Saavutettavuus nousee esille useissa keskusteluissa ja yleensä sitä mietitään fyysisen saavutettavuuden kannalta. Yhtä tärkeää on kuitenkin huomioida sosiaalinen saavutettavuus. Koulussa saavutettavuus on hyvä huomioida erilaisten vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttämisenä sekä luokkahuoneen ja muiden tilojen muokkaamisena tarpeen mukaan.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani opettajien kokemuksia vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttämisestä. AAC-menetelmät (Augmentative and Alternative Communication) ovat puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä ja näistä tutkimuksessani tarkastellaan kuvien, viittomien, kommunikaatiotaulujen ja -kansioiden sekä pistekirjoituksen käyttöä. Lähdin tutkimaan aihetta ensisijaisesti siksi, että olen kiinnostunut viittomakielestä ja muista kommunikaatiomenetelmistä ja niiden tuomista mahdollisuuksista. Lisäksi nykyään puhutaan paljon inkluusiosta, joten erilaisten kommunikaatiomenetelmien käyttäminen perusopetuksen luokissa on koko ajan yleisempää. Tulevana luokanopettajana pidän tärkeänä sitä, että jokaisella oppilaalla on tasavertainen mahdollisuus oppimiseen sekä koulupäivän aikana tapahtuviin sosiaalisiin kohtaamisiin. Inkluusio vaatii paljon resursseja, sillä opettaja voi joutua opiskelemaan useita erilaisia kommunikaatiokeinoja riippuen siitä, millaista tarvetta oman luokan oppilaiden kanssa ilmenee. Lakkala (2008) muistuttaa, että esimerkiksi kuvien käyttäminen on hyödyllistä kaikille oppilaille, sillä ne selkeyttävät päivänrakennetta sekä auttavat muistamaan missä järjestyksessä mitäkin tapahtuu.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto hankittiin kyselylomakkeen avulla keväällä 2024. Lomake jaettiin useampaan sosiaalisen median ryhmään ja vastauksia saatiin 16. Vastaajien joukossa oli luokanopettajia, erityisluokanopettajia ja erityisopettajia. Aineisto analysoitiin fenomenografisella menetelmällä.
Pollarin pro gradu -tutkielmassa (2011) oli noussut esille huoli siitä, että miten kommunikaatiota tuetaan sosiaalisissa tilanteissa. Omassa tutkimuksessanikin pohdittiin esimerkiksi välitunneilla tapahtuvia kommunikaatiotilanteita, mutta samalla esiin nousi lasten vastaanottavaisuus, vaikka yhteistä kommunikaatiomenetelmää ei olisikaan. Resurssit vaikuttavat siihen, millaisia mahdollisuuksia opettajilla ja muilla koulun työntekijöillä on käyttää tarvittavia vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä ja sitä kautta tukea myös oppilaiden välistä kommunikaatiota.
Tutkimuksessani ilmeni koulunkäynninohjaajan tärkeys luokassa, jossa on vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä käyttävä oppilas. Koulunkäynninohjaajan paikalla oleminen mahdollistaa sen, että vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä käyttävä oppilas saa ohjeistuksen samanaikaisesti luokkakavereiden kanssa. Opettajan työskennellessä yksin vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä kommunikoivien oppilaiden tiedonsaanti viivästyy. Tutkimukseni mukaan opettajilla on vaihtelevia kokemuksia vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttämisestä. Parhaimmillaan yhteistyö kodin kanssa toimii hyvin ja opettaja saa tarvittavaa tukea ja apua työpaikan lisäksi kodilta. Toisaalta taas osa koki, että kodit eivät ole halukkaita tekemään yhteistyötä, eivätkä he esimerkiksi ylläpidä lapsen koulussa käyttämää kommunikaatiomenetelmää kotona, joten kommunikaatiomenetelmän käyttämisen oppiminen on lapselle haastavaa. Kommunikaatiokeinojen käyttöönottaminen on sujunut vaihtelevasti. Käyttöönottamisen negatiivinen kokemus on johtunut yleensä siitä, että tukea ei ole saatu tarpeeksi. Koulutuksen ja kokemuksen koettiin tuoneen lisävarmuutta kommunikaatiomenetelmien käyttämiseen.
Janita Rapo, Lapin yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta, luokanopettajan maisteriohjelma, kestävyys- ja luontokasvatus
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät kouluarjessa. Fenomenografinen tutkimus ala-asteen opettajien kokemuksista”.
Lähteet:
Pollari A. 2011. AAC:n käyttö opetus- ja ohjaustilanteissa. Laadullinen tapaustutkimus AAC:n käytöstä integroidussa päiväkotiryhmässä. Erityispedagogiikanpro gradu –tutkielma, Kasvatustieteiden laitos Jyväskylän yliopisto. luettavissa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Re cord/jyx_123456789_26640
Lakkala S. 2008. Inklusiivinen opettajuus. Toimintatutkimus opettajankoulutuksessa. Lapin yliopisto. Luettavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61665/Lakkala_Suvi.pdf?sequence=1&isAllowed=
Kommentit
Lähetä kommentti