Kasvatuksen tuulia

Pro gradu- tutkimukseni tarkastelee peruskoulun rehtoreiden kokemuksia johtamisesta, sen eri osa-alueista, hyvän rehtorin piirteistä ja ominaisuuksista sekä sukupuolen merkityksestä johtamiseen. Toteutin tutkimuksen haastattelemalla neljää peruskoulun rehtoria. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu, ja analysoin aineiston käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaihe on kiinnostava, sillä rehtorius ja etenkin rehtoreiden työhyvinvointi on ollut pinnalla muun muassa uutisotsikoissa viime aikoina. Myös viime vuosien koronapandemian jälkeen rehtoreiden uupumus ja stressi on yleistynyt. Sukupuolten välinen tasa-arvo etenkin työmaailmassa on ollut pitkään puheenaiheena, ja työelämä on edelleen sukupuolen mukaan hierarkkisesti eriytynyt. Tämän takia sukupuolen ja työelämän yhteyttä sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä on mielestäni perusteltua tutkia. Tutkimukseni päätulosten mukaan rehtoreiden työnkuvassa korostuvat pedagogisen, hallinnollisen, henkilös...

Luokanopettajan työ on Husun ja Toomin (2020, 225) mukaan vaativaa asiantuntija- ja ihmissuhdetyötä. Työn luonteesta johtuen aloittelevalla luokanopettajalla on oltava paljon osaamista. Työelämään siirtymisen voidaan sanoa olevan miltei opettajan uran merkittävin hetki. Siirtymävaiheen voidaan kuvailla olevan luokanopettajan työuran herkimpiä vaiheita ja sillä on vaikutusta myös työhön sitoutumiseen (Blomberg 2008, 69). Opettajan ammatissa siirtymä on kuitenkin moniin muihin ammatteihin verrattuna jyrkempi: opettaja on heti työnsä alkuhetkistä lähtien sekä pedagogisessa että laillisessa vastuussa (Jokinen, Markkanen, Teerikorpi, Heikkinen & Tynjälä 2012, 27). Luokanopettajaopintojen loppuvaiheessa moni pian valmistuva opettajanalku on mietteliäs tulevasta työelämään siirtymisestään. Olen itsekin opintojeni loppusuoralla, joten aiheen ajankohtaisuudesta ja mielenkiintoisuudesta johtuen päätin toteuttaa pro gradu -tutkielmani vastavalmistuneiden luokanopettajien kokemuksista. Narrati...

Ilmaisutaito, draamapedagogiikka vai draamakasvatus? Draamakasvatuksen määrittely ja siitä käytettävä termistö on ollut pitkään epämääräistä ja kehitys hidasta (Heikkinen 2004, 25). Suomessa draamakasvatuksen tunnetuimpia asiantuntijoita ja tutkijoita ovat Hannu Heik-kinen ja Tapio Toivanen. Heikkisen (2005, 7) mukaan draamakasvatus rakentuu draaman, kasvatuksen ja teatterin konteksteista. Toivanen puolestaan lähestyy käsitettä teatteritaiteesta käsin. Hänen mukaansa draaman lähtökohtana ovat teatteritaidot ja -työtavat, kun taas didak-tiset periaatteet tulevat kasvatustieteistä (Toivanen 2007, 6). Sijaisuuksissa ja harjoitteluissa olen usein törmännyt draamakasvatusta vähättelevään puhee-seen ja siihen, että draamasta on helppo luistaa. Mielestäni olikin perusteltua tutkia luokan-opettajien kokemuksia draamakasvatuksesta ja sen käytöstä heidän opetuksessaan. Lisäksi halusin kuulla opettajien kokemuksia draamakasvatusta hidastavista ja edistävistä tekijöistä. Perusopetuksen opetussuunn...

Kysyttäessä ihmisiltä asioista, joita he pitävät elämässään tärkeimpinä, usein yhtenä tärkeimmistä asioista esiin nousee terveys. Siitä huolimatta kansantaudit ja elintapasairaudet ovat Suomessa yleisiä, ja niiden puhkeamiseen vaikuttavat suuresti elintavat (Lehto 2008; Koponen ym. 2018). Johtuuko tämä terveyteen liittyvien tietojen ja taitojen puutteesta? Koulut ovat lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja terveyserojen tasaamisessa keskeisessä asemassa (esim. Nutbeam 2000; Zurc & Laaksonen 2023). Voitaisiinko peruskoulun terveystiedon opetuksella osaltaan vaikuttaa lasten ja nuorten terveysosaamiseen ja sitä kautta myös myöhempään terveyskäyttäytymiseen? Terveystiedon lisäämistä omaksi oppiaineeksi yläkouluun ja toiselle asteelle perusteltiin vuosituhannen vaihteessa nuorten lisääntyneillä terveyshaasteilla, johon myös koulutusjärjestelmän tulisi pyrkiä vastaamaan (HE 142/2000). Tämän vuoksi onkin perusteltua tutkia terveystiedon opetuksen asemaa peruskoulussa tänä päivänä, ...

Monilajisella empatialla tarkoitetaan empatian ulottumista muunlajisiin kuin ihmisiin, kuten eläimiin ja kasveihin, sekä empatian ilmenemistä eri lajien välillä. Empatiaa ilmenee laajasti eläinkunnassa, eikä se siis rajoitu vain ihmisten väliseksi kokemukseksi (Rosenberg 2022). Empatian on todettu olevan yhteydessä muun muassa altruistiseen toimintaan ja sen välityksellä on mahdollista kehittyä kohti kunnioittavampaa suhdetta muun luonnon kanssa. Empatiasta voi olla hyötyä myös ympäristöongelmien ratkaisussa. (Aaltola 2018; Schnegg & Bryer 2022.) Kouluilla on merkittävä rooli erilaisten kuvastojen ja asenteiden välittäjänä muunlajisia kohtaan (Saari 2020). Tämän vuoksi halusimme tutkia empatian kokemuksia ja ilmaisuja alakoulukontekstissa. Monilajisen empatian tutkimus kasvatustieteissä on keskittynyt kansainvälisesti 2000–luvulle ja Suomessa sen tutkiminen on kasvanut viime vuosina. Tutkielmamme tavoitteena oli selvittää mitä lajeja kohtaan oppilaat kokevat empatiaa, miten empatia...