Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) kasvaa vuosi vuodelta. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielellisten valmiuksien kehittymistä toisen asteen opintoja varten. Kielellisten valmiuksien tukeminen edellyttää TUVA-opettajilta kielitietoisuutta, mutta vaihtelevista koulutustaustoista johtuen heillä ei välttämättä aina ole riittävää osaamista kielitietoisen opetuksen toteuttamiseen. Kielitietoisella opetuksella tarkoitetaan opettajan tietoa ja ymmärrystä kielestä ja sen merkityksestä sekä pedagogista osaamista, jota tarvitaan kielen ja sisältöjen yhtäaikaisen oppimisen tukemiseen monikielisessä ja -kulttuurisessa oppimisympäristössä (Aalto & Tarnanen 2015, 75). Aiempien tutkimusten mukaan opettajien käsitykset kielitietoisesta opetuksesta vaihtelevat suuresti. Käsityksiä jakamalla voidaan edistää yhteistä ymmärrystä ja tehdä näkyväksi kielitietoiseen opetukseen liitettyjä haasteita eri koulutusasteilla. Tähän keskusteluun halusin pro gradu -tutkielmallani osallistua.
Tutkin pro gradu -tutkielmassani TUVA -opettajien käsityksiä kielitietoisesta opetuksesta sekä selvitin, millaiset tekijät haastavat ja toisaalta tukevat kielitietoisen opetuksen toteuttamista TUVA -koulutuksessa. Tutkimuskohteenani olivat maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opettavat TUVA -opettajat. Viimeaikainen työkokemukseni maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opettajana on herättänyt mielenkiintoni kielitietoista opetusta kohtaan ja halusin tutkimukseni myötä syventää myös omaa ymmärrystäni aiheeseen liittyen. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen ja toteutin sen fenomenografista lähestymistapaa soveltaen. Keräsin aineiston sähköisen kyselylomakkeen avulla tammi-helmikuussa 2025. Tutkimukseen osallistui 18 TUVA -opettajaa. Tutkimukseni teoriapohjan muodostaa Lucasin ja Villegasin (2011) kielellisesti vastuullisen opetuksen viitekehys.
TUVA -opettajien mukaan kielitietoinen opetus rakentuu opetusta ohjaavista arvoista ja tavoitteista, opettajan kielellistä vastuullisuutta ilmentävistä tiedoista ja taidoista sekä oppimista edistävistä opetuskäytänteistä ja tukimenetelmistä. Opettajien käsitykset olivat vaihtelevia, mutta kollektiivisessa näkökulmassa korostui opetuksen kielellinen saavutettavuus, jonka toteutumista opettajat tukivat ensisijaisesti opetuspuhetta ja -materiaaleja selkiyttämällä. Opettajat pitivät tärkeänä, että maahanmuuttajataustaisille
opiskelijoille tarjotaan yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritaustat huomioiden. Opiskelijoiden kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta arvostettiin, mutta esimerkiksi opiskelijoiden ensikielien hyödyntäminen herätti myös ristiriitaisia ajatuksia.
Kielitietoiseen opetukseen liitetyt haasteet liittyivät pääasiassa resurssien puutteeseen. Opettajien mukaan erityisesti ajan sekä TUVA -koulutukseen kohdennetun, kielitietoisen opetusmateriaalin puute vaikeuttivat kielitietoisen opetuksen toteuttamista. Myös kieliin ja kulttuurieroihin sekä opiskelijoiden elämäntilanteisiin liittyvät tekijät koettiin toisinaan haastavina. Kielitietoisen opetuksen toteuttamista tukivat muun muassa opettajan kieliin ja kulttuureihin liittyvä osaaminen, riittävät resurssit, täydennyskoulutus sekä opettajien välinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen tiimeissä.
Tutkimukseni perusteella vaikuttaa siltä, että TUVA -opettajilla on monipuolisesti tietoa kielitietoisesta opetuksesta sekä halua tukea maahanmuuttajataustaisten opiskelijoidensa oppimista ja etenemistä koulutuspoluilla. Kielitietoiseen opetukseen liitetyt tavoitteet opetuksen kielellisestä saavutettavuudesta ja kieleen liittyvien taitojen kehittymisestä ovat perusteltuja, sillä paineet kielitaidon kehittymisestä toisen asteen opintojen vaatimusten mukaiseksi painavat erityisesti TUVA -opettajien harteilla. Kielitietoisuuden syvemmälle oivaltamiselle opetuksen kokonaisvaltaisena lähestymistapana on kuitenkin tarvetta opettajien vaihtelevista koulutustaustoista ja kielitietoisuuskoulutuksen puutteesta johtuen. Täydennyskoulutus konkreettisista kielitietoisista opetusmenetelmistä ja -materiaaleista voisi myös tukea käytännön opetustyön toteuttamista monikielisissä TUVA -ryhmissä.
Virpi Peltola
Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
Blogikirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Kaikilla on mahdollisuus ymmärtää paremmin ja saa oppia asian” TUVA -opettajien käsityksiä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielitietoisesta opetuksesta.
Lähteet:
Aalto, E., & Tarnanen, M. 2015. Kielitietoinen aineenopetus opettajankoulutuksessa. AFinLA-e: soveltavan kielitieteen tutkimuksia 8, 72–90. http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla/article/view/53773
Lucas, T. & Villegas, A. M. 2011. A framework for preparing linguistically responsive teachers. Teoksessa T. Lucas (toim.) Teacher preparation for linguistically diverse classrooms: A resource for teacher educators. New York, NY: Routledge, 55–72.
Kommentit
Lähetä kommentti