Kun pieni vauva syntyy, on se täysin riippuvainen kasvattajansa huolenpidosta ja fyysisestä läheisyydestä. Fyysinen kosketus on välttämätöntä lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. (Field 2014; Moberg 2007.) Tyypillisesti kosketuksen muodot ovat helliä ja hoivaavia, joilla osoitetaan välittämistä, huolenpitoa ja läheisyyttä. Kosketuksen merkitykset ja muodot kuitenkin muuttuvat eri ikävaiheissa. Kasvava lapsi ja nuori ottaa askeleita kohti itsenäistymistä. Kosketus näkyy sosiaalisessa kanssakäymisessä ikätovereiden kanssa ja romanttisissa suhteissa (Suvilehto, Glerean, Dunbar, Hari & Nummenmaa 2015; Gallace & Spence 2010). Ympäröivä kulttuuri tuo omat vivahteensa esimerkiksi siihen, tervehditäänkö ystävää kätellen, halauksella, poskisuudelmilla tai ilman fyysistä kosketusta (Puppel & Rozpendowska 2021; Kinnunen 2013).
Kosketuksen merkitys ei kuitenkaan rajoitu vain lapsuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin, vaan se on osa ihmisten välistä vuorovaikutusta myös koulussa (Tainio, Heinonen & Karvonen 2023). Tästä näkökulmasta lähdin tarkastelemaan aihetta omassa tutkimuksessani. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten erityisluokanopettaja käyttää fyysistä kosketusta työssään ja millaisia merkityksiä se saa vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Syvennyin tarkastelemaan kosketuksen muotoja, opettajien perusteluista sen käytölle sekä tekijöitä, jotka ohjaavat kosketuksen käyttämistä koulumaailmassa. Tutkimukseni perustuu kuuden erityisluokanopettajan haastatteluihin, jotka analysoin teoriaohjaavan analyysin keinoin fenomenologis-hermeneuttisessa viitekehyksessä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kosketuksen merkitykset erityisopetuksessa jakautuvat kolmeen pääluokkaan: kasvatuksellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin merkityksiin. Kasvatuksellisessa mielessä kosketusta käytetään oppilaan ohjauksessa sekä palautteen antamisessa ja kannustamisessa. Sosiaalisesti kosketuksella voi olla merkittävä rooli esimerkiksi lohdutuksessa, toiminnanohjaamisessa tai huomion kiinnittämisessä haluttuun kohteeseen. Kulttuuriset merkitykset puolestaan määrittävät sitä, miten ja milloin kosketusta käytetään. Esimerkiksi opettajan sukupuoli, oppilaan ikä ja yleiset kulttuuriset normit vaikuttavat siihen, kuinka luonnollisena ja hyväksyttävänä kosketus nähdään.
Samalla kun kosketus on tärkeä osa erityisluokanopettajan työtä, sen käyttäminen vaatii herkkyyttä ja sen eettisen puolen tiedostamista. Kosketuksen on oltava aina harkittua ja oppilaan yksilöllisyyttä kunnioittavaa. Opettajankoulutuksessa aiheen käsittely voisi lisätä ymmärrystä kosketuksen tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä oppilaan oppimisen ja vuorovaikutuksen tukemiseksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä kosketuksesta näkyvämpi ja ymmärrettävämpi ilmiö erityisopetuksessa. Kosketuksen merkityksen ymmärtäminen voi vahvistaa opettajien ammattitaitoa ja lisätä tietoisuutta vuorovaikutuksen eri ulottuvuuksista. Tämänkaltaisella tutkimuksella voidaan tehdä näkyväksi ilmiöitä, jotka usein jäävät huomaamatta – mutta jotka ovat olennaisia oppimisen ja kasvun kannalta.
Marielle Raappana, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan maisteriohjelma, kestävyys- ja luontokasvatus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ””Se on luonnollinen osa meidän vuorovaikutusta.” Fyysisen kosketuksen merkitykset erityisluokanopettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa”.
Lähteet
Field, Tiffany 2014. Touch (Second edition.). Massachusetts: The MIT Press.
Gallace, A. & Spence, C. (2010). The science of interpersonal touch: An overview. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 34(2), 246–259.
Kinnunen, T. (2013). Vahvat yksin, heikot sylityksin. Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista. Juva: Bookwell Oy.
Uvnäs-Moberg, K. (2007). Rauhoittava kosketus. Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa. Helsinki: WSOY.
Puppel, J., & Rozpendowska, A. (2021). Empathic and peacebuilding gestures: An analysis of greeting gestures across cultures. Scripta Neophilologica Posnaniensia, 21, 221–245. https://doi.org/10.14746/snp.2021.21.09
Suvilehto, J., Glerean, E., Dunbar, R., Hari, R. & Nummenmaa, L. (2015). Topography of social touching depends on emotional bonds between humans. Proceedings of the National Academy of Sciences, 112(45), Article 1519231112. https://doi.org/10.1073/pnas.1519231112
Tainio, L., Heinonen, M. & Karvonen, L. (Toim.). (2023). Koskettava koulu. Tallinna: Gaudeamus.
Kommentit
Lähetä kommentti