Siirry pääsisältöön

Tekstit

Blogitekstit päivitetään uuteen sijaintiin.

Vuodesta 2025 alkaen blogitekstit löytyvät osoitteesta https://ulapland.fi/ktk/ajankohtaista/. Tältä Blogger-alustalta löydät vuoteen 2024 asti olevat blogitekstit.
Uusimmat tekstit

Psykologiset perustarpeet ja ammatillinen kasvu hoitotyön opiskelijoiden kokemana eri pedagogisissa menetelmissä

Hoitoalan vetovoimaisuus on muuttunut paljon vuosien varrella . Hoitajapula ilmenee Kevan (2023) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (2024) tilastoissa (Keva 2023; Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2024). Olisi tärkeää , että alalle hakeutuneet opiskelijat kokevat alan opinnot mielekkääksi opiskella ja että opintojen aikana tuetaan hyvinvointia ja kasvua tulevaksi hoitotyön ammattilaiseksi . Kokonaishyvinvointia voidaan edistää sillä , että psykologiset perustarpeet ( autonomia , kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus ), jotka pohjautuvat Decin ja Ryanin itsemääräämisteoriaan , tulevat täytetyiksi (Deci & Ryan 2008, 182-183). Kun opiskelija voi hyvin ja kasvaa opintojensa aikana , saadaan uusia työntekijöitä hoitoalalle , jolla voidaan puolestaan vaikuttaa hoitajapulaan . Pro gradu - tutkimuksessani tutkin , millaisia kokemuksia hoitotyön opiskelijoilla on psykologisten perustarpeiden ja ammatillisen kasvun toteutumisesta...

Kasvatusalan asiantuntijoiden kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta

Työelämä on murroksessa. Digitalisaatio, jatkuvat muutokset ja työn kiihtyvä tahti haastavat työelämää ja työhyvinvointia. Erityisesti kasvatusalalla muutokset kietoutuvat laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, kuten oppimiseen ja koulutuksen tulevaisuuteen. Kasvatusalan asiantuntijoiden työhyvinvointi on monikerroksista ja ulottuu yksittäistä asiantuntijaa pidemmälle. Lisäksi kasvatusalan asiantuntijatyöhön kietoutuu vahvasti eettinen vastuu ja moraalinen pohdinta, jotka tekevät työstä vaativaa, haastaen työhyvinvointia edelleen (ks. Jakku-Sihvonen 2005). Asiantuntijatyön merkittävyydestä kertovat tulevaisuuden ennakointifoorumit, jotka osoittavat korkeakoulutettujen asiantuntijoiden työn määrän merkittävää kasvua (Opetushallitus 2020). Tulevaisuuden työelämän tarpeet osoittavat, että asiantuntijatyön luonnetta ja kehityssuuntia on ymmärrettävä. Tarpeen on huomioida itsenäisen asiantuntijan työhyvinvoinnin johtaminen muuttuvassa työelämässä, jolloin johto kohtaa tarpeen harkita ...

TUVA -opettajien käsityksiä kielitietoisesta opetuksesta

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) kasvaa vuosi vuodelta. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielellisten valmiuksien kehittymistä toisen asteen opintoja varten. Kielellisten valmiuksien tukeminen edellyttää TUVA-opettajilta kielitietoisuutta, mutta vaihtelevista koulutustaustoista johtuen heillä ei välttämättä aina ole riittävää osaamista kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen. Kielitietoisella opetuksella tarkoitetaan opettajan tietoa ja ymmärrystä kielestä ja sen merkityksestä sekä pedagogista osaamista, jota tarvitaan kielen ja sisältöjen yhtäaikaisen oppimisen tukemiseen monikielisessä ja -kulttuurisessa oppimisympäristössä (Aalto & Tarnanen 2015, 75). Aiempien tutkimusten mukaan opettajien käsitykset kielitietoisesta opetuksesta vaihtelevat suuresti. Käsityksiä jakamalla voidaan edistää yhteistä ymmärrystä ja tehdä näkyväksi kielitietoiseen opetukseen liitettyjä ...

Pisarapuuttumisen malli Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen kiusaamisen vastaisessa työssä

 Vakava kiusaaminen jättää aina jäljet ja aiheuttaa niin fyysisiä kuin psyykkisiä pitkäaikaisia vaikutuksia jo pientenkin lasten kohdalla. Kiusaamisen vastaisilla menetelmillä voidaan varhaiskasvatuksessa vähentää kiusaamis- ja väkivaltatilanteita sekä samalla edistää lasten psykologista ja sosiaalista kehitystä. (Maromi, Yani, Sya’dullah, Jannah & Malaikosa 2024, 182.) Pisarapuuttumisen malli on lasten välisen kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyn menetelmä, jonka avulla toista loukkaavaan käytökseen pyritään puuttumaan jo varhaisessa ”pisaravaiheessa” ennen, kuin se ehtii kehittyä vakavaksi kiusaamiseksi. Pisarapuuttumisen mallin on kehitellyt lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren sekä akatemiatutkija Tuija Huukin yhdessä Väestöliiton kanssa (Cacciatore & Huuki 2020). Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksessa pisarapuuttumisen mallia käytetään pedagogisena menetelmänä, jonka tarkoituksena on toimia vakavaa kiusaamista ennaltaehkäisten ja vahvistaen samalla lasten tunne- ja vuorov...

Yliopisto-opiskelijoiden kokemukset itsensä johtamisen taidoista etäopiskelussa

Etäopiskelu on viime vuosien aikana noussut keskeiseksi osaksi koulutusta. Teknologian kehitys ja Covid-19-pandemia ovat tehneet siitä opetusmuodon, jossa opinnot ovat joustavia ja ne on mahdollista sovittaa muuhun elämään. Etäopiskelun mahdollisuuksista huolimatta useat tutkimukset ovat osoittaneet etäopiskelussa ilmeneviä haasteita. Erityisesti poikkeusolojen aikana opiskelijoiden oli vaikeaa ohjata omaa toimintaa ja ylläpitää motivaatiotaan (Karvi 2021).  Toisaalta etäopiskelun haasteeksi on todettu jo pitemmän aikaa sosiaalisten kontaktien vähyys ja yhteisöllisyyden puute (Nivala & Ryynänen 2013; Rautiainen ym. 2021). Näihin haasteisiin ratkaisuna voisivat toimia opiskelijoiden hyvät itsensä johtamisen taidot, joissa korostuvat yksilön kyky toimia itseohjautuvasti tilanteissa, joissa ulkoisen kontrollin määrä on vähäinen. Itsensä johtamisen taidot määritellään usein Manzin (1986) itsensä johtamisen strategiana, joka sisältää muun muassa käyttäytymisen säätelyä, luonnollisia...

Fyysisen aktiivisuuden moninaiset hyödyt opiskeluhyvinvoinnin tukena

Viime vuosina korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi on ollut kasvavan huolen kohteena sekä mediassa että julkisissa keskusteluissa. Huolta ovat kasvattaneet esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2021) tulokset, joiden mukaan psyykkinen kuormitus ja opiskelu-uupumus ovat viime vuosina lisääntyneet opiskelijaväestössä entisestään. Opiskelijat ovat joutuneet kokemaan monenlaisia muutoksia: pandemia-aalto pakotti niin korkeakoulun henkilökunnan kuin opiskelijatkin sopeutumaan hyvin nopeasti täysin uudenlaiseen opiskelumalliin, jonka myötä etäopiskelu on yleistynyt merkittävästi. Lisäksi opiskelijat väistämättäkin istuvat paljon, sillä valtaosa opiskelumenetelmistä on esimerkiksi tenttiin lukemista tai tietokoneen ääressä esseen kirjoittamista. Koska suomalaiset viettävät paljon aikaa istuen, tutkimuksissa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota siihen, kuinka hyvin liikkumisen suositukset saavutetaan.   Tutkimme pro gradu -tutkielmassamme korkea...