Opettajakoulutuksessa sekä opetustyössä olemme huomanneet, että ylöspäin eriyttäminen on jäänyt alaspäin eriyttämisen varjoon. Opiskellessamme alaspäin eriyttämisellä oli huomattavasti suurempi painoarvo yliopiston opettajakoulutuksen peruskursseilla kuin ylöspäin eriyttämisellä. Luokkahuoneet ovat täynnä omalla tavallaan lahjakkaita yksilöitä, joiden kykyjä pitäisi ottaa enemmän huomioon, sillä jokaisella oppilaalla on oikeus kehittyä omien edellytystensä mukaisesti (OPS, 2014). Opettajilla tulisi siis olla pedagogiset edellytykset vastata opetussuunnitelman heille antamiin velvoitteisiin. Halusimme lähteä tutkimaan, millä keinoin opettajat ymmärtävät lahjakkuutta, kuinka he tunnistavat lahjakkaan oppilaan, ja kuinka he eriyttävät opetusta ylöspäin lahjakkuutta kohdatessaan. Löytyykö luokanopettajilta mielestään riittävästi resursseja, jotta he kykenisivät vastaamaan lahjakkuuden laajan kirjon luokkahuoneeseen tuomiin ammatillisiin haasteisiin. Pro gradu -tutkielmamme aiheeksi mu...