Luokanopettajan työ on tänä päivänä vaativaa ja monipuolista asiantuntijatyötä, mitä varten opettajat tarvitsevat laaja-alaista tietämystä ja osaamista (Metsäpelto, Heikkilä, Hangelin, Mikkilä-Erdmann, Poikkeus & Warinowski 2021, 165). Luokat koostuvat monenlaisista oppilaista, minkä taustalla on esimerkiksi inklusiivisen koulun ja opetuksen malli sekä Perusopetuslain uudistus (Perusopetuslaki; Takala, Lakkala & Äikäs 2020). Oppilaiden neuropsykiatriset häiriöt ovat yksi luokanopettajan laaja-alaista osaamista vaativa tekijä.
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millainen käsitys luokanopettajaopiskelijoilla on omista valmiuksistaan tukea neuropsykiatrisen häiriön omaavan oppilaan eli ns. nepsy-oppilaan käyttäytymistä ja toimintaa yleisopetuksessa. Valmiudet määrittelin tarkoittavan opiskelijan tietämystä sekä taitoa hyödyntää omattuja tietoja. Määritelmäni mukaili kompetenssin käsitettä, jonka Ruohotie, Nokelainen ja Korpelainen (2008, 6) määrittelevät kognitiivisten kykyjen eli yksilön kyvykkyyden, tiedon sekä taidon kautta. Tutkielmassa neuropsykiatrisista häiriöistä esimerkkeinä toimivat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), autismikirjon häiriö (ASD) sekä Touretten oireyhtymä.
Tutkimukseni lähestymistapana toimi mixed methods -tutkimus, jolloin tutkimuksessa oli sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen piirteitä (vrt. Creswell & Creswell 2018, 4). Tutkimusaineiston keräsin toukokuussa 2022 Webropol-kyselylomakkeella, joka koostui avoimista- ja monivalintakysymyksistä. Tutkimukseen osallistui kymmenen Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijaa.
Tutkimusaineisto jakaantui määrälliseen ja laadulliseen osaan. Määrällisen aineiston analyysissä hyödynsin SPSS-ohjelmaa, jonka avulla tarkastelin tilastollisin menetelmin, kuten ristiintaulukoinnin ja T-testin avulla, keskilukuja ja korrelaatioita. Laadullisen aineiston analysoin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Lopuksi yhdistin analyysien tulokset yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tutkimustulosteni mukaan luokanopettajaopiskelijoilla oli positiivinen ja realistinen käsitys valmiuksistaan tukea nepsy-oppilaan käyttäytymistä ja toimintaa yleisopetuksessa. Opiskelijoiden käsitys valmiuksistaan perustui oman osaamisen sekä epävarmuuksien tunnistamiseen ja tiedostamiseen. Luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset valmiuksistaan painottuivat enemmän tiedolliseen osaamiseen, mutta myös taitoa hyödyntää omattuja tietoja löytyi. Opiskelijat omasivat hyvät tiedot neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluvista yleisistä käyttäytymiseen ja toimintaan liittyvistä haasteista sekä haasteita tukevista ja ehkäisevistä tukikeinoista. Kuitenkin opiskelijoiden taito hyödyntää omattuja tietoja ei ollut yhtä varmaa. Oman käsityksensä mukaan luokanopettajaopiskelijoilla oli taito tunnistaa oppilaan käyttäytymiseen ja toimintaan liittyviä haasteita, mutta mainittu epävarmuus näyttäytyi opiskelijoiden taidoissa hyödyntää eri tukikeinoja. Toiseksi opiskelijoiden valmiudet painottuivat enemmän nepsy-oppilaan toiminnan kuin sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Aiemmin mainituista tutkielmassa mukana olleista neuropsykiatrisista häiriöistä opiskelijoilla oli eniten valmiuksia tukea aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) omaavaa oppilasta.
Tuloksissa nousi esiin myös käytännön kokemuksen merkittävä yhteys luokanopettajaopiskelijoiden valmiuksiin. Käytännön kokemuksista opiskelijat nostivat merkittävimmiksi lähteiksi opetusharjoittelut sekä opettajan sijaisuudet. Opinnoista luonnollisestikin erityispedagogiikan sivuaineopinnoilla oli yhteyttä luokanopettajaopiskelijoiden valmiuksiin. Kaikille yhteiset opinnot ja niistä saadut valmiudet olivat tulosten mukaan pintapuolisia, mikä tuloksena on yhdenmukainen aiempien tutkimuksien tulosten kanssa (Blomberg 2014; Metsäpelto ym. 2021).
Vaikka luokanopettajaopiskelijoiden käsitys omista valmiuksistaan oli positiivinen, nousi tutkimuksessa esiin omien valmiuksien kehittämisen merkitys. Oppiminen on yksi opettajan ammatillisen kasvun edellyttäjistä (Ahonen 2018, 18). Yliopisto-opinnot ei kykene tarjoamaan kaikkia valmiuksia, minkä vuoksi työelämään siirtyessään luokanopettajan oppiminen jatkuu. Luukkainen (2004, 79) kuvaa opettajan ammatillisen kehittymisen alkaneen jo ennen opettajakouluun pääsemistä, eikä oppiminen täten pääty tutkinnon suorittamiseen. Tämänkin pro gradu -tutkimuksen tulosten mukaan käytäntö kehittää osaamista erittäin hyvin.
Jenni Luoma
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Blogiteksti pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Luokanopettajaopiskelijoiden käsitys valmiuksistaan tukea neuropsykiatrisesti oireilevia oppilaita yleisopetuksessa”.
Lähteet
Ahonen, Elsi. 2018. Miten ja mitä opettaja oppii? Aktiivinen oppiminen opettajan pedagogisen ajattelun osana ja rakentajana. Helsingin yliopisto.
Blomberg, Seija. 2014. Valmistuville opettajille työelämävalmiuksia opetusharjoittelua ja opettajankoulutusta kehittämällä. Teoksessa Mahlamäki-Kultanen, Seija., Laurila, Anneli., Karjalainen, Asko., Rautiainen, Anneli., Räkköläinen, Mari., Helin, Elisa., Pohjonen, Petri. & Nyyssölä, Kari. (toim.) Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Tilannekatsaus marraskuu 2014, Opetushallitus, 55–63.
Creswell, John W. & Creswell, J. David. 2018. Research design: Qualitative, quantitative & mixed methods approaches (5th edition. International student edition.). SAGE.
Luukkainen, Olli. 2004. Opettajuus: Ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä? Tampereen yliopisto.
Metsäpelto, Riitta-Leena., Heikkilä, Mirva., Hangelin, Sanna., Mikkilä-Erdmann, Mirjamaija., Poikkeus, Anna-Maija. & Warinowski, Anu. 2021. Osaamistavoitteet luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa: Näkökulmana Moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli. Kasvatus 52 (2), 164–179.
Perusopetuslaki (628/1998). Saatavana www-muodossa:
<URL: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L1
Ruohotie, Pekka., Nokelainen, Petri. & Korpelainen, Kari. 2008. Ammatillisen huippuosaamisen mallintaminen: Teoreettiset lähtökohdat ja mittausmalli. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 10 (1), 4–16.
Takala, Marjatta., Lakkala, Suvi. & Äikäs, Aino. 2020. Inklusiivisen kasvatuksen monet mahdollisuudet. Teoksessa Takala, Marjatta., Äikäs, Aino. & Lakkala, Suvi. (toim.) Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. PS-kustannus. (e-kirja.)
Kommentit
Lähetä kommentti