Siirry pääsisältöön

Pisarapuuttumisen malli Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen kiusaamisen vastaisessa työssä

 Vakava kiusaaminen jättää aina jäljet ja aiheuttaa niin fyysisiä kuin psyykkisiä pitkäaikaisia vaikutuksia jo pientenkin lasten kohdalla. Kiusaamisen vastaisilla menetelmillä voidaan varhaiskasvatuksessa vähentää kiusaamis- ja väkivaltatilanteita sekä samalla edistää lasten psykologista ja sosiaalista kehitystä. (Maromi, Yani, Sya’dullah, Jannah & Malaikosa 2024, 182.) Pisarapuuttumisen malli on lasten välisen kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyn menetelmä, jonka avulla toista loukkaavaan käytökseen pyritään puuttumaan jo varhaisessa ”pisaravaiheessa” ennen, kuin se ehtii kehittyä vakavaksi kiusaamiseksi. Pisarapuuttumisen mallin on kehitellyt lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren sekä akatemiatutkija Tuija Huukin yhdessä Väestöliiton kanssa (Cacciatore & Huuki 2020). Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksessa pisarapuuttumisen mallia käytetään pedagogisena menetelmänä, jonka tarkoituksena on toimia vakavaa kiusaamista ennaltaehkäisten ja vahvistaen samalla lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja lasten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistäen (Rovaniemen kaupunki 2021).

Tutkimuksessani tarkastelen pisarapuuttumisen mallin käyttöä kiusaamisen vastaisena toimena Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksessa, johon varhaiskasvatuksen työntekijät kävivät syksyllä 2024 kaupungin järjestämän koulutuksen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Rovaniemen kaupungin 3–5 vuotiaiden ryhmissä työskentelevien varhaiskasvatuksen tiimien kokemuksia pisarapuuttumisen mallista osana kiusaamisen vastaista työtä sekä kokemuksien pohjalta tarkastella, mitkä tekijät mahdollistavat mallin käytön varhaiskasvatuksen arjessa.

Tutkimus on fenomenografinen toimintaa kehittävä tutkimus ja se toimii osana Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden omaa laajempaa selvitystä pisarapuuttumisen mallin käytöstä varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, johon vastasi 27 Rovaniemen kaupungin 3–5 vuotiaiden ryhmissä työskentelevää varhaiskasvatuksen tiimiä. Fenomenografisen aineiston analyysin tuloksena syntyi kolme kuvauskategoriaa, jotka ovat yhteinen toimintakulttuuri, toista loukkaavaan käytökseen puuttuminen sekä kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisy.



Varhaiskasvatuksen tiimien kokemuksien mukaan yhteinen toimintakulttuuri mahdollistaa pisarapuuttumisen mallin, mikäli työntekijöitä on riittävästi aamu- ja iltapäivissä sekä siirtymätilanteissa. Työntekijöiden tulee olla sitoutuneita ja koulutettuja pisarapuuttumisen mallin käyttöön. Yhteisymmärryksellä ja keskusteluilla huoltajien kanssa tuetaan pisarapuuttumisen mallin kokonaisvaltaista käyttöä. 

Toista loukkaavaan käytökseen puuttuminen pisarapuuttumisen mallin avulla edellytti pisarapuuttumisen mallin materiaalin tukea ja helppoa saavutettavuutta, joka usein miellettiin olevan yhtä kuin pisarapuuttumisen malli. Pisarapuuttumisen mallia ei voitu käyttää suuremmissa ristiriitatilanteissa, jotka sisälsivät aggressiota tai väkivaltaa. Varhaiskasvatuksen tiimien rutinoituminen pisarapuuttumisen mallin käyttöön tuki sen aktiivista hyödyntämistä kiusaamisen vastaisessa työssä. 

Varhaiskasvatuksen tiimit kokivat pisarapuuttumisen mallin ennaltaehkäisevän kiusaamista ja häirintää. Pisarapuuttumisen mallin avulla pysähdyttiin myös positiivisten tilanteiden äärelle nostaen näkyväksi myönteistä haluttua käytöstä. Pisarapuuttumisen mallin koettiin tukevan lasten tunnetaitojen kehitystä ja erityisesti toisen asemaan asettumista sekä antaen kaikille mahdollisuuden päästä ääneen ristiriitatilanteista selvittäessä. Varhaiskasvatuksen tiimit kuitenkin toivoivat muutoksia käytössä olevaan materiaaliin, jotta sen avulla voitaisiin saada laadukkaampaa vuorovaikutusta tilanteissa, joissa ei välttämättä ole yhteistä kieltä osapuolten kesken.

Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan todeta kiusaamisen vastaisen toiminnan olevan hyvin kokonaisvaltaista edellyttäen varhaiskasvatuksen tiimeiltä sitoutumista yhteisten toimintamallien käyttöön. Tutkimuksen tulosten avulla varhaiskasvatuksen toimintaa voidaan edelleen kehittää, jotta pisarapuuttumisen mallin käyttö arjessa mahdollistuu paremmin ja toista loukkaavaan toimintaan päästään puuttumaan ennen sen muuttumista vakavaksi kiusaamiseksi.


Pauliina Karjalainen

Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatusalan kandidaatti- ja maisteriohjelma

Blogiteksti perustuu Pro gradu -tutkielmaani ”Toistot ovat auttaneet niin lapsia kuin aikuisia riitatilanteissa ja arki on sujuvampaa” - Pisarapuuttumisen malli osana Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen kiusaamisen vastaista työtä


Lähteet

Cacciatore, R. & Huuki, T. 2020. Pisarapuuttuminen varhaiskasvatuksessa – kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn. Väestöliitto. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2020/11/65ea7ef0-pisarapuuttuminen-varhaiskasvatukseen.pdf (luettu 17.9.2025)


Maromi, C., Yani. M. T., Sya’dullah, A., Jannah, M. & Malaikosa, Y. M. L. 2024. The Impact of Violence, Bullying and Intolerance on Early Choldhood. Journal of Islamic Education Students. 4 (1). 177-185. https://www.researchgate.net/publication/381558363_The_Impact_of_Violence_Bullying_an d_Intolerance_on_Early_Childhood (luettu 17.9.2025)


Rovaniemen kaupunki. 2021. Kiusaamiseen puuttuminen Rovaniemen  varhaiskasvatuksessa. #Meilläpuututaan -malli. https://www.rovaniemi.fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Koulutus-javarhaiskasvatus/Kiusaamisen-vastainen-meillapuututaan--kampanja-haastaa-puuttumaanlasten-ja-nuoren-kiusaamiseen- (luettu 17.9.2025)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Luokanopettajien kokemuksia neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemisesta

Perusopetuslain (2010/642 § 30) mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan tukea annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisten järjestelyjen avulla (Opetushallitus 2014, 61). Neuropsykiatrisesti oireilevat oppilaat, joilla ilmenee yleensä neurokognitiivisia poikkeavuuksia sekä käyttäytymisen ja tunnesäätelyn ongelmia, muodostavat merkittävän ryhmän tuen saajista (Parikka, Halonen-Malliarakis & Puustjärvi 2020, 7, 10). Useimmiten he opiskelevat yleisopetuksen luokissa, minkä myötä luokanopettajilta vaaditaan osaamista heidän tukemiseensa.  Tutkin pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien koettua osaamista neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Tutkimuksessani neuropsykiatrisesti oireilevalla oppilaalla tarkoitetaan oppilasta, jolla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö tai siihen liittyviä piirteitä. Lähdin tutki...