Kasvatuksen tuulia

Tunteet syntyvät ihmisen kokemuksista ja toimivat arvioivina reaktioina, jotka ohjaavat toimintaa (Villas Boas Junior ym. 2024, 2). Jääskisen ja Pelliccionin (2017, 5) mukaan tunnetaidot vaikuttavat lasten sosiaaliseen käyttäytymiseen, ja niiden haasteet voivat ilmetä esimerkiksi vaikeutena tunnistaa ja ilmaista tunteita tai levottomuutena käytöksessä. Jones ja hänen kollegansa (2015) puolestaan toteavat, että vahvat sosioemotionaaliset taidot edistävät lapsen taitoa tunnistaa, säädellä ja arvioida tunteita. Nämä taidot vahvistavat muun massa lapsen itsetuntemusta, yhteistyötaitoja ja kouluyhteisöön integroitumista. Laaksonen (2022) painottaa, että sosioemotionaaliset taidot ovat opittavissa olevia taitoja, minkä vuoksi kaveritaitojen harjoittelu on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa. Tutkin pro gradu -tutkielmassani opettajien näkemyksiä kaveritaidoista ja niiden opettamista alkuopetuksen liikuntatunneilla. Tässä tutkimuksessa kaveritaidoilla viitataan tunnetaitojen, tunteiden säätely...

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Saavutettavuus nousee esille useissa keskusteluissa ja yleensä sitä mietitään fyysisen saavutettavuuden kannalta. Yhtä tärkeää on kuitenkin huomioida sosiaalinen saavutettavuus. Koulussa saavutettavuus on hyvä huomioida erilaisten vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttämisenä sekä luokkahuoneen ja muiden tilojen muokkaamisena tarpeen mukaan. Tutkin pro gradu -tutkielmassani opettajien kokemuksia vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttämisestä. AAC-menetelmät (Augmentative and Alternative Communication) ovat puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä ja näistä tutkimuksessani tarkastellaan kuvien, viittomien, kommunikaatiotaulujen ja -kansioiden sekä pistekirjoituksen käyttöä. Lähdin tutkimaan aihetta ensisijaisesti siksi, että olen kiinnostunut viittomakielestä ja muista kommunikaatiomenetelmistä ja niiden tuomista mahdollisuuksista. Lisäksi nykyään puhutaan paljon inkluusiosta, joten erilaisten kommunikaatiomenetelmien käyttäminen perusopetuksen luokissa on koko ajan ylei...

Pro gradu -tutkielmamme käsittelee luokanopettajien kokemuksia ja käsityksiä videopeleistä pedagogisena työkaluna. Keräsimme tutkimukseemme aineiston kyselylomakkeella, joka koostui pääosin avoimista kysymyksistä. Kyselyymme vastasi yhdeksäntoista luokanopettajaa ympäri Suomea. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus ja analysoimme tutkimusaineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Yksi tutkimuksemme tuloksista oli videopelien opetuskäytön vaikutus oppilaiden motivaatioon. Opettajat kertovat videopelien toimivan opetuksessa niin motivoivana kuin motivaatiota ja keskittymistä heikentävänä tekijänä. Opettajien mukaan videopelien motivoivuus perustuu suurimmaksi osaksi niiden kolmeen ominaisuuteen, joita ovat videopelien luomat erilaiset oppimisympäristöt, pelissä etenemisen koukuttavuus ja se, että videopelit mahdollistavat oppilaille erilaisen tavan näyttää osaamistaan. Ylipäätään jo se, että käytetään digitaalisia laitteita kynän ja paperin sijasta, poikkeaa perinteisistä op...

The 21st century demands educational transformation, yet the pandemic revealed critical gaps in our approach. Through student voices from Lapland, Finland, a study attempted to explore what's missing: a holistic focus on learning experience, well-being and genuine connection, essential for future-ready learning. The pandemic threw a curveball at education systems worldwide. Suddenly, schools were closed, and we saw firsthand the impact on students. Learning gaps emerged, particularly in core subjects, and many students struggled with the shift to remote learning, feeling isolated and lacking essential support. Even nations with robust digital infrastructure and smooth transformation like Finland weren't immune. This crisis accelerated the need for significant educational changes. Issues that were previously considered as “long-term priorities”, like digital transformation and building student resilience, became immediate necessities. We realized the urgency of equipping student...

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Suomalaista koulutusta on pidetty menestystarinana, mutta viimeisempien vuosien aikana PISAtulokset ovat laskeneet merkittävästi. PISA-tutkimus toteutetaan tavallisesti kolmen vuoden välein, mutta koronapandemian takia tutkimus siirtyi vuodella eteenpäin. Vuoden 2022 PISA-tulokset julkaistiin joulukuussa 2023, josta havaittiin, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskeneet entisestään (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023; Hiltunen ym. 2023, 6). PISA-tulosten heikkenemistä on tarkasteltu monista eri näkökulmista, joista Kirjavainen ja Pulkkinen (2017) tuovat esiin keskeisiä syitä oppimistulosten muutokselle. He viittaavat etenkin lukutaidon heikkenemiseen, koulutusresurssien leikkauksiin, suurin luokkakokoihin, oppilaiden alhaiseen motivaatioon, opetussuunnitelmien muutoksiin sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulosten eroon verrattuna kantaväestön oppilaisiin. (Kirjavainen & Pulkkinen 2017.) Oppimistulosten heikkeneminen on aiheuttanut keskustelua yhteiskunnallises...

Kun pieni vauva syntyy, on se täysin riippuvainen kasvattajansa huolenpidosta ja fyysisestä läheisyydestä. Fyysinen kosketus on välttämätöntä lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. (Field 2014; Moberg 2007.) Tyypillisesti kosketuksen muodot ovat helliä ja hoivaavia, joilla osoitetaan välittämistä, huolenpitoa ja läheisyyttä. Kosketuksen merkitykset ja muodot kuitenkin muuttuvat eri ikävaiheissa. Kasvava lapsi ja nuori ottaa askeleita kohti itsenäistymistä. Kosketus näkyy sosiaalisessa kanssakäymisessä ikätovereiden kanssa ja romanttisissa suhteissa (Suvilehto, Glerean, Dunbar, Hari & Nummenmaa 2015; Gallace & Spence 2010). Ympäröivä kulttuuri tuo omat vivahteensa esimerkiksi siihen, tervehditäänkö ystävää kätellen, halauksella, poskisuudelmilla tai ilman fyysistä kosketusta (Puppel & Rozpendowska 2021; Kinnunen 2013). Kosketuksen merkitys ei kuitenkaan rajoitu vain lapsuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin, vaan se on osa ihmisten välistä vuorovaikutusta myös koulussa (...