Siirry pääsisältöön

Tekstit

Pärjäävä Peppi – lapsuuden representaatiot Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -hahmossa

Valtavan vahva, omalaatuinen, mutta hyväsydäminen Peppi Pitkätossu täyttää tänä vuonna 80 vuotta, kun Astrid Lindgrenin kirjoittama lastenkirja julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1945. Kirjat ja Peppi-hahmo ovat säilyttäneet suosionsa, vaikka maailma on muuttunut paljon kahdeksankymmenen vuoden aikana. Peppi on vallaton ja valloittava hahmo, kenen elämä on laulun sanojen mukaisesti ”vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun”. Peppi elää kodissaan Huvikummussa ilman vanhempiaan, vain eläintensä herra Tossavaisen ja hevosen kanssa, eikä hän ei käy koulua. Peppi on luonut omanlaisensa elämän, jossa hän tekee asioita ja leikkii omalla tavallaan. Millaisena Pepin lapsuus tarkemmin tarkasteltuna näyttäytyy? Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, millaisena Peppi-kirjojen päähahmon, Peppi Pitkätossun, lapsuus representoituu mikrotasolla. Mikrotasolla tai mikrosysteemillä tarkoitetaan Bronfenbrennerin (1979) kehityspsykologisen systeemiteorian mukaisesti sitä ympäristöä, joka on...
Uusimmat tekstit

Opiskelijoiden käsityksiä valmiuksistaan terveyskasvattajina

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, 398) mukaan terveystieto on oppiaine, joka perustuu monitieteiseen tietopohjaan ja kuuluu jokaisen peruskoulun vuosiluokan opetussuunnitelmaan. Vuosiluokilla 1–6 terveystieto sisältyy ympäristöopin opetukseen. Vuosi-luokilla 7–9 terveystietoa opetetaan omana oppiaineenaan. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden monipuolista terveysosaamista. Sen perustana on elämän arvostaminen sekä ihmisoikeuksien mukainen, arvokas elämä. Terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä käsitellään oppilaiden ikätasoon sopivalla tavalla eri terveysosaamisen osa-alueita tarkastellen. Tutkin pro gradu -tutkielmassani luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä omista valmiuksistaan tulevina terveyskasvattajina ja sitä, miten he käsittävät opettajan roolin terveyskasvattajana. Lisäksi tavoitteenani oli selvittää, miten luokanopettajakoulutusta voitaisiin kehittää terveyskasvatuksen osalta. Tässä tutkimuksessa terveyskas...

Luokanopettajien työhyvinvointi

Luokanopettajien työhyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää luokanopettajan itsensä sekä oppilaiden kannalta. Luokanopettajien työhyvinvointi on yhteydessä oppilaiden hyvinvointiin, opetuksen laatuun ja oppimistuloksiin. Lisäksi luokanopettajien työhyvinvoinnin avulla voidaan varmistaa tasa-arvoista oppimista ja tulevaisuutta. Nykyisen opetussuunnitelman myötä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet opettajien työhyvinvointiin. Esimerkiksi työstressi, huolien määrä, heikentynyt koettu terveys sekä unihäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Toisaalta opetussuunnitelman myötä tapahtuneet muutokset eivät ole ainoita opettajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, vaan myös esimerkiksi oppilailla on merkittävä vaikutus opettajien työhyvinvointiin. (Kauppi ym. 2022.) Työhyvinvoinnin määrittely on haasteellista, sillä työhyvinvoinnille ei olemassa tarkkaa määritelmää ja työhyvinvointia voi tarkastella useasta eri näkökulmasta (Laine 2013). Työhyvinvoinnin voi kuitenkin määritellä su...

Opettajien näkemyksiä kaveritaidoista ja niiden opettamisesta alkuopetuksen liikuntatunneilla

Tunteet syntyvät ihmisen kokemuksista ja toimivat arvioivina reaktioina, jotka ohjaavat toimintaa (Villas Boas Junior ym. 2024, 2). Jääskisen ja Pelliccionin (2017, 5) mukaan tunnetaidot vaikuttavat lasten sosiaaliseen käyttäytymiseen, ja niiden haasteet voivat ilmetä esimerkiksi vaikeutena tunnistaa ja ilmaista tunteita tai levottomuutena käytöksessä. Jones ja hänen kollegansa (2015) puolestaan toteavat, että vahvat sosioemotionaaliset taidot edistävät lapsen taitoa tunnistaa, säädellä ja arvioida tunteita. Nämä taidot vahvistavat muun massa lapsen itsetuntemusta, yhteistyötaitoja ja kouluyhteisöön integroitumista. Laaksonen (2022) painottaa, että sosioemotionaaliset taidot ovat opittavissa olevia taitoja, minkä vuoksi kaveritaitojen harjoittelu on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa. Tutkin pro gradu -tutkielmassani opettajien näkemyksiä kaveritaidoista ja niiden opettamista alkuopetuksen liikuntatunneilla. Tässä tutkimuksessa kaveritaidoilla viitataan tunnetaitojen, tunteiden säätely...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät kouluarjessa

Saavutettavuus nousee esille useissa keskusteluissa ja yleensä sitä mietitään fyysisen saavutettavuuden kannalta. Yhtä tärkeää on kuitenkin huomioida sosiaalinen saavutettavuus. Koulussa saavutettavuus on hyvä huomioida erilaisten vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttämisenä sekä luokkahuoneen ja muiden tilojen muokkaamisena tarpeen mukaan. Tutkin pro gradu -tutkielmassani opettajien kokemuksia vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien käyttämisestä. AAC-menetelmät (Augmentative and Alternative Communication) ovat puhetta tukevia tai korvaavia menetelmiä ja näistä tutkimuksessani tarkastellaan kuvien, viittomien, kommunikaatiotaulujen ja -kansioiden sekä pistekirjoituksen käyttöä. Lähdin tutkimaan aihetta ensisijaisesti siksi, että olen kiinnostunut viittomakielestä ja muista kommunikaatiomenetelmistä ja niiden tuomista mahdollisuuksista. Lisäksi nykyään puhutaan paljon inkluusiosta, joten erilaisten kommunikaatiomenetelmien käyttäminen perusopetuksen luokissa on koko ajan ylei...

Game on! Videopelien vaikutus koulumotivaatioon luokanopettajien silmin

Pro gradu -tutkielmamme käsittelee luokanopettajien kokemuksia ja käsityksiä videopeleistä pedagogisena työkaluna. Keräsimme tutkimukseemme aineiston kyselylomakkeella, joka koostui pääosin avoimista kysymyksistä. Kyselyymme vastasi yhdeksäntoista luokanopettajaa ympäri Suomea. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus ja analysoimme tutkimusaineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Yksi tutkimuksemme tuloksista oli videopelien opetuskäytön vaikutus oppilaiden motivaatioon. Opettajat kertovat videopelien toimivan opetuksessa niin motivoivana kuin motivaatiota ja keskittymistä heikentävänä tekijänä. Opettajien mukaan videopelien motivoivuus perustuu suurimmaksi osaksi niiden kolmeen ominaisuuteen, joita ovat videopelien luomat erilaiset oppimisympäristöt, pelissä etenemisen koukuttavuus ja se, että videopelit mahdollistavat oppilaille erilaisen tavan näyttää osaamistaan. Ylipäätään jo se, että käytetään digitaalisia laitteita kynän ja paperin sijasta, poikkeaa perinteisistä op...