Opettajien näkemyksiä kaveritaidoista ja niiden opettamisesta alkuopetuksen liikuntatunneilla

Tunteet syntyvät ihmisen kokemuksista ja toimivat arvioivina reaktioina, jotka ohjaavat toimintaa (Villas Boas Junior ym. 2024, 2). Jääskisen ja Pelliccionin (2017, 5) mukaan tunnetaidot vaikuttavat lasten sosiaaliseen käyttäytymiseen, ja niiden haasteet voivat ilmetä esimerkiksi vaikeutena tunnistaa ja ilmaista tunteita tai levottomuutena käytöksessä. Jones ja hänen kollegansa (2015) puolestaan toteavat, että vahvat sosioemotionaaliset taidot edistävät lapsen taitoa tunnistaa, säädellä ja arvioida tunteita. Nämä taidot vahvistavat muun massa lapsen itsetuntemusta, yhteistyötaitoja ja kouluyhteisöön integroitumista. Laaksonen (2022) painottaa, että sosioemotionaaliset taidot ovat opittavissa olevia taitoja, minkä vuoksi kaveritaitojen harjoittelu on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa.

Tutkin pro gradu -tutkielmassani opettajien näkemyksiä kaveritaidoista ja niiden opettamista alkuopetuksen liikuntatunneilla. Tässä tutkimuksessa kaveritaidoilla viitataan tunnetaitojen, tunteiden säätelyn ja sosioemotionaalisten taitojen kokonaisuuteen. Tänä päivänä kasvatusalalla keskustellaan paljon oppilaiden emotionaalisten taitojen haasteista, jotka voivat vaikeuttaa esimerkiksi oppilaiden koulunkäyntiä ja oppimista. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää opettajien näkemyksiä, mistä asioista kaveritaidot koostuvat ja millainen merkitys niillä on. Lisäksi tarkastelen, miten kaveritaitoja voidaan opettaa ja tukea alkuopetuksen liikuntatunneilla. Kiinnostukseni aihetta kohtaan heräsi erityisesti esi- ja alkuopetuksen sivuaineopintojen aikana. Tutkimukseni on laadullinen, ja siihen osallistui kuusi opettajaa, jotka opettavat vuosiluokkien 1–2 liikuntatunteja. Keräsin aineiston haastattelujen avulla ja analysoin sen teemoittelua hyödyntäen.

Tutkimuksesta käy ilmi, että opettajat ymmärsivät kaveritaidot harjoiteltavina sosiaalisina ja emotionaalisina taitoina, joiden merkitys korostuu läpi elämän. Opettajat kuvailivat kaveritaitojen ja niiden harjoittelun soveltuvan luonnolliseksi osaksi kouluarkea. Systemaattisella ja suunnitelmallisella harjoittelulla voidaan vahvistaa oppilaiden kaveritaitoja ja itsenäistä toimijuutta. Tämän vuoksi sosioemotionaalisten taitojen harjoittelu tulisi aloittaa varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksen keskeisenä havaintona on, että itsensä ja toisten kanssa toimeen tuleminen edistävät hyvinvoinnin kokemista ja sosiaaliseen ympäristöön sopeutumista. Opettajat korostivat haastatteluissaan, että sosioemotionaalisten taitojen harjoittelulla voidaan edistää vastuullista toimintaa sekä ehkäistä kiusaamista ja syrjintää. Haastateltavien mukaan koulun ensisijaisena tarkoituksena on kasvattaa oppilaat osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa, jossa tarvitaan kaveritaitoja.

Tutkimukseni mukaan opettajat kokivat, että kaveritaidot integroituvat luonnolliseksi osaksi liikuntatunteja. Haastateltavien mukaan liikuntatunneilla on vaihtelevia ryhmätilanteita ja erilaisia ympäristöjä, joissa tulee osata toimia vastuullisesti erilaisten ihmisten kanssa. Haastateltavat korostivat, että arjen tilanteet, joissa oppilas harjoittelee kaveritaitoja, edistävät tehokkaimmin pysyvien muistijälkien muodostumista ja taitojen siirtymistä osaksi toimintaa. Laadukas kaveritaitojen harjoittelu vaatii myös opettajalta esimerkiksi pedagogisia valintoja, oman toiminnan reflektointia ja aikaa kaveritaitojen harjoittelulle. Tutkimukseni kaikki opettajat kertoivat kokevansa riittämättömyyden tunnetta kaveritaitojen opetuksessa, sillä resurssit haastavat välitöntä puuttumista vaikeisiin tilanteisiin ja taitojen laadukasta tukemista. Haastateltavien mukaan sosioemotionaalisten taitojen harjoittelua voitaisiin tehostaa määrittelemällä kaveritaidot selkeämmäksi osaksi opetussuunnitelmaa sekä lisäämällä resursseja. Nämä asiat antaisivat opettajien mukaan kaveritaitojen opetukselle kuuluvan painoarvon.

Viivi Pakkala, Lapin yliopisto

Kasvatustieteiden tiedekunta, Luokanopettajan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaani ”Opettajien näkemyksiä kaveritaidoista ja niiden opettamisesta alkuopetuksen liikuntatunneilla”.

 

Lähteet

Jones, D. E., Greenberg, M., & Cowley, M. (2015). Early social-emotional functioning and public health: the relationship between kindergarten social competence and future wellness. American Journal of Public Health, 105, 2283–2290. https://research-ebscocom.ezproxy.ulapland.fi/c/23dr3h/viewer/pdf/fdug7bta4n?route=details

Jääskinen, A., Pelliccioni, S., & Pelliccioni, S. (2017). Mitä sä rageet?: Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Lasten Keskus.

Laaksonen, V. (2022). Kaveritaidot varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus.

Villas Boas Junior, M., Ucha, F. G., Souza, V. H. de, Manzini, M., Corrêa, M. de F., Angelo, D. L., Corcuera-Bustamante, S., Reyes-Bossio, M., Viveiros, L., & Brandão, R. (2024). The relationship between emotional regulation and sports performance: A systematic review. Journal of Physical Education, 35(1), e-3530. https://doi.org/10.4025/jphyseduc.35i1.3530