Suomalaista koulutusta on pidetty menestystarinana, mutta viimeisempien vuosien aikana PISAtulokset ovat laskeneet merkittävästi. PISA-tutkimus toteutetaan tavallisesti kolmen vuoden välein, mutta koronapandemian takia tutkimus siirtyi vuodella eteenpäin. Vuoden 2022 PISA-tulokset julkaistiin joulukuussa 2023, josta havaittiin, että suomalaisten oppimistulokset ovat laskeneet entisestään (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023; Hiltunen ym. 2023, 6). PISA-tulosten heikkenemistä on tarkasteltu monista eri näkökulmista, joista Kirjavainen ja Pulkkinen (2017) tuovat esiin keskeisiä syitä oppimistulosten muutokselle. He viittaavat etenkin lukutaidon heikkenemiseen, koulutusresurssien leikkauksiin, suurin luokkakokoihin, oppilaiden alhaiseen motivaatioon, opetussuunnitelmien muutoksiin sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulosten eroon verrattuna kantaväestön oppilaisiin. (Kirjavainen & Pulkkinen 2017.)
Oppimistulosten heikkeneminen on aiheuttanut keskustelua yhteiskunnallisesti uutismediassa. Rautalin (2018) on tutkinut PISA:n ja suomalaisen koulutuksen kritiikkiä sekä esiin tulevia perusteluja kansallisessa mediakeskustelussa. Kritiikin aiheina ovat olleet muun muassa opetuksen heikentynyt laatu, oppimistulosten lasku, erityisopetuksen ja oppilaiden tukipalveluiden riittämättömyys, oppilaiden jaksaminen sekä sukupuolten väliset erot. Tutkimuksessa todettiin, että mediassa esitetyt näkökulmat vaikuttavat jopa poliittiseen päätöksentekoon. (Rautalin 2018.)
Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani millaisia representaatioita media luo Suomen oppimistulosten heikkenemisestä, oppimisen laadusta sekä koulutusjärjestelmän kehityksestä PISA-tutkimuksessa. Tulevana luokanopettajana koen PISA-tutkimuksen tärkeäksi mittariksi suomalaisten nuorten oppimistulosten selvittämiseksi. Samalla median uutisoinnilla on keskeinen rooli yhteiskunnan tiedonvälittäjänä, jotta lukijat pysyvät ajan tasalla koulutuskentän tapahtumista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena keräämällä aineisto Suomen valtamediasta Yleisradiolta ja Helsingin Sanomista. Aineiston mediadokumentit oli julkaistu ajanjaksolla 5.12.2023–23.6.2024, ja analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysia.
Avaan tutkimuksessani PISA-tutkimusta sekä representaation käsitettä median kontekstissa. Median representaatioilla viittaan siihen, kuinka media tuo näkemyksiään esille ihmisille ja yhteisöille, esimerkiksi kielellisten ja sisällöllisten näkökulmien kautta. Erityisesti Hall (1997) on tutkinut representaatiota median kautta ja esittää, että representaatioon kuuluu kielen, merkkien ja kuvien käyttö, jotka edustavat tai esittävät asioita. Hän korostaa, kuinka representaation merkitykset rakentuvat kielen ja kulttuurin kautta. (Hall 1997.)
Tutkimukseni mukaan mediassa käsitellään PISA-tulosten laskua laajasti. Viimeisimmässä vuoden 2022 PISA-tutkimuksessa eri osaajaryhmien taitotaso on laskenut samalla, kun osaamiserot ovat kasvaneet. Oppimisen haasteista, joiden katsotaan heijastuvan koulusuoriutumiseen, nostettiin esiin muun muassa työrauha, digilaitteiden käyttö ja lukutaidon heikkeneminen. Mediassa niin opettajat kun oppilaatkin kertoivat, kuinka rauhaton oppimisympäristö ja työrauha vaikuttavat kielteisesti oppimiseen. Digilaitteiden käyttämisestä media representoi että jopa 41 prosenttia suomalaisnuorista koki, että ”digitaalisten resurssien” käyttö häiritsee keskittymistä. Suomen PISA-suoriutumisen lisäksi, useampi mediajulkaisu käsitteli naapurimaamme Viron PISA-menestystä. Viron oppimistulokset ovat nousseet viimeisimpien PISA-tutkimusten aikana OECD-jäsenmaiden kärkeen. Mediassa Suomen ja Viron vertailua koettiin selkeästi tarkastelun arvoisena.
Koulutuksen kehittämisen näkökulmasta mediassa esitettiin representaatioita useammasta eri näkökulmasta. Useammassa mediajulkaisussa kuvailtiin, kuinka koulussa vaaditaan oppilailta tällä hetkellä liikaa, kun tärkeintä olisi keskittyä vain perustaitojen oppimiseen. Samalla digilaitteiden käyttöä tulisi hyödyntää suunnitelmallisesti huomioiden perinteisten opetus- ja oppimismenetelmien käyttö. Lisäksi mediajulkaisuissa esitettiin, kuinka koulutuspolitiikkaan tulisi panostaa syvällisemmin ja pohtia mitä Suomen koulutusjärjestelmä tarvitsee tällä hetkellä. Kaikki nämä ovat seikkoja, joihin koulutuspäättäjien tulisi kiinnittää huomiota, jotta Suomen oppimistuloksia ja PISAsuoriutumista voitaisiin kehittää takaisin maailman huipulle.
Katariina Jurvainen
Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Median representaatio Suomen oppimistulosten heikkenemisestä PISA-tutkimuksessa”.
LÄHTEET
Hall, S. (1997). Representation: cultural representations and signifying practices. London: SAGE Publications.
Hiltunen, J., Ahonen, A., Hienonen, N., Kauppinen, H., Kotila, J., Lehtola, P., Leino, K., Lin- tuvuori, M., Nissinen, K., Puhakka, E., Sirén, M., Vainikainen, M-P. & Vettenranta, J. (2023). PISA 22 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49.
Kirjavainen, T. & Pulkkinen, J. (2017a). PISA-tulokset heikentyneet huippuvuosista - kuinka paljon ja mistä se voisi johtua?. Talous ja yhteiskunta, 45(3), 8–12.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2023). PISA-tutkimus ja tulokset 2022. https://okm.fi/pisa- 2022 (Viitattu 6.3.2025.)
Rautalin, M. (2018). PISA and the criticism of Finnish education: justifications used in the national media debate. Studies in Higher Education, 43:10, 1778–1791, DOI: 10.1080/03075079.2018.1526773
Kommentit
Lähetä kommentti