Siirry pääsisältöön

Blogitekstit päivitetään uuteen sijaintiin.

Vuodesta 2025 alkaen blogitekstit löytyvät osoitteesta https://ulapland.fi/ktk/ajankohtaista/.


Tältä Blogger-alustalta löydät vuoteen 2024 asti olevat blogitekstit.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

”Ei sille vaan voi mitään, ettei pysty toimimaan niin kuin oletuksena on” Alle kouluikäisen lapsen PDA-piirteiden ilmeneminen ja pedagogiset tukikeinot

Oletko tavannut lasta, joka vastustelee ja välttelee tavanomaisia arkitoimintoja sekä erilaisia pyyntöjä, jopa mukavia? Lapsella on usein jokin selitys tai keino valmiina, miksi ei voi jotakin tehdä. Lapsi saattaa alkaa esimerkiksi nilkuttaa, jotta ei tarvitsisi mennä johonkin. Lapsi voi käyttää sosiaalisia strategioita hyödykseen välttyäkseen itse toimimasta. Kyse voi olla PDA:sta (pathological demand avoidance), joka tarkoittaa äärimmäistä vaatimusten välttelykäyttäytymistä. Ilmiön on tunnistanut ensimmäisenä vuonna 1983 psykologian professori Elizabeth Newson, joka kuvaa PDA:ta tarkemmin Maréchalin ja Davidin kanssa vuonna 2003 tekemässään ensimmäisessä ilmiötä koskevassa tutkimuksessa. Muutkin tutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta tehden kansainvälisiä tutkimuksia, joista Kildahl työryhmänsä kanssa (2021) ovat tehneet 13 tutkimusta kattavan kirjallisuuskatsauksen. Suomessa aiheesta on vähäisesti erityispedagogista tutkimustietoa. Tutkimuspolkuni alkoi käytännön ihmettelystä siirtyen...

Ammattikoulusta yliopistoon: poikkeuksellista, ahkeruutta vaativaa mutta mahdollista

  Ammattikoulusta yliopistoon hakeutuminen on ollut mahdollista Suomessa jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat ovat siitä huolimatta edelleen marginaaliryhmä. Poliittisissa tavoitteissa painotetaan koulutustason nostamisen tärkeyttä ja suomalainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa muodollisesti yliopistoon hakeutumisen ilman lukiokoulutusta, mutta käytännössä sisäänpääsy yliopistoon on ei-ylioppilaille hyvin vaikeaa ja he kohtaavat näkymättömiä esteitä. Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavalla media puhuu ammattikoulusta yliopistoon hakeutumisesta. Tutkin diskurssianalyysin avulla kahdeksaa mediassa julkaistua henkilöhaastattelua, joissa ei-ylioppilastaustaiset yliopisto-opiskelijat kertovat koulutuspoluistaan. Löysin kolme päädiskurssia, jotka korostuivat henkilöhaastatteluissa. Nimesin nämä kolme merkityksellistämisentapaa poikkeuksellisuusdiskurssiksi, ahkeruusdiskurssiksi ja rohkaisudiskurssiksi.   Jokai...

Luokanopettajien kokemuksia neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemisesta

Perusopetuslain (2010/642 § 30) mukaan oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan tukea annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisten järjestelyjen avulla (Opetushallitus 2014, 61). Neuropsykiatrisesti oireilevat oppilaat, joilla ilmenee yleensä neurokognitiivisia poikkeavuuksia sekä käyttäytymisen ja tunnesäätelyn ongelmia, muodostavat merkittävän ryhmän tuen saajista (Parikka, Halonen-Malliarakis & Puustjärvi 2020, 7, 10). Useimmiten he opiskelevat yleisopetuksen luokissa, minkä myötä luokanopettajilta vaaditaan osaamista heidän tukemiseensa.  Tutkin pro gradu -tutkielmassani luokanopettajien koettua osaamista neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Tutkimuksessani neuropsykiatrisesti oireilevalla oppilaalla tarkoitetaan oppilasta, jolla on diagnosoitu neuropsykiatrinen häiriö tai siihen liittyviä piirteitä. Lähdin tutki...