Siirry pääsisältöön

Pärjäävä Peppi – lapsuuden representaatiot Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -hahmossa

Valtavan vahva, omalaatuinen, mutta hyväsydäminen Peppi Pitkätossu täyttää tänä vuonna 80 vuotta, kun Astrid Lindgrenin kirjoittama lastenkirja julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1945. Kirjat ja Peppi-hahmo ovat säilyttäneet suosionsa, vaikka maailma on muuttunut paljon kahdeksankymmenen vuoden aikana. Peppi on vallaton ja valloittava hahmo, kenen elämä on laulun sanojen mukaisesti ”vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun”. Peppi elää kodissaan Huvikummussa ilman vanhempiaan, vain eläintensä herra Tossavaisen ja hevosen kanssa, eikä hän ei käy koulua. Peppi on luonut omanlaisensa elämän, jossa hän tekee asioita ja leikkii omalla tavallaan. Millaisena Pepin lapsuus tarkemmin tarkasteltuna näyttäytyy? Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, millaisena Peppi-kirjojen päähahmon, Peppi Pitkätossun, lapsuus representoituu mikrotasolla.

Mikrotasolla tai mikrosysteemillä tarkoitetaan Bronfenbrennerin (1979) kehityspsykologisen systeemiteorian mukaisesti sitä ympäristöä, joka on lähinnä kehittyvää yksilöä, ja missä ympäristössä yksilö on aktiivisesti vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mikrotaso voi olla yksilölle esimerkiksi perhe, koti, ystävät tai koulun ympäristö. Tutkimuksessani keskityin tarkastelemaan ja analysoimaan Pepin lähiympäristöä ja mitä hän tekee arjessaan, ja keiden kanssa hän on vuorovaikutuksessa. Representaation merkitys taas vaihtelee sen mukaan, mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Tutkimuksessani representaatio nähdään esittämisenä, joten tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaisia lapsuuksia Peppi Pitkätossun hahmo esittää mikrotasolla. Analysoin aineiston representaatioanalyysin avulla. Hyödynsin analyysissä myös lähiluvun menetelmää.

Aineistosta ja sen analyysin tuloksista pystyin johtamaan neljä Pepin lapsuuden representaatiota: itsenäinen, toiminnallinen, inhimillinen ja ristiriitainen lapsuus. Pepin lapsuus ilmeni itsenäisenä kaikissa kirjan tarinoissa. Peppi huolehti itse itsestään, eläimistään ja kodistaan. Hän teki omatoimisesti tavallisia arjen askareita, kuten laittoi ruokaa ja siivosi. Pepin lapsuus esiintyi myös toiminnallisena. Hän leikki, seikkaili, tanssi, ratsasti ja toimi muiden apuna. Pepin toiminnallisuuteen liittyi olennaisesti myös se, että hän teki asioita omalla, juuri hänelle tyypillisellä tavalla. Hän esimerkiksi nukkuu jalat tyynyllä ja pää jalkopäässä, leipoo pipareita lattialla ja siivoaa juuriharjat jalassa luistellen.

Pepin lapsuus representoitui tarinoissa inhimillisenä. Hän teki arjessaan lapsille tyypillisiä asioita, ja käyttäytyi lapsenomaisesti, joskus jopa ylivilkkaasti tai näsäviisaasti. Vauhdikkuudestaan huolimatta Peppi esiintyi välittävänä, huolehtivana ja hyväntahtoisena lapsihahmona. Pepin laaja mielikuvitus vaikutti myös paljon hänen toimintaansa. Pepin lapsuus esiintyi ristiriitaisena. Peppi vaikuttaa tarinoissa tyytyväiseltä elämäänsä, eikä tuo juuri ollenkaan esille vanhempiensa kaipuuta. Rivien välistä on kuitenkin luettavissa ja tulkittavissa tarinoiden surumielisyys ja Pepin yksinäisyys. Negatiiviset tunteet saattavat peittyä tarinoissa koomisten tapahtumien tai huumorin alle, mutta ovat aikuislukijalle huomattavissa. Ristiriitaisista tunteista huolimatta Peppi kuitenkin loppujen lopuksi pärjää yksin.

Tutkimukseni tulokset olivat suurimmilta osin odotusteni mukaiset. Yllättävänä ja uutena asiana minulle oli kuitenkin tunnistaa Pepin lapsuuden ristiriitaiset tunteet. Peppi on aina näyttäytynyt positiivisena ja vahvana hahmona, joten negatiivisten tunteiden tunnistaminen aineistosta oli yllättävää. Tutkielmassani pohdin lopuksi myös sitä, miten kirjat ovat säilyneet niin pitkään suosittuina. Syitä on varmasti monia, mutta itse uskon, että Pepin persoonallisuudella, hänen omalla toimintatavallaan ja hänen mielikuvituksensa laajuudella, on suuri vaikutus suosion kestävyyteen.

 

Anna Kokko, Lapin yliopisto

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ” ”Älä ole huolissasi! Kyllä minä pärjään!” Lapsuuden representaatiot mikrotasolla Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjan Peppi-hahmossa.”

 

Aineisto

Lindgren, Astrid 2017. Peppi Pitkätossu. Helsinki: WSOY.


Lähteet

Bronfenbrenner, Urie 1979. The ecology of human development: experiments by nature and

design. Cambridge, MA: Harvard University Press.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Lapsikäsitys 1950-luvulla

Lapsikäsityksellä tarkoitan tutkielmassani lapsen olemusta koskevia olettamuksia eli tietoa siitä, mikä ja millainen lapsi on. Lapsi voidaan käsittää esimerkiksi ei-kehittyneenä aikuisena, herkästi haavoittuvana olentona tai itsenäisenä toimijana. Lapsikäsitys vaikuttaa väistämättä muun muassa kasvatusperiaatteisin. Millaisena olentona lapsen käsitämme, sen mukaista kasvatusta ja koulutusta haluamme hänelle myös antaa. Käsitykset lapsuudesta ja lapsista ovat lisäksi vahvasti sidoksissa aikaan (Darian-Smith & Pascoe 2013, 4). Tutkielmani aihe sijoittuu 1950-luvulle. Vasta vuonna 1952 lähti matkaan viimeinen sotakorvausjuna Neuvostoliittoon (Leino-Kaukiainen & Heikkinen 2011, 21). Suomessa elettiin tuolloin sodanjälkeistä aikaa, mutta ennen varsinaisia suuria hyvinvointivaltion perustana olevia uudistuksia 1960-luvulla. Kasvatustieteeseen liittyvien käsitysten historian tutkiminen on tarpeellista, sillä sen avulla voidaan ymmärtää paremmin sekä menneisyyden kasvatusperiaatteita, ...