimme aiheen, koska koemme sen tulevina
luokanopettajina tärkeäksi. Koemme myös, että työhyvinvoinnin tutkimisessa
olisi tärkeä keskittyä löytämään keinoja, joilla työhyvinvointia voidaan tukea
ja edistää.
Tutkimuksemme mukaan
luokanopettajat määrittelevät työhyvinvoinnin työssä viihtymisen ja työssä
jaksamisen kautta. Työssä viihtymiseen liittyvät vahvasti tyytyväisyys työhön,
työn mielekkyys ja työhön liittyvät positiiviset tunteet. Työhyvinvointia
kuvataan myös jaksamisen kautta. Luokanopettajat näkevät työhyvinvoinnin
jaksamisena sekä työssä että vapaa-ajalla. Työhyvinvointi koostuu
luokanopettajien mukaan työympäristöstä, yhteistyöstä ja omasta toiminnasta. Työympäristöön
kuuluvat muun muassa fyysiset tilat, laitteet ja työvälineet, jotka liittyvät
työhyvinvointiin. Myös yhteistyö kollegoiden, esihenkilöiden sekä oppilaiden ja
huoltajien kanssa liittyvät työhyvinvointiin. Lisäksi luokanopettajan oma
toiminta, kuten ammatillinen kehittyminen ja oman toiminnan reflektoiminen liittyvät
luokanopettajien työhyvinvointiin.
Tutkimuksemme mukaan
luokanopettajien työhyvinvointia voidaan edistää viiden teeman kautta, jotka
ovat päätöksenteko, johtajuus, sosiaaliset suhteet, työelämätaidot ja kokonaisvaltainen
hyvinvointi. Päätöksenteossa keskiössä ovat resurssit, koulutukset ja työn
kehittäminen. Esihenkilön tuki, johtajuuteen liittyvät piirteet sekä johtajan
rooli työympäristössä ovat merkittäviä työhyvinvoinnin edistämisen kannalta.
Myös työpaikan ja vapaa-ajan sosiaaliset suhteet vaikuttavat työhyvinvoinnin
edistämisen. Näiden lisäksi luokanopettajien omilla työelämätaidoilla sekä
kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla, kuten liikunnalla ja levolla voidaan
edistää luokanopettajien työhyvinvointia. Tutkimuksemme korostaa, että
luokanopettajien työhyvinvointia voivat edistää niin opettajat itse kuin muut
ulkopuoliset tahot, kuten esihenkilö ja kunta. Koska luokanopettajien
työhyvinvointi vaikuttaa laajasti sekä itse opettajaan että kouluyhteisöön, on
luokanopettajien työhyvinvoinnin ymmärtäminen ja edistäminen tärkeää.
Veera Liukkonen & Katariina
Niemelä
Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan
kandidaatti- ja maisteriohjelma
Blogikirjoitus perustuu Pro gradu
-tutkielmaan ”Luokanopettajien näkemyksiä työhyvinvoinnista ja sen
edistämisestä”.
Lähteet
Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin
ulottuvuudet. Porvoo: WSOY.
Kauppi, M., Vesa, S., Kurki, A-L.,
Olin, N., Aalto, V. & Ervasti, J. 2022. Opettajat muuttuvassa
koulumaailmassa. Opettajien työhyvinvoinnin kehitys
opetussuunnitelmauudistuksen aikana. Helsinki: Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-994-5 (Luettu 11.3.2025)
Laine, P. 2013. Työhyvinvoinnin
kehittäminen. Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa. Väitöskirja. Turun
yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5570-1 (Luettu 9.9.2024)
Marjala, P. 2009. Työhyvinvoinnin
kokemukset kertomuksellisina prosesseina - narratiivinen arviointitutkimus. Väitöskirja.
Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:9789514290244
(Luettu 10.9.2024)
World Health Organization (WHO) 2021. Towards
developing WHO´s agenda on well-being. https://iris.who.int/handle/10665/350123
(Luettu 7.10.2024)
Kommentit
Lähetä kommentti